Lakossa Kotkan Ahlström-Munksjöllä: ”Taloustieteilijän taakse piiloudutaan”

Pääluottamusmies Kari-Pekka Taponen Ahlström-Munksjön tehtaalta Kotkasta ei niele uusinta ”työllistämisehdotusta”. Talousnobelisti Holmström haluaa kahden kerroksen työmarkkinat ja eriarvoisuuden Suomeen työntekijän taustasta riippuen.

25.10.2018

Suomalainen, Yhdysvalloissa uraa tehnyt talouden Nobelin saanut Bengt Holmström on juuri eilen ehdottanut, että yleissitovien työehtosopimusten suoja pitäisi murtaa. Ulkomaalaisille työntekijöille saisi maksaa työstä kehnompaa palkkaa kuin suomalaisille eikä näillä ihmisillä olisi samaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisilla. Tällaista puolueettomana tiedemiehenä esiintyvä, hyvää palkkaa nauttiva professori on esittänyt, vaikka EU:ssakin on päätetty, että maassa on noudatettava maan omien yleissitovien työehtosopimusten vähimmäismääräyksiä.

– Holmström on taas nostettu kultajalustalle, ja hänen taakseen piiloudutaan. Mutta tämä ehdotus ei käy. Eriarvoisuutta siitä vain tulisi. Samoista töistä on maksettava sama palkka, Taponen toteaa.

Pääluottamusmies alleviivaa, että Holmströmin ajatusten toteuttamisen lopputulemana olisi vain se, että suomalaisten työttömyys lisääntyisi. Miksi työnantaja ottaisi isommalla palkalla suomalaisen töihin, kun samaa työtä tekevän saa halvemmallakin? Tosiasia on myös se, että ulkomaalaisenkin on maksettava leipänsä ja vuokransa suomalaiseen hintaan. Eivät ne ”jousta” palkan mukaan.

”VÄKI YMMÄRTÄÄ SYYT”

Taponen oli tänä aamuna lakkoa vahtimassa tehtaan portilla. Vartioimista ei tosin jäänyt. Yövuoron lähdettyä ei aamuvuoroon tullut sen enempää tuotannon kuin toimihenkilöpuolenkaan työntekijöitä.

– Väki ymmärtää lakon syyt. Tehtaalla on paljon keskusteltu kikystä, aktiivimalli ykkösestä ja kakkosesta. Tämä irtisanomislaki oli sitten viimeinen niitti.

Suomi on pieni markkina-alue, ja vienti vetää tai ei vedä maailmantalouden alati heilahtelevien suhdanteiden mukaan. Tehtaalaiset ovat tietoisia siitä, että viime aikojen työllisyyden nousussa on kyse nimenomaan noususuhdanteesta. Kikystä seuranneen työajan pidennyksen ansioksi sitä ei voida laskea.

– Meillä on itse työehtosopimuksessa mainittu kiky. Mutta meilläkin se pitäisi saada poistettua seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa, Taponen sanoo.

Pääluottamusmies kertoo, että myös itse irtisanomissuojasta on tehtaalla keskusteltu paljon. Nykyisinkin työntekijän saa kyllä erotettua, jos siihen on lailliset ja pätevät syyt. Riitatilanteisiin ja sitä kautta tuomioistuimiin joudutaan ehkä juurikin siksi, että irtisanomiseen ei ole laillisia syitä.

– Kyllä ihmisestä kuin ihmisestä pääsee eroon ihan normaalien käytäntöjen mukaan, jos aihetta on. Ensin huomautus, sitten kirjallinen varoitus ja sitten irtisanominen.

– Me olemmekin tehtaalla pohtineet sitä, onko kaikilla yrittäjillä puhtaat jauhot pussissa, kun irtisanomissuojaa halutaan heikentää? Toimiiko yleissitovuus pienissä firmoissa? Maksetaanko ylityökorvaukset kuten kuuluu? Tätä sopii epäillä.

– Kun olemme joutuneet tälle tielle ja lakkoon, toivottavasti hallitus ymmärtää vetää irtisanomislakinsa pois. Sipilälle lähettäisin sellaiset terveiset, että nyt olisi korkea aika perua suunnitelmat. Työmarkkinat rauhoittuisivat, Taponen toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JUHA METSO

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.