Edus­kun­ta­vaa­lit: Me ratkai­semme Suomen suun­nan – työn­te­ki­jöi­den ääni kuuluviin!

Edel­li­sissä edus­kun­ta­vaa­leissa melkein joka kolmas jätti äänes­tä­mättä. Ensi kuussa meillä on uusi mahdol­li­suus valita sellai­set vallan­pi­tä­jät kuin me haluamme.

Tekijä kertoo, mitä maan edel­li­nen halli­tus teki, mistä asioista seuraava edus­kunta pääsee päät­tä­mään ja mitä Teol­li­suus­liitto tavoittelee.

Anna äänesi kuulua, jotta ei tarvitse taas lähteä toreille työtä­te­ke­vien oikeuk­sia puolus­ta­maan. Sinä voit vaikut­taa, kuka hallit­see valta­kun­taa seuraa­vat neljä vuotta.

KEPPIÄ JA KIKYÄ EDELLISELTÄ HALLITUKSELTA

2015

KEVÄT Sipi­län halli­tus muodos­te­taan. Halli­tus­oh­jel­maa arvos­tel­laan yhteis­kun­nan heikom­pio­sai­sia syrji­väksi ja perus­tus­lain vastai­seksi. Monet halli­tus­oh­jel­maan kirja­tuista sääs­töistä osuvat palkan­saa­jaan. Leik­kaus­lista julkis­te­taan. Lista sisäl­tää mm. subjek­tii­vi­sen päivä­hoito-oikeu­den rajaa­mi­sen, ansio­si­don­nai­sen leik­kaa­mi­sen ja lisä­leik­kauk­set työttömyysturvaan.

KESÄ Halli­tus esit­tää työmark­ki­na­jär­jes­töille yhteis­kun­ta­so­pi­musta, jolla nostaa työl­li­syyttä ja kilpailukykyä.

SYKSY Yhteis­kun­ta­so­pi­muk­selle esite­tään vaih­toeh­tona ns. pakko­la­ki­pa­ket­tia, joka uhkaa heiken­tää työeh­toja ja leikata palkan­saa­jien toimeentuloa.

TALVI Yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­te­lut kariutuvat.

2016

KEVÄT Vuorot­te­lu­va­paan ehdot kiris­ty­vät. Vanhem­pain­va­paan päivä­ra­hoja leika­taan. Sairausa­jan vuosi­lo­masta leika­taan palaut­ta­malla siihen omavas­tuu­päi­vät. Vuosi­lo­ma­lain muutos vähen­tää vuosi­lo­man kerty­mistä äitiys‑, isyys- ja vanhem­pain­va­paan ajalta. Paikal­lista sopi­mista esite­tään lisät­tä­väksi lain­sää­dän­nöllä, joka ohit­taisi työeh­to­so­pi­muk­set. Perhe­va­pailta kart­tuva vuosi­lo­ma­oi­keus heik­ke­nee. Työnäy­te­pal­ve­lun käyt­töön­ot­toa esitetään.

KESÄ Kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus (kiky) syntyy vaih­toeh­tona pakkolaeille.

2017

KEVÄT 200 miljoo­nan euron leik­kauk­set työt­tö­myys­tur­vaan tule­vat voimaan. Ansio­tur­van pituus lyhe­nee, koro­tuso­sia heiken­ne­tään ja omavas­tuu­päi­viä tulee lisää. Työso­pi­mus­lain muutok­set heiken­tä­vät palkan­saa­jan työsuh­de­tur­vaa. Koulu­tuk­sesta leika­taan valta­vasti. Työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­silla kuri­te­taan työt­tö­miä. Lähes kaik­kia Kelan etuuk­sia leika­taan. Palk­ka­tu­keen, start­ti­ra­haan ja työt­tö­mien kulu­kor­vauk­siin tulee huononnuksia.

TALVI Edus­kunta hyväk­syy halli­tuk­sen esityk­sen aktii­vi­mal­lista, joka leik­kaa työt­tö­myys­tur­vaa, jos niin sanottu aktii­vi­suusehto ei täyty.

2018

KEVÄT Työt­tö­myys­tur­vaa leik­kaava aktii­vi­malli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finans­si­val­von­nan mukaan aktii­vi­mal­lin vuoksi alen­net­tua työt­tö­myy­se­tuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henki­löä. Lakie­si­tys alle 30-vuotiai­den työn­te­ki­jöi­den perus­teet­to­mien määrä­ai­kais­ten työsuh­tei­den salli­mi­sesta. Esitys kaatuu heinä­kuussa, kun sitä ei lähe­tetä lausun­to­kier­rok­selle. Lakie­si­tys irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­sestä alle 20 hengen yrityk­sissä. Omatoi­mi­sen työn­haun mallin eli niin sano­tun aktii­vi­malli kakko­sen valmis­telu jatkuu.

KESÄ Työnan­ta­jan takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus ja lisä­työn tarjoa­mis­vel­vol­li­suus eivät enää koske tilan­teita, joissa työpai­kalle tulee oppi­so­pi­mus­opis­ke­li­joita. Muutok­sella on nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia työn­te­ki­jöi­den toimeen­tu­loon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.

2019

TALVI Aktii­vi­malli kakkosta valmis­tel­lut kolmi­kan­tai­nen työryhmä ei pääse yksi­mie­li­syy­teen helmi­kuun loppuun mennessä, joten esitystä mallista ei synny.

Lähde: SAK

NÄIHIN UUDEN EDUSKUNNAN ON KÄYTÄVÄ KIINNI

Vaaleilla valit­ta­van uuden edus­kun­nan työlista määrit­tyy suurelta osin maan tule­van halli­tuk­sen halli­tus­oh­jel­man linjaus­ten perus­teella. Siltä pohjalta nouse­van lain­sää­dän­nön rinnalla on kuiten­kin jo nyt nähtä­vissä teemoja ja hank­keita, jotka tule­vat nouse­maan esiin joko yksit­täi­sinä lakeina tai mahdol­li­sesti usei­siin lakei­hin yhtey­dessä olevina kokonaisuuksina.

ILMASTOPOLITIIKKA on aihe­piiri, jonka kanssa seuraava edus­kunta tulee varmasti työs­ken­te­le­mään. Esimer­kiksi pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen voi olet­taa nouse­van esiin halli­tus­poh­jasta riip­pu­matta. Se puoles­taan on kytkök­sissä ener­gian­käyt­töön ja pääs­tö­kaup­paan, metsiin ja maata­lou­teen, liiken­tee­seen ja asumi­seen. Silloin puhu­taan ilmas­to­lain päivit­tä­mi­sestä, mutta myös siitä, millä tavalla ilmas­to­asiat kytkey­ty­vät muihin koko­nai­suuk­siin kuten ener­gia­po­li­tiik­kaan ja työl­li­syy­teen sekä yksit­täi­siin hank­kei­siin kuten ydin­voi­man rakentamiseen.

SOTU eli sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­nen käyn­nis­tyy seuraa­van edus­kun­nan aikana. Soten eli sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den uudis­ta­mi­sen tavoin sotu on järkä­le­mäi­sen iso koko­nai­suus. Kysy­myk­sessä on laajan virka­val­mis­te­lun edel­lyt­tävä toden­nä­köi­sesti koko vaali­kau­den mittai­seksi venyvä työru­peama. Tavoit­teena on sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män selkeyttäminen.

TEM:IN KASVUPALVELUJEN ORGANISOIMINEN liit­tyy Soteen ja maakun­ta­hal­lin­non uudis­tuk­seen. Tärkeä kysy­mys on ratkaista, mille taholle työvoi­ma­pal­ve­lu­jen järjes­tä­mi­nen kuuluu. Se on esimerkki yksit­täi­sestä konkreet­ti­sesta järjes­te­lystä. Sen rinnalla edus­kunta tulee ratko­maan lukui­sia isoja ihmis­ten arkeen ja hyvin­voin­tiin liit­ty­viä kysy­myk­siä, kuten millä tavoin työt­tö­mien uudel­leen työl­lis­ty­mistä tuetaan, miten vanhus­pal­ve­lut ja päivä­hoito järjes­te­tään ja miten maahan­muut­toa ja kotout­ta­mista ruve­taan hoitamaan.

TYÖELÄMÄN SÄÄNTELY puoles­taan on koko­nai­suus, jonka linjaan ja hoita­mi­sen tapaan tuleva halli­tus­pohja olen­nai­sesti vaikut­taa. Kysy­mys on ylei­sesti ottaen siitä, haetaanko ratkai­suja sopi­malla vai ei. Yksit­täi­siä asioita ajatel­len esimerk­kinä toimi­vat nolla­tun­ti­so­pi­muk­set, jotka voivat halli­tus­poh­jasta riip­puen nousta uudel­leen arvioi­ta­vaksi tai jäädä nykyi­seen tilaansa.

HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA on oletet­ta­vasti aihe, josta myös maan seuraava halli­tus laatii ohjel­man. Se puoles­taan kytkey­tyy monin tavoin työelä­mään ja työmark­ki­noi­hin. Silloin keskus­te­luun nouse­vat esimer­kiksi tilaa­ja­vas­tuu­laki ja sen tiuken­ta­mi­nen, ammat­ti­liit­to­jen kanneoi­keus ja alipalk­kauk­sen sanktiointi.

VEROLAIT pääte­tään lähes vuosit­tain. Keskei­nen linja­ky­sy­mys on vero­tuk­sen koko­nais­ta­son säätä­mi­nen suhteessa hyvin­voin­ti­val­tion rahoit­ta­mi­seen. Silloin kyse on paitsi vero­tuk­sen tasosta myös vero­poh­jan määrit­tä­mi­sestä ja sen mahdol­li­sesta tiivistämisestä.

MENOPUOLELLA mitta­via asioita ovat esimer­kiksi puolus­tus­voi­mien tule­vat hankin­nat. Ilma­voi­mien uusien hävit­tä­jien lisäksi edessä ovat meri­voi­mien hankin­nat. Liiken­ne­sek­to­rilla puhu­taan puoles­taan siitä, kuinka väylien perus­kor­jaus­vel­kaa saatai­siin pienen­net­tyä ja kuinka uudet rata­hank­keet kuten päära­dan kapa­si­teet­ti­li­säys rahoi­te­taan. Toisaalta myös yritys­tuet voivat nousta edus­kun­nan asialistalle.

TEKSTI PETTERI RAITO

TEOLLISUUSLIITTO TYÖLLISYYDEN JA TEOLLISUUDEN ASIALLA

• Suomea raken­net­tava yhteis­työllä ja luot­ta­muk­sella työmark­ki­naos­a­puol­ten osaa­mista hyödyntäen
• Teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­siä parannettava
• Suomeen perus­tet­tava poik­ki­hal­lin­nol­li­nen vien­nin ja teol­li­suu­den kasvuohjelma
• EU-puheen­joh­ta­juu­den kärki­tee­maksi nostet­tava valmis­ta­van teol­li­suu­den ja kier­to­ta­lou­den kasvuoh­jel­man luomi­nen Eurooppaan
• Koti­mai­sen teol­li­suu­den käyt­töön riit­tä­västi edul­lista, pääs­tö­töntä tai vähä­pääs­töistä sähköä
• Suomen toimi­vaa vien­ti­ta­kuu­jär­jes­tel­mää jatkettava
• Ei säädetä lakeja, jotka lisää­vät teol­li­suu­den kustan­nuk­sia kilpai­li­ja­mai­hin nähden
• Pääs­tö­oi­keu­den hinn­an­nousun aiheut­tama ener­gia­lasku korvat­tava teol­li­suu­delle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti
• Suomen kaivosklus­te­ria ja sen arvo­ket­jua laajennettava
• Aktii­vi­sella metsän­käy­töllä ja ‑hoidolla kasva­tet­tava hiili­nie­luja, metsien virkis­tys- ja talous­käyttö sovi­tet­tava yhteen
• Valtion pidet­tävä omis­ta­jaoh­jauk­sessa aktii­vi­nen ote
• Työl­li­syy­saste nostet­tava yli 75 prosenttiin
• Työvoi­man liik­ku­vuutta lisät­tävä rohkai­se­malla ihmi­siä muut­ta­maan työn perässä ja tuke­malla sitä esimer­kiksi vero­tuk­sen työasun­to­vä­hen­nyk­sen määrää nostamalla
• Nuor­ten työl­lis­ty­mistä edis­tet­tävä ja syrjäy­ty­mi­nen ehkäistävä
• Yritys­ten nouda­tet­tava työeh­toja ja niiden noudat­ta­mista valvot­tava, EU-maiden ulko­puo­lelta tule­vien työn­te­ki­jöi­den saata­vuus­har­kinta säilytettävä.
• Koulu­tus­jär­jes­tel­män vastat­tava elin­kei­no­ra­ken­teen muutok­siin ja tarjot­tava ihmi­sille ehyitä amma­til­li­sia opintopolkuja
• Harmaan talou­den torju­mi­seen valmis­tel­tava eri toimia­lat laajasti huomioiva kunnian­hi­moi­nen ja kattava toimenpideohjelma
• Vero­nu­me­ro­käy­täntö laajen­net­tava ravin­to­loi­hin, siivousa­lalle ja teollisuustoimialoille
• Tilaa­ja­vas­tuu­lain perus­teella sovel­let­ta­vien sank­tioi­den kaltai­set laimin­lyön­ti­mak­sut otet­tava käyt­töön myös työsuojelurikkomuksissa

LUE MYÖS EDUSKUNTAVAALEISTA:

Näin edus­kun­ta­puo­lu­eet vaalioh­jel­mis­saan – kannat työelä­mään ja tärkei­siin liiton jäse­nen elämään vaikut­ta­viin kysy­myk­siin (13.3.2019)

Vapai­den valta­kunta ‑kampanja haluaa muut­taa poli­tii­kan suun­taa – kolme aktii­via kertoo miksi (13.3.2019)

Teol­li­suus­liit­to­lai­sia ehdolla edus­kun­ta­vaa­leissa (Teol­li­suus­liitto)