VÄITTÄJÄT: Ovatko luot­ta­mus­mies­ten oikeu­det kohdallaan?

Luot­ta­mus­mies on työn­te­ki­jöi­den tuki ja turva, mutta parhaim­mil­laan myös työnan­ta­jan kump­pani ja yrityk­sen tärkeä kehittäjä.

VÄITTÄJÄT

ISMO KOKKO
TYÖEHTOASIANTUNTIJA
SAK

MARKUS ÄIMÄLÄ
LAKIASIAINJOHTAJA
EK

OVATKO LUOTTAMUSMIESTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET TÄLLÄ HETKELLÄ KOHDALLAAN?

ISMO KOKKO: Trendi on ollut, että luot­ta­mus­mies­ten pitäisi olla yhä enem­män yrityk­sen kehit­tä­jiä, yhdessä johdon kanssa. Se on oikea suunta, mutta kun mennään sinne oikeuk­sien puolelle – työeh­to­so­pi­muk­sissa sovi­tut tiedon­saan­tioi­keus, ajan­käyttö ja irti­sa­no­mis­suoja – voisi olla kult­tuu­rin muutok­sen paikka. Jos halu­taan kehit­tää yhdessä, sen pitäisi tapah­tua oikeasti yhteisymmärryksessä.

MARKUS ÄIMÄLÄ: Isossa kuvassa oikeu­det ja velvol­li­suu­det ovat osapuil­leen kohdal­laan. Mutta kuten Ismo viit­tasi, pitäisi paikal­li­sesti pyrkiä yhdessä saamaan yrityk­set toimi­maan parem­min. Kehit­tä­mi­nen edel­lyt­tää avoi­muutta ja luot­ta­muk­sel­lista keskus­te­lua, ja juuri sellai­sessa kult­tuu­rin hieno­sää­dössä on tekemistä.

KOKKO: On kaik­kien etu, että vuoro­pu­he­lua olisi enem­män. Eikä pitäisi edes pohtia, kerro­taanko luot­ta­mus­mie­helle asioita vai ei.

TOIKO EU:N TIETOSUOJA-ASETUS ONGELMIA TIEDONSAANNIN KANNALTA?

ÄIMÄLÄ: Se on aidosti hankala kysy­mys, koska asetus toi työnan­ta­jille aika tiukat velvol­li­suu­det. Emme halua leikata tiedon­saan­nin oikeuk­sia, vaan meillä on enem­män huoli siitä, miten se pitää nyt järjes­tää – jos jotain menee pieleen, se osuu työnan­ta­jan nilkkaan.

KOKKO: Ongel­maan on törmätty sillä lailla, että paikal­li­sella tasolla ei voida aina muka antaa palk­ka­tie­toja kuten työeh­to­so­pi­mus määrää. Emme ole voineet vält­tyä ajatuk­selta, että kun tietoja ei ole annettu, ei ole synty­nyt paikal­lista sopi­musta, ja siksi työnan­taja on voinut tehdä koro­tuk­set perä­lau­dan pohjalta. Tämä ei varmaan ole Markuk­sella tavoit­teena, mutta joil­lain sekto­reilla tilai­suus on saat­ta­nut tehdä varkaan.

MILLAISET TYÖNANTAJIEN JA LUOTTAMUSMIESTEN SUHTEET OVAT TYÖPAIKOILLA?

KOKKO: Kirja­vat. On kiinni ihmi­sistä, miten suhteet toimivat.

ÄIMÄLÄ: Vaih­te­le­vat. Työnan­ta­jan näkö­kul­masta luot­ta­mus­mies on parhaim­mil­laan erit­täin posi­tii­vi­nen voima­vara, pahim­mil­laan järke­vän toimin­nan kehit­tä­mi­sen este, ja kaik­kea siltä väliltä.

KOKKO: Luot­ta­mus­mies on työsuh­teessa työnan­ta­jaan kuten kuka tahansa työn­tekijä ja häneen päte­vät samat velvoit­teet. Mutta kun hänet vali­taan luot­ta­mus­mie­heksi, syntyy velvoite myös edus­tet­ta­via työn­te­ki­jöitä kohtaan. Jos kaikki ymmär­tä­vät tämän, siitä syntyy hedel­mäl­li­nen tilanne. Silloin on mahdol­lista toimia, vaikka se ei vält­tä­mättä help­poa aina olekaan.

ÄIMÄLÄ: Kakkua pitää osata sekä kasvat­taa että jakaa. Kakun jaka­mi­sessa ollaan ikään kuin vastak­kai­silla puolilla pöytää, mutta pitää ymmär­tää myös se, että sen kasvat­ta­mi­sessa ollaan samassa veneessä. Luot­ta­mus­mies edus­taa ilman muuta työn­te­ki­jöi­den intres­sejä, mutta se jaka­mis­rooli ei saa tuhota kasvat­ta­mi­sen roolia.

MITEN LUOTTAMUSMIEHET OSAAVAT TÄMÄN KAKUN KASVATTAMISEN?

ÄIMÄLÄ: On paljon niitä, jotka ymmär­tä­vät yritys­ta­lou­den päälle, ja siksi on myös työnan­ta­jan kannalta tärkeää, millai­nen luot­ta­mus­mies tulee vali­tuksi. Työnan­ta­jalle on hyvä, jos sama luot­tari pysyy tehtä­väs­sään pidem­pään, jotta hän oppii tunte­maan yrityk­sen toimin­nan. Yrityk­selle hyvän herraon­nen lisäksi onkin tärkeää myös hyvä luot­ta­mus­mie­sonni. Luot­ta­mus­mie­hen ei tarvitse olla jees-mies, mutta yhteis­työ­ky­kyä tarvi­taan. Hänen pitää olla henki­lös­tön arvos­tama ja riit­tä­vän vahva, jotta hän saa omat rivit suoriksi. Joskus työnan­taja joutuu myös koville hyvän luot­ta­mus­mie­hen kanssa.

LUOTTAMUSMIEHEN HOMMA TAITAA OLLA AIKA RISTIRIITAISTA PUUHAA?

KOKKO: Onhan se. Eri osapuol­ten intres­sit eivät ole aina yhden­suun­tai­sia. Vetoa on joka suun­taan, itse sitten sumplit siinä keskellä – tämä koros­tuu erityi­sesti huonoina aikoina. En todel­la­kaan kadehdi luot­ta­rien hommaa, nostan heille hattua.

MIKÄ ON LUOTTAMUSMIEHEN PARAS OMINAISUUS?

KOKKO: Rohkeus. Luot­ta­mus­mie­hen pitää uskal­taa seistä sano­jensa takana tiukas­sa­kin paikassa, ja pitää olla rohkeutta uudis­taa, kun sen paikka on. Pitää olla myös kova itse­luot­ta­mus, koska kritiik­kiä tulee. Itsensä kehit­tä­mi­nen koros­tuu, luot­ta­rin pitää olla monen osa-alueen osaaja, psyko­lo­giaa myöten.

ÄIMÄLÄ: On oltava riit­tä­vän osaava. Nume­roi­den kautta löytyy paljon parem­min yhtei­nen näke­mys, miten eri tilan­teissa voidaan edetä.

LUOTTAMUSMIESTEN AJANKÄYTTÖ MÄÄRÄYTYY TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄN MUKAAN. ONKO SE TOIMIVA RATKAISU?

KOKKO: Voisi sen ehkä määrit­tää muuten­kin. Näin on toimittu iät ja ajat, vaikka ei työn­te­ki­jä­määrä ole suoraan verran­nol­li­nen siihen, miten paljon aikaa tehtä­vään tarvi­taan. 100 ihmi­sen yrityk­sessä ei ole auto­maat­ti­sesti puolet vähem­män työtä kuin 200 hengen yrityksessä.

ÄIMÄLÄ: Ei tapa ole täydel­li­nen, mutta se on aika selvä­piir­tei­nen, ja parem­paa­kaan ei ole vielä keksitty. Paikal­li­sesti voidaan sopia ajan­käy­töstä, jos työeh­to­so­pi­mus sen sallii.

ONKO LUOTTAMUSMIESTEN IRTISANOMISSUOJA KOHDALLAAN?

KOKKO: Asema ei ole ihan niin turvattu kuin ennen. Siitä ei ole tilas­toa, mutta näppi­tun­tuma on, että irti­sa­no­mi­set tai työsuh­teen purut tai niiden yrityk­set ovat lisään­ty­neet. Luot­ta­mus­mie­sins­ti­tuu­tio ei ole sama kuin aiem­min, ja joskus saate­taan haluta päästä luot­ta­rista eroon, maksoi mitä maksoi. Ehkä tämä kertoo ajan hengestä, että yhteis­kun­nassa aiem­min hyviksi havait­tuja toimin­ta­ta­poja ei enää kunnioiteta.

ÄIMÄLÄ: Luot­ta­mus­mies­ten työsuh­de­turva on hyvin korkealla tasolla: hän lähtee viimei­senä, ja korvauk­set lait­to­masta irti­sa­no­mi­sesta ovat huomat­ta­van korkeat. Jos meille tulee yhtey­den­otto, jossa työnan­taja olisi päät­tä­mässä luot­ta­mus­mie­hen työsuh­detta, keho­tamme kyllä miet­ti­mään hyvin tark­kaan. Me tunnis­tamme, että se on iso asia palkan­saa­jille ja sellai­seen ei pidä kevein perus­tein mennä.

LUOTTAMUSMIES

Ammat­ti­liit­toon järjes­täy­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den valit­sema luot­ta­mus­mies valvoo työlain­sää­dän­nön ja työeh­to­so­pi­muk­sen noudat­ta­mista. Luot­ta­mus­mies on työpai­kan neuvot­te­lija, sopija, tiedon­vä­lit­täjä ja yrityk­sen kehit­täjä. SAK:laisissa ammat­ti­lii­toissa toimii yhteensä noin 40 000 luot­ta­mus­miestä. Teol­li­suus­lii­ton työpai­koilla on noin 2 300 pääluot­ta­mus­miestä, 1 700 vara­pää­luot­ta­mus­miestä ja 1 300 luot­ta­mus­miestä. Teol­li­suus­lii­ton työpaik­ko­jen luot­ta­mus­mie­het vali­taan vaaleilla marras–joulukuussa: LUE LISÄÄ TÄSTÄ.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO