EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä (vas.) ja SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko. KUVA LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT: Ovatko luotta­mus­miesten oikeudet kohdallaan?

Luotta­mus­mies on työnte­ki­jöiden tuki ja turva, mutta parhaim­mil­laan myös työnan­tajan kumppani ja yrityksen tärkeä kehittäjä.

VÄITTÄJÄT


ISMO KOKKO
TYÖEHTOASIANTUNTIJA
SAK


MARKUS ÄIMÄLÄ
LAKIASIAINJOHTAJA
EK

OVATKO LUOTTAMUSMIESTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET TÄLLÄ HETKELLÄ KOHDALLAAN?

ISMO KOKKO: Trendi on ollut, että luotta­mus­miesten pitäisi olla yhä enemmän yrityksen kehit­täjiä, yhdessä johdon kanssa. Se on oikea suunta, mutta kun mennään sinne oikeuk­sien puolelle – työeh­to­so­pi­muk­sissa sovitut tiedon­saan­tioi­keus, ajankäyttö ja irtisa­no­mis­suoja – voisi olla kulttuurin muutoksen paikka. Jos halutaan kehittää yhdessä, sen pitäisi tapahtua oikeasti yhteisymmärryksessä.

MARKUS ÄIMÄLÄ: Isossa kuvassa oikeudet ja velvol­li­suudet ovat osapuil­leen kohdal­laan. Mutta kuten Ismo viittasi, pitäisi paikal­li­sesti pyrkiä yhdessä saamaan yritykset toimi­maan paremmin. Kehit­tä­minen edellyttää avoimuutta ja luotta­muk­sel­lista keskus­telua, ja juuri sellai­sessa kulttuurin hieno­sää­dössä on tekemistä.

KOKKO: On kaikkien etu, että vuoro­pu­helua olisi enemmän. Eikä pitäisi edes pohtia, kerro­taanko luotta­mus­mie­helle asioita vai ei.

TOIKO EU:N TIETOSUOJA-ASETUS ONGELMIA TIEDONSAANNIN KANNALTA?

ÄIMÄLÄ: Se on aidosti hankala kysymys, koska asetus toi työnan­ta­jille aika tiukat velvol­li­suudet. Emme halua leikata tiedon­saannin oikeuksia, vaan meillä on enemmän huoli siitä, miten se pitää nyt järjestää – jos jotain menee pieleen, se osuu työnan­tajan nilkkaan.

KOKKO: Ongel­maan on törmätty sillä lailla, että paikal­li­sella tasolla ei voida aina muka antaa palkka­tie­toja kuten työeh­to­so­pimus määrää. Emme ole voineet välttyä ajatuk­selta, että kun tietoja ei ole annettu, ei ole syntynyt paikal­lista sopimusta, ja siksi työnan­taja on voinut tehdä korotukset perälaudan pohjalta. Tämä ei varmaan ole Markuk­sella tavoit­teena, mutta joillain sekto­reilla tilai­suus on saattanut tehdä varkaan.

Markus Äimälä. KUVA LAURI ROTKO

MILLAISET TYÖNANTAJIEN JA LUOTTAMUSMIESTEN SUHTEET OVAT TYÖPAIKOILLA?

KOKKO: Kirjavat. On kiinni ihmisistä, miten suhteet toimivat.

ÄIMÄLÄ: Vaihte­levat. Työnan­tajan näkökul­masta luotta­mus­mies on parhaim­mil­laan erittäin positii­vinen voima­vara, pahim­mil­laan järkevän toiminnan kehit­tä­misen este, ja kaikkea siltä väliltä.

KOKKO: Luotta­mus­mies on työsuh­teessa työnan­ta­jaan kuten kuka tahansa työntekijä ja häneen pätevät samat velvoit­teet. Mutta kun hänet valitaan luotta­mus­mie­heksi, syntyy velvoite myös edustet­tavia työnte­ki­jöitä kohtaan. Jos kaikki ymmär­tävät tämän, siitä syntyy hedel­mäl­linen tilanne. Silloin on mahdol­lista toimia, vaikka se ei välttä­mättä helppoa aina olekaan.

ÄIMÄLÄ: Kakkua pitää osata sekä kasvattaa että jakaa. Kakun jakami­sessa ollaan ikään kuin vastak­kai­silla puolilla pöytää, mutta pitää ymmärtää myös se, että sen kasvat­ta­mi­sessa ollaan samassa veneessä. Luotta­mus­mies edustaa ilman muuta työnte­ki­jöiden intres­sejä, mutta se jakamis­rooli ei saa tuhota kasvat­ta­misen roolia.

MITEN LUOTTAMUSMIEHET OSAAVAT TÄMÄN KAKUN KASVATTAMISEN?

ÄIMÄLÄ: On paljon niitä, jotka ymmär­tävät yritys­ta­louden päälle, ja siksi on myös työnan­tajan kannalta tärkeää, millainen luotta­mus­mies tulee valituksi. Työnan­ta­jalle on hyvä, jos sama luottari pysyy tehtä­väs­sään pidem­pään, jotta hän oppii tunte­maan yrityksen toiminnan. Yrityk­selle hyvän herraonnen lisäksi onkin tärkeää myös hyvä luotta­mus­mie­sonni. Luotta­mus­miehen ei tarvitse olla jees-mies, mutta yhteis­työ­kykyä tarvi­taan. Hänen pitää olla henki­löstön arvos­tama ja riittävän vahva, jotta hän saa omat rivit suoriksi. Joskus työnan­taja joutuu myös koville hyvän luotta­mus­miehen kanssa.

LUOTTAMUSMIEHEN HOMMA TAITAA OLLA AIKA RISTIRIITAISTA PUUHAA?

KOKKO: Onhan se. Eri osapuolten intressit eivät ole aina yhden­suun­taisia. Vetoa on joka suuntaan, itse sitten sumplit siinä keskellä – tämä korostuu erityi­sesti huonoina aikoina. En todel­la­kaan kadehdi luotta­rien hommaa, nostan heille hattua.

MIKÄ ON LUOTTAMUSMIEHEN PARAS OMINAISUUS?

KOKKO: Rohkeus. Luotta­mus­miehen pitää uskaltaa seistä sanojensa takana tiukas­sakin paikassa, ja pitää olla rohkeutta uudistaa, kun sen paikka on. Pitää olla myös kova itseluot­tamus, koska kritiikkiä tulee. Itsensä kehit­tä­minen korostuu, luottarin pitää olla monen osa-alueen osaaja, psyko­lo­giaa myöten.

ÄIMÄLÄ: On oltava riittävän osaava. Numeroiden kautta löytyy paljon paremmin yhteinen näkemys, miten eri tilan­teissa voidaan edetä.

Ismo Kokko. KUVA LAURI ROTKO

LUOTTAMUSMIESTEN AJANKÄYTTÖ MÄÄRÄYTYY TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄN MUKAAN. ONKO SE TOIMIVA RATKAISU?

KOKKO: Voisi sen ehkä määrittää muutenkin. Näin on toimittu iät ja ajat, vaikka ei työnte­ki­jä­määrä ole suoraan verran­nol­linen siihen, miten paljon aikaa tehtä­vään tarvi­taan. 100 ihmisen yrityk­sessä ei ole automaat­ti­sesti puolet vähemmän työtä kuin 200 hengen yrityksessä.

ÄIMÄLÄ: Ei tapa ole täydel­linen, mutta se on aika selvä­piir­teinen, ja parem­paa­kaan ei ole vielä keksitty. Paikal­li­sesti voidaan sopia ajankäy­töstä, jos työeh­to­so­pimus sen sallii.

ONKO LUOTTAMUSMIESTEN IRTISANOMISSUOJA KOHDALLAAN?

KOKKO: Asema ei ole ihan niin turvattu kuin ennen. Siitä ei ole tilastoa, mutta näppi­tun­tuma on, että irtisa­no­miset tai työsuh­teen purut tai niiden yritykset ovat lisään­ty­neet. Luotta­mus­mie­sins­ti­tuutio ei ole sama kuin aiemmin, ja joskus saate­taan haluta päästä luotta­rista eroon, maksoi mitä maksoi. Ehkä tämä kertoo ajan hengestä, että yhteis­kun­nassa aiemmin hyviksi havait­tuja toimin­ta­ta­poja ei enää kunnioiteta.

ÄIMÄLÄ: Luotta­mus­miesten työsuh­de­turva on hyvin korkealla tasolla: hän lähtee viimei­senä, ja korvaukset laitto­masta irtisa­no­mi­sesta ovat huomat­tavan korkeat. Jos meille tulee yhtey­den­otto, jossa työnan­taja olisi päättä­mässä luotta­mus­miehen työsuh­detta, kehotamme kyllä mietti­mään hyvin tarkkaan. Me tunnis­tamme, että se on iso asia palkan­saa­jille ja sellai­seen ei pidä kevein perus­tein mennä.

 

LUOTTAMUSMIES

Ammat­ti­liit­toon järjes­täy­ty­neiden työnte­ki­jöiden valit­sema luotta­mus­mies valvoo työlain­sää­dännön ja työeh­to­so­pi­muksen noudat­ta­mista. Luotta­mus­mies on työpaikan neuvot­te­lija, sopija, tiedon­vä­lit­täjä ja yrityksen kehit­täjä. SAK:laisissa ammat­ti­lii­toissa toimii yhteensä noin 40 000 luotta­mus­miestä. Teolli­suus­liiton työpai­koilla on noin 2 300 pääluot­ta­mus­miestä, 1 700 varapää­luot­ta­mus­miestä ja 1 300 luotta­mus­miestä. Teolli­suus­liiton työpaik­kojen luotta­mus­miehet valitaan vaaleilla marras–joulukuussa: LUE LISÄÄ TÄSTÄ.

 

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO