Lakkovahdit Ahlström-Munksjö Glassfibren tehtaanportilla Karhulassa 25.10.2018. KUVA JUHA METSO

Lakossa Kotkan Ahlström-Munks­jöllä: ”Talous­tie­tei­li­jän taakse piiloudutaan”

Pääluot­ta­mus­mies Kari-Pekka Tapo­nen Ahlström-Munks­jön tehtaalta Kotkasta ei niele uusinta ”työl­lis­tä­mi­seh­do­tusta”. Talous­no­be­listi Holm­ström haluaa kahden kerrok­sen työmark­ki­nat ja eriar­voi­suu­den Suomeen työn­tekijän taus­tasta riippuen.

25.10.2018

Suoma­lai­nen, Yhdys­val­loissa uraa tehnyt talou­den Nobe­lin saanut Bengt Holm­ström on juuri eilen ehdot­ta­nut, että yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten suoja pitäisi murtaa. Ulko­maa­lai­sille työn­te­ki­jöille saisi maksaa työstä kehnom­paa palk­kaa kuin suoma­lai­sille eikä näillä ihmi­sillä olisi samaa sosi­aa­li­tur­vaa kuin suoma­lai­silla. Tällaista puolu­eet­to­mana tiede­mie­henä esiin­tyvä, hyvää palk­kaa naut­tiva profes­sori on esit­tä­nyt, vaikka EU:ssakin on päätetty, että maassa on nouda­tet­tava maan omien yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten vähimmäismääräyksiä.

– Holm­ström on taas nostettu kulta­ja­lus­talle, ja hänen taak­seen piilou­du­taan. Mutta tämä ehdo­tus ei käy. Eriar­voi­suutta siitä vain tulisi. Samoista töistä on makset­tava sama palkka, Tapo­nen toteaa.

Pääluot­ta­mus­mies alle­vii­vaa, että Holm­strö­min ajatus­ten toteut­ta­mi­sen loppu­tu­le­mana olisi vain se, että suoma­lais­ten työt­tö­myys lisään­tyisi. Miksi työnan­taja ottaisi isom­malla palkalla suoma­lai­sen töihin, kun samaa työtä teke­vän saa halvem­mal­la­kin? Tosia­sia on myös se, että ulko­maa­lai­sen­kin on makset­tava leipänsä ja vuokransa suoma­lai­seen hintaan. Eivät ne ”jousta” palkan mukaan.

”VÄKI YMMÄRTÄÄ SYYT”

Tapo­nen oli tänä aamuna lakkoa vahti­massa tehtaan portilla. Vartioi­mista ei tosin jäänyt. Yövuo­ron lähdet­tyä ei aamu­vuo­roon tullut sen enem­pää tuotan­non kuin toimi­hen­ki­lö­puo­len­kaan työntekijöitä.

– Väki ymmär­tää lakon syyt. Tehtaalla on paljon keskus­teltu kikystä, aktii­vi­malli ykkö­sestä ja kakko­sesta. Tämä irti­sa­no­mis­laki oli sitten viimei­nen niitti.

Lakko­vah­dissa Tomi Hostikka, Kari-Pekka Tapo­nen, Jukka Heino­nen, Petri Ukkola ja Jarmo Kall­ström Ahlström-Munksjö Glass­fibren tehtaan­por­tilla Karhu­lassa 25.10.2018. KUVA JUHA METSO

Suomi on pieni mark­kina-alue, ja vienti vetää tai ei vedä maail­man­ta­lou­den alati heilah­te­le­vien suhdan­tei­den mukaan. Tehtaa­lai­set ovat tietoi­sia siitä, että viime aiko­jen työl­li­syy­den nousussa on kyse nime­no­maan noususuh­dan­teesta. Kikystä seuran­neen työajan piden­nyk­sen ansioksi sitä ei voida laskea.

– Meillä on itse työeh­to­so­pi­muk­sessa mainittu kiky. Mutta meil­lä­kin se pitäisi saada pois­tet­tua seuraa­vissa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa, Tapo­nen sanoo.

Pääluot­ta­mus­mies kertoo, että myös itse irti­sa­no­mis­suo­jasta on tehtaalla keskus­teltu paljon. Nykyi­sin­kin työn­tekijän saa kyllä erotet­tua, jos siihen on lail­li­set ja päte­vät syyt. Riita­ti­lan­tei­siin ja sitä kautta tuomiois­tui­miin joudu­taan ehkä juuri­kin siksi, että irti­sa­no­mi­seen ei ole lail­li­sia syitä.

– Kyllä ihmi­sestä kuin ihmi­sestä pääsee eroon ihan normaa­lien käytän­tö­jen mukaan, jos aihetta on. Ensin huomau­tus, sitten kirjal­li­nen varoi­tus ja sitten irtisanominen.

– Me olem­me­kin tehtaalla pohti­neet sitä, onko kaikilla yrit­tä­jillä puhtaat jauhot pussissa, kun irti­sa­no­mis­suo­jaa halu­taan heiken­tää? Toimiiko yleis­si­to­vuus pienissä firmoissa? Makse­taanko ylityö­kor­vauk­set kuten kuuluu? Tätä sopii epäillä.

– Kun olemme joutu­neet tälle tielle ja lakkoon, toivot­ta­vasti halli­tus ymmär­tää vetää irti­sa­no­mis­la­kinsa pois. Sipi­lälle lähet­täi­sin sellai­set tervei­set, että nyt olisi korkea aika perua suun­ni­tel­mat. Työmark­ki­nat rauhoit­tui­si­vat, Tapo­nen toteaa.

KUVA JUHA METSO

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JUHA METSO

TAUSTA

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus päätti 24.8. mitta­vista, vaiheit­tain etene­vistä toimista päämi­nis­teri Juha Sipi­län halli­tusta vastaan.

Ensim­mäi­nen vaihe eli ylityö­kielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakko­päivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimia­lo­jen työpai­kalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot vali­koi­duilla työpai­koilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityi­sa­lo­jen sekto­reilla noin 7 000 työn­te­ki­jää ja 90 toimi­paik­kaa eri yrityksistä.

Liitto harkit­see painos­tus­toi­mista luopu­mista, jos halli­tus luopuu esityk­ses­tään uudeksi irti­sa­no­mis­laiksi ja sitou­tuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelä­mää kurjis­ta­via esityk­siä eduskunnalle.