TOIMIJA: Pentti Iso-Aho: ”Kiitos herätyksestä”

”Ensim­mäinen vuosi Teolli­suus­lii­tossa on ollut toimin­ta­mallin hakemista. Siinä on hieman luomisen tuskaa. Yllät­tävän hyvin olemme kuitenkin pysty­neet tekemään edunval­von­ta­työtä. Kun Suomen halli­tuksen painostus meni kovaksi työnte­ki­jöitä kohtaan, me teräs­täy­dyimme ja mieles­täni saavu­timme jotakin.

Kiitos Sipilän halli­tuksen, olemme saaneet ihmisiä työpai­koilla puhal­ta­maan yhteen hiileen ja herää­mään yhteis­kun­nal­li­sesti. Syntyi paine ja poruk­ka­henki siitä, että meille ei voi tehdä ihan mitä tahansa. Toivon, että hallitus ja työnan­ta­ja­jär­jestöt viimein huomaavat, että liian ahne ei pidä olla omien etujen ajamisessa.

Jonkin aikaa kentällä vallitsi ehkä tappio­mie­liala, ja ihmiset ajatte­livat, että kaikki menee sillä tavoin kuin työnan­ta­ja­jär­jestöt haluavat. Mutta ajattelu on muuttunut. Toimet, joita ay-liike teki, ovat palaut­ta­neet uskoa siihen, että yhdessä voidaan vaikuttaa.

Pitkään mentiin palkka­maltin ja kikyjen merkeissä. Siksi jotkut saattoivat erota edunval­von­ta­jär­jes­töstä. Mutta nyt on tapah­tunut takai­sin­pa­luuta ja liittoon on tullut uusia jäseniä. Ay-liikkeen toimilla on varmasti ollut positii­vinen vaikutus asiaan.

Ihmisen pitää saada
sellainen ihmisar­voinen elämä,
että hän tulee
palkal­laan toimeen.

Ilman Teolli­suus­liiton perus­ta­mista olisimme tuskin saaneet aikai­seksi näin merki­tyk­sel­listä lakko­ku­viota. Kolmena liittona emme ehkä olisi yhtä painok­kaasti reagoi­neet, eivätkä muutkaan SAK:n liitot olisi lähte­neet yhtä voimak­kaasti mukaan. Tarvit­tiin jäsen­mää­räl­tään iso liitto veturiksi.

Olen sitä mieltä, että Suomessa ei pidä missään nimessä suostua vastik­keel­li­seen työttö­myys­tur­vaan. Se ei ketään aktivoi ja innosta, jos joutuu sosiaa­li­tur­valla, huonoim­massa tapauk­sessa perus­päi­vä­ra­halla, kulke­maan töissä. Paljon liikkuu juttuja työko­kei­li­joiden hyväk­si­käy­töstä. Miksi työnan­taja heitä palkkaisi, kun se saa toisen kokei­lijan tilalle ja ilmaista työvoimaa koko ajan?

Ihmisen pitää saada sellainen ihmisar­voinen elämä, että hän tulee palkal­laan toimeen. Yhteis­kunta voi tukea työnan­tajaa, mutta työstä pitää saada tessin mukainen palkka. Se aktivoi, ja silloin työssä on jotakin järkeä.

Suomea verra­taan muihin maihin, kuten Tanskaan, joissa on hienoja systee­mejä. Tarjottu koulutus ja tuki ovat niissä toisella tasolla kuin Suomessa. Meillä työttömiä vain rangais­taan, ja koko ajan keksi­tään uusia pirul­lisia kuvioita.

Jos työnväen­liike menee kolmi­kan­tai­sesti mukaan kehit­tä­mään järjes­telmää, jossa ollaan sosiaa­li­tur­valla töissä, niin siinä lyödään kirves kiveen. Vastik­keel­lista sosiaa­li­turvaa harras­tet­tiin eri maissa 1940-luvulla aika paljon. Saksa oli melko tunnettu siitä, että siellä oli sosiaa­li­tur­va­työn­te­ki­jöitä, jotka leipä­pa­la­sella tekivät mootto­ri­teitä. Sellai­seen ei pidä mennä.

Olen ollut Sievin Jalki­neen pääluot­ta­mus­mies parikym­mentä vuotta. Poruk­ka­henki on työpai­kalla parasta antia. Tehdastyö on vähän yksito­tista. Se olisi muuten aika rankkaa, jos ei olisi työka­ve­reita, joiden kanssa heittää herjaa ja joiden kanssa kääntää elämän surut iloksi.”

PENTTI ISO-AHO

Teolli­suus­liiton halli­tuksen jäsen
Pääluot­ta­mus­mies
Sievin Jalkine
Sievi

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ