Mirja Suho­nen: Osaava luot­ta­mus­mies on yrityk­sen pääomaa

Päät­ty­neen vuoden loppuun mennessä on useissa yrityk­sissä valittu uusi luot­ta­mus­mies, osassa pesti jatkuu aiem­min vali­tuin voimin. Luot­ta­mus­mie­hen valin­nan voi tehdä myös jälkeen­päin, mikäli työpai­kalla ei ole valin­taa tehty. Toimi­kausi päät­tyy tällöin­kin vuoden 2020 lopussa. Suosit­te­len lämpimästi.

Eten­kin uusille luot­ta­mus­mie­hille koulut­tau­tu­mi­nen on tärkeää – osaa­mi­nen on työvä­line tehtä­vässä pärjää­mi­selle. Osaa­mi­nen on myös yrityk­sen pääomaa. Sellai­sena se aina­kin pitäisi nähdä.

Aikoi­naan liiton palve­luk­seen tultuani sain usein kuulla silloi­sen Graa­fi­sen teol­li­suu­den työnan­ta­ja­lii­ton johta­jan puhu­van luot­ta­mus­pää­omasta. Myön­nän, että tätä saimme eten­kin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen alla kuulla kylläs­ty­mi­seen asti. Mutta viime vuodet olen kuiten­kin kaivan­nut noita keskus­te­luja. Tokkopa kyräi­lyn ja epäluot­ta­muk­sen ilma­pii­rissä kyetään olemaan raken­ta­via. Luot­ta­mus on tärkeää, jotta liit­tomme luot­ta­mus­hen­ki­löt voivat neuvo­tella ja sopia tasa­ver­tai­sina ihmi­sinä jäsen­ten asioista työpai­koilla. Tarvi­taan luottamuspääomaa.

Murikka-opis­tolla järjes­te­tään tänä­kin vuonna kurs­seja luot­ta­mus­mie­helle tärkeistä asioista. Eten­kin luot­ta­mus­mie­hen perus­kurs­sit jatko­kurs­sei­neen, yhteensä kolme viik­koa, on hyvä käydä. Joil­lain työpai­koilla suhtau­du­taan skep­ti­sesti opis­ke­lun tarpee­seen, mutta entäpä jos yrityk­sen tasee­seen kirjat­tai­siin sekä amma­til­li­set että yhteis­toi­min­nan edis­tä­mi­seen liit­ty­vät opin­not yhtiön pääomaksi. Ymmär­ret­täi­siinkö tällä tavoin parem­min, mikä merki­tys on osaa­valla luottamusmiehellä?

”Yhteis­työn ilma­pii­riä on edel­leen syytä vaalia. Yksi tapa tähän on koulut­tau­tu­mi­sen mahdollisuus.”

On jokseen­kin turha pelko ajatella, että koulut­tau­tu­nut luot­ta­mus­mies olisi yrityk­sen kannalta huono asia. Pertti Joki­vuori väitös­kir­jas­saan (Sitou­tu­mi­nen työor­ga­ni­saa­tioon ja ammat­ti­jär­jes­töön – Kilpai­le­via vai täyden­tä­viä? 2002. Jyväs­ky­län yliopisto) tuo esille, että valtaosa luot­ta­mus­mie­histä on sitou­tu­nut sekä ammat­tiyh­dis­tyk­seen että yrityk­seen. Tästä voi seurata haluk­kuus olla edis­tä­mässä työyh­tei­söä talou­del­li­sesti ja valmiutta sopia asioista paikallisesti.

Toki Joki­vuo­ren tutki­muk­sesta on aikaa, ja esimer­kiksi paikal­li­nen sopi­mi­nen on lisään­ty­nyt tutki­muk­sen teke­mi­sen ajoista. Mutta yhteis­työn ilma­pii­riä on edel­leen syytä vaalia. Yksi tapa tähän on koulut­tau­tu­mi­sen mahdol­li­suus. Murikka-opisto antaa tähän hyvän mahdol­li­suu­den. Perus­kurs­sien ja muuta­man täyden­nys­kurs­sin käymi­nen antaa luot­ta­mus­mie­helle hyvät valmiu­det toimia rohkeasti ja hakea ratkai­suja työyh­tei­sössä kaik­kien parhaaksi, luot­ta­muk­sen ilmapiirissä.

Moni oikeus­juttu olisi jäänyt käymättä ja moni riita saatu ratkea­maan, jos jokai­sella työpai­kalla olisi luot­ta­mus­mies, tai jos asioista olisi puhuttu ajoissa, avoi­mesti, jos vuoro­vai­ku­tus toimisi, olisi enem­män luottamusta.

Puhu­taan sosi­aa­li­sesta pääomasta, minkä puute tulee esiin juuri erimie­li­syys­ti­lan­teissa ja krii­seissä. Muun muassa profes­sori Harri Melin on käsi­tel­lyt aihetta ja työtur­val­li­suus­kes­kus otti käsit­teen teemaksi vuonna 2017 työpaik­ko­jen kehit­tä­mi­sen tueksi. Tietoa löytyy netistä, mikäli aihe­piiri kiin­nos­taa. Luot­ta­mus, luot­ta­mus­pää­oma on osa sosi­aa­lista pääomaa. Hyvä vuoro­vai­ku­tus, kunnioi­tuk­sen ja välit­tä­mi­sen ilma­piiri mahdol­lis­ta­vat aidon yhteis­työn. Eväät tähän työhön varmis­te­taan koulu­tuk­sella. Kukin luot­ta­mus­mies voi raken­taa omista lähtö­koh­dis­taan ja tarpeista osaa­mis­po­lun, joka jatkuu läpi työelämän.

MIRJA SUHONEN
Teol­li­suus­lii­ton erityi­sa­lo­jen sekto­rin sopimusasiantuntija