VIERAILIJA: Tuuli Glantz: Kannus­taako työpaik­kasi perhevapaille?

Synty­vyys on laskenut kahdek­satta vuotta peräk­käin. Jos tilanne jatkuu samana, Tilas­to­kes­kuksen mukaan Suomen väestön­kasvu kääntyy laskuun jo vuonna 2035. Miksi yhä useampi suoma­lainen ei halua saada lapsia?

Väestö­liitto selvitti vuonna 2017 nuorten aikuisten näkemyksiä lasten­saan­nista. Suurim­miksi syiksi erottuivat kokemukset siitä, että elämän tulisi olla valmis ennen lasten saamista sekä epävar­muus omasta työmark­kina-asemasta ja toimeen­tu­losta lapsen saamisen jälkeen. Moni myös koki, että elämässä on muita mielen­kiin­toi­sempia asioita kuin lapset.

Perhe­po­li­tiikka on noussut jokapäi­väi­seen keskus­te­luun erityi­sesti alhaisen synty­vyyden takia. Hyvä niin. Perhe­po­li­tii­kalla on mahdol­lista vaikuttaa muun muassa perheiden talous­ti­lan­tee­seen perhe­va­paiden aikana, vapaiden käytön tasai­sem­paan jakau­tu­mi­seen vanhem­pien kesken ja kannus­ta­maan isiä, että he käyttävät enemmän vapai­taan. Perhe­va­paa­jär­jes­telmän muutta­minen ei yksinään riitä, vaan myös työelämää ja työpaik­kojen asenteita on muutettava.

Työelämä on edelleen valitet­tavan lapsi­kiel­teinen. Kannus­te­taanko sinun työpai­kal­lasi perhe­va­paiden pitämi­seen? Onko työpai­kal­lasi luotu erilaisia hyviä käytän­töjä työn ja perheen yhteensovittamiselle?

”Perhe­myön­teinen työnan­taja varmistaa, että tuleva vanhempi tietää oikeu­tensa perhe­va­paiden pitämisessä.”

Uskallan väittää, että edelleen suurim­massa osassa työpaik­koja näin ei ole, varsin­kaan jos kyse on miesval­tai­sista aloista tai työpai­koista, joissa perhe­va­paa­käy­tännöt eivät ole arkipäivää. Naisval­tai­silla aloilla perhe­va­paa­jär­jes­telyt ovat tuttuja, mutta lapsen­te­koiässä olevat naiset saavat siitä huoli­matta useammin määrä­ai­kaisia kuin vakituisia työsuhteita.

Haaveet lapsista hautau­tuvat siis talou­del­listen huolien ja työn alle. Jotta työnte­kijät aidosti kokisivat, että perheel­lis­ty­minen ja perhe­va­paiden pitäminen ei tarkoita potkuja, määrä­ai­kaisen työsuh­teen jatka­mat­to­muutta tai urake­hi­tyksen tyssää­mistä, tarvi­taan muutoksia myös työpaikoilla.

Työnan­taja voi pienillä toimilla lisätä työntekijän kokemuksia perhe­myön­tei­syy­destä. Tulevaa vanhempaa kannattaa aina onnitella perheen­li­säyk­sestä. Perhe­myön­teinen työnan­taja jatkaisi vielä varmis­ta­malla, että tuleva vanhempi tietää oikeu­tensa perhe­va­paiden pitämisessä.

Entä miltä kuulostaa, jos työpaik­kasi huomioisi työvuo­ro­suun­nit­te­lussa esimer­kiksi lapsen päivä­ko­tiin viemisen tai sieltä hakemisen? Mitä, jos sinun olisi mahdol­lista lyhentää työai­kaasi tietyksi ajaksi helpot­taak­sesi arkista rumbaa lasten harras­tusten, oman vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisessa?

Jo nyt muutama työnan­taja on ymmär­tänyt perheys­tä­väl­listen käytän­töjen tukevan työntekijän työssä­jak­sa­mista, työn tulok­sel­li­suutta ja työhön sitou­tu­mista. Perheys­tä­väl­liset käytännöt lisäävät myös työpaikan monimuo­toi­suutta ja tasa-arvoa.

Hyvät perheys­tä­väl­liset käytännöt riippuvat työn luonteesta, työpai­kasta ja työnte­ki­jöistä. Oma työpaik­kani edistää perheys­tä­väl­li­syyttä esimer­kiksi kannus­ta­malla perhe­va­paiden pitämi­seen, mahdol­lis­ta­malla joustavat työajat ja etätyön sekä onnit­te­le­malla tulevia vanhempia koko toimiston voimin. Meillä lapset toivo­te­taan myös terve­tul­leiksi toimis­tolle ilahdut­ta­maan ja tutus­tu­maan tapaamme tehdä työtä.

Toimi­siko joku näistä hyväksi koetuista käytän­nöistä sinun työpai­kal­lasi vai keksitkö muita ideoita omalle työpai­kal­lesi kokeiltavaksi?

TUULI GLANTZ
Kirjoit­taja on SAK:n sosiaa­li­po­liit­tinen asian­tun­tija, joka vastaa perhe-etuuk­siin, sairaus­va­kuu­tuk­seen ja hyvin­voin­ti­pal­ve­luihin liitty­västä valmistelusta.