VÄITTÄJÄT: Sisäl­tääkö amma­til­li­nen koulu­tus tarpeeksi työelämätietoa?

Amma­til­li­nen koulu­tus uudis­tui. Opete­taanko nuorille riit­tä­västi työelä­män perusasioita?

Katso video, kuinka amma­til­li­sen koulu­tuk­sen sisäl­tö­jen raken­nelma kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

JAANA VILLIKKA-STORM
YLI-INSINÖÖRI
OPETUSHALLITUS

KARI HYYTIÄ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ASIANTUNTIJA
TEOLLISUUSLIITTO

SANOTAAN, ETTÄ NUORET TUNTEVAT HUONOSTI TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ, JA TÖIHIN TULLAAN MITEN SATTUU. PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN?

KARI HYYTIÄ: Oppi­lai­tos­ten ja yhteis­työ­kump­pa­nien palaut­teesta päätel­len petraa­mista on. Kaikilla ei vält­tä­mättä ole tietoa, milloin töihin tullaan, miten pide­tään tauot tai mitä työtur­val­li­suus tarkoit­taa. Voi myös miet­tiä, onko opet­ta­jilla riit­tä­västi aikaa opet­taa näitä.

JAANA VILLIKKA-STORM: Opetus­mi­nis­te­riön mieli­ku­va­tut­ki­muk­sen mukaan amma­til­li­nen koulu­tus antaa hyvät perus­val­miu­det, mutta työelä­mä­tai­dot nostet­tiin kehit­tä­mi­sa­lu­eeksi. Valmiu­det opis­ke­li­joilla vaih­te­le­vat, kirjo on iso ja riip­puu siitä, miten paljon on koke­musta työelä­mästä. Suurim­malla osalla on koke­musta, mutta esimer­kiksi proses­si­teol­li­suu­dessa on työpaik­koja, jonne otetaan vain jo 18 vuotta täyttäneitä.

HYYTIÄ: Ikäky­sy­mys on myös työtur­val­li­suus­ky­sy­mys. Tieten­kin sekin vaikut­taa, jos kotona on työt­tö­myyttä tai vieraan­tu­mista työelä­mästä ja työn mallia ei ole saatu.

ONKO KOULUTUKSEN OPPISISÄLLÖISSÄ TARPEEKSI TYÖELÄMÄTIETOA?

VILLIKKA-STORM: Perus­tut­kin­toi­hin on sisäl­ly­tetty työelä­mä­osaa­mista ja taitoja, jotka arvioi­daan näytöissä aidoissa työelä­män tehtä­vissä. Myös yhtei­set tutkin­non osat sisäl­tä­vät työelä­mä­osaa­mista. Opis­ke­li­jan on tunnet­tava työelä­mää ja alan osaa­mis­tar­peita, hänen pitää ymmär­tää mikä on esimer­kiksi työso­pi­mus ja hän saa valmiuk­sia toimia työelä­män peli­sään­tö­jen mukaan. Näiden lisäksi voi opis­kella myös yrittäjyyttä.

HYYTIÄ: Yrit­tä­jä­jär­jes­töt lobbaa­vat hyvin asiaansa, ja on hienoa, että yrit­tä­jyy­dellä työl­lis­te­tään ihmi­siä. Mutta myös ammat­ti­lii­toilla on valmiuk­sia ja halua tulla kerto­maan työelä­män asioista.

KUULLAANKO AMMATTILIITTOJA OPINTOSISÄLTÖJEN SUUNNITTELUSSA?

HYYTIÄ: Kyllä meiltä pyyde­tään perus­te­luja ja lausuntoja.

VILLIKKA-STORM: Työelämä on vahvasti mukana tutkin­non perus­tei­den laadin­nassa niin työelä­mä­toi­mi­kun­tien kuin järjes­tö­jen kautta. Perus­tei­siin voi ottaa kantaa jo valmis­te­lun aikana.

OPISKELIJALLE LAADITAAN HENKILÖKOHTAINEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (HOKS). VOIDAANKO HENKILÖKOHTAISET TARPEET HUOMIOIDA RIITTÄVÄN HYVIN?

VILLIKKA-STORM: Opin­to­pis­teet kerto­vat vaadi­tun osaa­mi­sen tasosta, mutta oppi­lai­tok­set teke­vät suun­ni­tel­mat, miten asiat opete­taan. Jos opis­ke­li­jalla on valmiuk­sia hank­kia osaa­mista työpai­kalla, siellä oppi­mi­nen voi olla hyvin­kin isossa osassa.

HYYTIÄ: Työelä­mä­tai­to­jen­kin konkreet­ti­nen harjoit­telu painot­tuu enem­män työpai­koille, mutta muuten se voi olla aika mini­maa­lista. Puut­teita näissä asioissa voi olla myös yrit­tä­jien, esimies­ten tai opinto-ohjaa­jien taholla.

VILLIKKA-STORM: On tärkeää, että kouluissa nouda­te­taan tiet­tyjä peli­sään­töjä, se että tunnille tullaan ja osal­lis­tu­taan työpa­joi­hin. Siellä nuori jo oppii, että töihin­kin tullaan ajoissa. Kyse on pitkälle asenteesta.

HYYTIÄ: Järjes­telmä tukee nyt oma-aloit­tei­sia ja rohkeita nuoria, jotka uskal­ta­vat kysyä. Ne jotka tarvit­se­vat apua, eivät kehity niin hyvin. Kyllä tämä nykyi­nen peli­maa­ilma aset­taa osalle opis­ke­li­joista oman haas­teensa, kun yöt pela­taan ja aamulla pitäisi lähteä töihin.

OSAAVATKO OPETTAJAT OPETTAA TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ, MILLAINEN KOSKETUS HEILLÄ ON TYÖPAIKKOJEN TYÖELÄMÄÄN?

VILLIKKA-STORM: Hajon­taa varmasti on. Toisilla työelä­män tunte­mus saat­taa olla 20 vuoden takaa, mutta on myös opet­ta­jia, joilla on oma yritys ja jotka samalla teke­vät opetus­töitä. Ylei­sesti opet­ta­jilla on hyvät yhtey­det työelämään.

HYYTIÄ: Hyvällä opet­ta­jalla on erit­täin suuri rooli, ja hänen tehtä­vänsä on tehdä oppi­laista yhteis­kun­ta­kel­poi­sia. Hänen työ- ja elin­kei­noe­lä­män tunte­muk­sel­laan on merki­tystä. On paljon niitä, jotka ovat tulleet ammat­ti­kou­lu­tuk­sen ja työelä­män kautta opet­ta­jan työhön – heillä työelä­män koke­mus on vahvaa. Näitä osaa­jia siir­tyy paljon eläk­keelle, eikä uusia tule nopeasti.

AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUI. MITEN UUSI JÄRJESTELMÄ ON LÄHTENYT KÄYNTIIN?

VILLIKKA-STORM: Uusi lain­sää­däntö tuli voimaan vuoden 2018 alussa, ja ensim­mäi­set yhteis­haun kautta tulleet opis­ke­li­jat aloit­ti­vat vasta syksyllä. Ollaan siis vielä aika alku­vai­heessa, ja järjes­tä­jä­koh­tai­sesti ollaan hyvin eri tilanteissa.

HYYTIÄ: Oppi­lai­tok­sissa on ollut yt-neuvot­te­luja, siellä on tila­haas­teita, ja koko rahoi­tus on muut­tu­nut tulos­poh­jai­seksi. Samoin on teke­mistä siinä, miten työpai­koilla hoide­taan riit­tävä pereh­dy­tys ja ohjaus. Samalla kun tutkin­to­jen rakenne muut­tuu, yhtälö on iso, eikä kaikki ole vielä kunnossa.

MILLAISIA AMMATTILAISIA OPPILAITOKSET NYT TUOTTAVAT?

HYYTIÄ: Laatu­kri­tee­reissä pitää olla tark­kana nyt ja jatkossa. Me tarvit­semme kovan tason osaa­jia, ja siksi tutkin­noista ei saa päästä liian helposti läpi. Nämä järjes­tel­mät tietyllä lailla takaa­vat, että näin tapahtuu.

VILLIKKA-STORM: Uusi amma­til­li­nen koulu­tus, jossa näytöt tapah­tu­vat työelä­mässä ja arvioi­jina on myös työelä­män edus­ta­jia, takaa parem­min sen, että meille valmis­tuu ammat­ti­lai­sia, jotka täyt­tä­vät työelä­män vaatimukset.

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Toisen asteen amma­til­li­set perus­tut­kin­not sisäl­tä­vät yhtei­set tutkin­non osat, joihin on sisäl­ly­tetty yhteis­kunta- ja työelä­mä­osaa­mista. Alueina ovat mm. työelä­mässä toimi­mi­nen ja yrit­tä­jyy­teen liit­ty­viä osin valin­nai­sia osia. Perus­tut­kin­toi­hin sisäl­tyy työelä­mä­osaa­mista myös kunkin toimia­lan tarpeen mukaan. Amma­til­li­set perus­tut­kin­not ovat osaa­mis­pe­rus­tei­sia. Osaa­mi­nen määri­tel­lään osaa­mis­pis­teillä, ei opin­to­vii­koilla. Työpai­kalla tapah­tu­vaa oppi­mista tehdään joko koulu­tus­so­pi­muk­sella (palkatta) tai oppi­so­pi­muk­sella (palkal­li­nen).

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO