Mirja Suhonen: Osaava luotta­mus­mies on yrityksen pääomaa

Päätty­neen vuoden loppuun mennessä on useissa yrityk­sissä valittu uusi luotta­mus­mies, osassa pesti jatkuu aiemmin valituin voimin. Luotta­mus­miehen valinnan voi tehdä myös jälkeen­päin, mikäli työpai­kalla ei ole valintaa tehty. Toimi­kausi päättyy tällöinkin vuoden 2020 lopussa. Suosit­telen lämpimästi.

Etenkin uusille luotta­mus­mie­hille koulut­tau­tu­minen on tärkeää – osaaminen on työvä­line tehtä­vässä pärjää­mi­selle. Osaaminen on myös yrityksen pääomaa. Sellai­sena se ainakin pitäisi nähdä.

Aikoi­naan liiton palve­luk­seen tultuani sain usein kuulla silloisen Graafisen teolli­suuden työnan­ta­ja­liiton johtajan puhuvan luotta­mus­pää­omasta. Myönnän, että tätä saimme etenkin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen alla kuulla kylläs­ty­mi­seen asti. Mutta viime vuodet olen kuitenkin kaivannut noita keskus­te­luja. Tokkopa kyräilyn ja epäluot­ta­muksen ilmapii­rissä kyetään olemaan raken­tavia. Luottamus on tärkeää, jotta liittomme luotta­mus­hen­kilöt voivat neuvo­tella ja sopia tasaver­tai­sina ihmisinä jäsenten asioista työpai­koilla. Tarvi­taan luottamuspääomaa.

Murikka-opistolla järjes­te­tään tänäkin vuonna kursseja luotta­mus­mie­helle tärkeistä asioista. Etenkin luotta­mus­miehen perus­kurssit jatko­kurs­sei­neen, yhteensä kolme viikkoa, on hyvä käydä. Joillain työpai­koilla suhtau­du­taan skepti­sesti opiskelun tarpee­seen, mutta entäpä jos yrityksen tasee­seen kirjat­tai­siin sekä ammatil­liset että yhteis­toi­minnan edistä­mi­seen liittyvät opinnot yhtiön pääomaksi. Ymmär­ret­täi­siinkö tällä tavoin paremmin, mikä merkitys on osaavalla luottamusmiehellä?

”Yhteis­työn ilmapiiriä on edelleen syytä vaalia. Yksi tapa tähän on koulut­tau­tu­misen mahdollisuus.”

On jokseenkin turha pelko ajatella, että koulut­tau­tunut luotta­mus­mies olisi yrityksen kannalta huono asia. Pertti Jokivuori väitös­kir­jas­saan (Sitou­tu­minen työor­ga­ni­saa­tioon ja ammat­ti­jär­jes­töön – Kilpai­levia vai täyden­täviä? 2002. Jyväs­kylän yliopisto) tuo esille, että valtaosa luotta­mus­mie­histä on sitou­tunut sekä ammat­tiyh­dis­tyk­seen että yrityk­seen. Tästä voi seurata haluk­kuus olla edistä­mässä työyh­teisöä talou­del­li­sesti ja valmiutta sopia asioista paikallisesti.

Toki Jokivuoren tutki­muk­sesta on aikaa, ja esimer­kiksi paikal­linen sopiminen on lisään­tynyt tutki­muksen tekemisen ajoista. Mutta yhteis­työn ilmapiiriä on edelleen syytä vaalia. Yksi tapa tähän on koulut­tau­tu­misen mahdol­li­suus. Murikka-opisto antaa tähän hyvän mahdol­li­suuden. Perus­kurs­sien ja muutaman täyden­nys­kurssin käyminen antaa luotta­mus­mie­helle hyvät valmiudet toimia rohkeasti ja hakea ratkai­suja työyh­tei­sössä kaikkien parhaaksi, luotta­muksen ilmapiirissä.

Moni oikeus­juttu olisi jäänyt käymättä ja moni riita saatu ratkea­maan, jos jokai­sella työpai­kalla olisi luotta­mus­mies, tai jos asioista olisi puhuttu ajoissa, avoimesti, jos vuoro­vai­kutus toimisi, olisi enemmän luottamusta.

Puhutaan sosiaa­li­sesta pääomasta, minkä puute tulee esiin juuri erimie­li­syys­ti­lan­teissa ja kriiseissä. Muun muassa profes­sori Harri Melin on käsitellyt aihetta ja työtur­val­li­suus­keskus otti käsit­teen teemaksi vuonna 2017 työpaik­kojen kehit­tä­misen tueksi. Tietoa löytyy netistä, mikäli aihepiiri kiinnostaa. Luottamus, luotta­mus­pääoma on osa sosiaa­lista pääomaa. Hyvä vuoro­vai­kutus, kunnioi­tuksen ja välit­tä­misen ilmapiiri mahdol­lis­tavat aidon yhteis­työn. Eväät tähän työhön varmis­te­taan koulu­tuk­sella. Kukin luotta­mus­mies voi rakentaa omista lähtö­koh­dis­taan ja tarpeista osaamis­polun, joka jatkuu läpi työelämän.

MIRJA SUHONEN
Teolli­suus­liiton erityi­sa­lojen sektorin sopimusasiantuntija