Lakossa UPM:n Seikun sahalla: ”Meidänkin ääntämme on kuunneltava!”

”Maan hallitus näyttää haluavan neuvot­te­luos­a­puo­leksi vain sellaiset tahot, joiden kanssa ei tarvitse edes neuvo­tella.” Seikun sahan pääluot­ta­mus­mies Markku Mäelle irtisa­no­mis­laki oli todel­lakin viimeinen niitti ja lakon paikka, kun palkan­saajan ääntä ei maassa enää kuunnella.

24.10.2018

Markku Mäki toimii kuudetta vuotta UPM-Kymmene Oyj:n Seikun sahan pääluot­ta­mus­mie­henä Porissa. Saha on yksi Teolli­suus­liiton tämän viikon lakkotaloista.

– Minulle henki­lö­koh­tai­sesti lakon syinä ovat nämä toistuvat ja jatkuvat heiken­nykset palkan­saajan asemaan. On tehty heiken­nyksiä työttö­mien, pitkä­ai­kais­työt­tö­mien ja lapsi­per­heiden asemaan. Näitä tulee aina vain lisää ja lisää. Eikä tämä tähän (irtisa­no­mis­la­kiin) jää, sitä on ihan turha kuvitella. Se on nyt nähty, mitä sieltä tulee, Mäki sanoo viitaten Sipilän halli­tuksen toimin­ta­mal­liin koko sen valta­kauden ajalta.

Hallitus ei halua kuunnella työnte­ki­jöitä edustavia ammat­ti­liit­toja, olipa liitoilla miten perus­tel­tuja tai järkeviä ehdotuksia tahansa, Mäki arvioi. Sipilä tuntuu keskus­te­levan vain niiden kanssa, jotka toivovat halli­tuk­selta yrittä­jille ja osakkee­no­mis­ta­jille myönteisiä päätöksiä. Yrittä­jä­taus­tainen Sipilä neuvot­telee taval­laan mieluimmin itsensä kanssa, koska sopimuk­seen pääse­minen on niin nopeaa ja vaivatonta.

Kansa­kunnan valtaisan suuren joukon edusmiehet ja ‑naiset on näin suljettu pois neuvot­te­lu­pöy­distä. Nimeno­maan kolmi­kan­ta­neu­vot­telut ovat kuitenkin olleet nosta­massa Suomea. Yhdessä sopiminen on ollut yksi raken­nuse­le­mentti kautta maailman kuulussa ja arvos­te­tussa pohjois­mai­sessa yhteiskuntamallissa.

NIILTÄ OTETTU, JOILLA MUUTENKIN VÄHÄN

Aktii­vi­malli ykkönen on yksi osoitus siitä rankai­se­misen johta­vasta periaat­teesta, jolla Sipilä näyttää haluavan maata hallita. Malli on alentanut hyvin suurelta osalta työttömiä heidän jo muutenkin pieniä päivärahojaan.

– Monet työttömät eivät saavuta aktii­vi­mallin ehtoja, vaikka haluai­si­vatkin, Mäki muistuttaa.

Tilas­tojen ja tutki­musten mukaan häviävän pieni joukko työttö­mistä huiputtaa millään lailla tukijär­jes­telmää. Tästä huoli­matta kollek­tii­vinen rangaistus lange­te­taan kaikille.

– Minusta tämä on väärä tie hoitaa asioita, Mäki summaa.

Palkan­saa­jien asemaa on heiken­netty heiken­tä­mis­tään. Yleinen ilmapiiri on luotu sellai­seksi, että yrittä­jien edustaja on kehdannut sanoa julki­sesti televi­siossa, että työntekijä on yrittä­jälle ”riski”.

– Työntekijä on voima­vara! Firma ei menesty, ellei ole työnte­ki­jöitä. He tekevät tuotteet, jotka tuovat rahat yrittäjälle.

Irtisa­no­mis­laki on Mäestä kelvoton useam­masta syystä. Nytkään Suomessa ei ole erityisen kireitä säädöksiä irtisa­no­mi­sesta muihin maihin verrat­tuna. Ja aina ennen irtisa­no­mista pitäisi ensin käyttää kaikki keinot neuvoista ja opastuk­sesta alkaen, jotta työntekijä voisi hoitaa työnsä.

– Ja aivan kuten on monen­laisia työnte­ki­jöitä, on myös monen­laisia työnantajia.

MITEN KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE TIELLE?

Pääluot­ta­mus­mies Mäki kuvailee, että yhteis­kun­taan pitää taas luoda luotta­muksen ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdol­li­suus uskoa tulevaisuuteen.

– Aiemmin, kun ihminen pääsi töihin, hän pystyi luotta­maan siihen, että työt jatkuvat ja hän voi suunni­tella tulevaisuutta.

– Hän sai luottaa siihen, että työpaikka pysyy ja rahaa tulee. Hän pystyi suunnit­te­le­maan ehkä asunnon hankki­mista ja perheen perustamista.

– Nyt tarjo­taan pätkä­töitä, joita jatke­taan aina uudes­taan, vaikka työ olisikin vakinaista. Nyt duunaria katso­taan kieroon, vaikka hän tekisi hommansa. Häneltä halutaan ottaa kaikki edut pois, Mäki toteaa.

– Tässä meidän yhteis­kun­nas­samme täytyy kuitenkin aina saada määrätty määrä rahaa, jotta saa ruokaa ja asunnon. Ei tämä käy niin kuten eräs monen yhtiön halli­tuk­sessa oleva liike­mies ehdotti. Hänen mukaansa työnte­kijät eivät tarvitse mitään kunnon palkkoja, kun he voivat sitten hakea tukia.

Mäki pitääkin näitä ajatuksia melkoisen ”hauskoina”, kun mies on itse aina vastus­tanut kaiken­laista yhteis­kunnan tukipo­li­tiikkaa. Palkkojen polke­minen ja palkan­saa­jien aseman heiken­nykset eivät siis Mäelle käy, vaan myöntei­syyden kautta pitää yhteis­kun­taamme taas paimentaa vakaam­malle polulle.

– Luotta­muksen ilmapiiri hyödyttää myös työnan­tajaa. Suomen maasta löytyy nykyi­sinkin semmoisia firmoja, joissa jaetaan kannus­timia työnte­ki­jöille. Työnte­ki­jöille annetaan etuja, ja ne poikivat hyvää takaisin työnan­ta­jalle, Mäki alleviivaa.

Nykyti­lan­teen täsmä­avuksi Mäellä on muutama ehdotus.

– Laite­taan koeaika ulottu­maan myös maan halli­tuk­seen. On nähty, millainen tyyppi siellä on. On nähty, ettei siitä mitään tule. Sipilän hallitus on huono työntekijä ja Suomen kansa on työnan­taja. Irtisa­no­taan Sipilä ja otetaan uusi tilalle.

– Ei muuta kuin ehdotus irtisa­no­mis­laista kokonaan pois. Ja sitten pohti­maan, miten oikeasti saadaan ihmisiä työllistettyä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ERNO VÄLIMÄKI

TAUSTA

Teolli­suus­liiton hallitus päätti 24.8. mitta­vista, vaiheit­tain etene­vistä toimista päämi­nis­teri Juha Sipilän halli­tusta vastaan.

Ensim­mäinen vaihe eli ylityö­kielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakko­päivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimia­lojen työpai­kalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot valikoi­duilla työpai­koilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityi­sa­lojen sekto­reilla noin 7 000 työnte­kijää ja 90 toimi­paikkaa eri yrityksistä.

Liitto harkitsee painos­tus­toi­mista luopu­mista, jos hallitus luopuu esityk­ses­tään uudeksi irtisa­no­mis­laiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjis­tavia esityksiä eduskunnalle.