UPM:n Seikun sahan työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko (vasemmalla) ja pääluottamusmies Markku Mäki lakkopäivänä 3.10.2018. KUVA ERNO VÄLIMÄKI

Lakossa UPM:n Seikun sahalla: ”Meidänkin ääntämme on kuunneltava!”

”Maan hallitus näyttää haluavan neuvotteluosapuoleksi vain sellaiset tahot, joiden kanssa ei tarvitse edes neuvotella.” Seikun sahan pääluottamusmies Markku Mäelle irtisanomislaki oli todellakin viimeinen niitti ja lakon paikka, kun palkansaajan ääntä ei maassa enää kuunnella.

24.10.2018

Markku Mäki toimii kuudetta vuotta UPM-Kymmene Oyj:n Seikun sahan pääluottamusmiehenä Porissa. Saha on yksi Teollisuusliiton tämän viikon lakkotaloista.

– Minulle henkilökohtaisesti lakon syinä ovat nämä toistuvat ja jatkuvat heikennykset palkansaajan asemaan. On tehty heikennyksiä työttömien, pitkäaikaistyöttömien ja lapsiperheiden asemaan. Näitä tulee aina vain lisää ja lisää. Eikä tämä tähän (irtisanomislakiin) jää, sitä on ihan turha kuvitella. Se on nyt nähty, mitä sieltä tulee, Mäki sanoo viitaten Sipilän hallituksen toimintamalliin koko sen valtakauden ajalta.

Hallitus ei halua kuunnella työntekijöitä edustavia ammattiliittoja, olipa liitoilla miten perusteltuja tai järkeviä ehdotuksia tahansa, Mäki arvioi. Sipilä tuntuu keskustelevan vain niiden kanssa, jotka toivovat hallitukselta yrittäjille ja osakkeenomistajille myönteisiä päätöksiä. Yrittäjätaustainen Sipilä neuvottelee tavallaan mieluimmin itsensä kanssa, koska sopimukseen pääseminen on niin nopeaa ja vaivatonta.

Kansakunnan valtaisan suuren joukon edusmiehet ja -naiset on näin suljettu pois neuvottelupöydistä. Nimenomaan kolmikantaneuvottelut ovat kuitenkin olleet nostamassa Suomea. Yhdessä sopiminen on ollut yksi rakennuselementti kautta maailman kuulussa ja arvostetussa pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa.

NIILTÄ OTETTU, JOILLA MUUTENKIN VÄHÄN

Aktiivimalli ykkönen on yksi osoitus siitä rankaisemisen johtavasta periaatteesta, jolla Sipilä näyttää haluavan maata hallita. Malli on alentanut hyvin suurelta osalta työttömiä heidän jo muutenkin pieniä päivärahojaan.

– Monet työttömät eivät saavuta aktiivimallin ehtoja, vaikka haluaisivatkin, Mäki muistuttaa.

Tilastojen ja tutkimusten mukaan häviävän pieni joukko työttömistä huiputtaa millään lailla tukijärjestelmää. Tästä huolimatta kollektiivinen rangaistus langetetaan kaikille.

– Minusta tämä on väärä tie hoitaa asioita, Mäki summaa.

Palkansaajien asemaa on heikennetty heikentämistään. Yleinen ilmapiiri on luotu sellaiseksi, että yrittäjien edustaja on kehdannut sanoa julkisesti televisiossa, että työntekijä on yrittäjälle ”riski”.

– Työntekijä on voimavara! Firma ei menesty, ellei ole työntekijöitä. He tekevät tuotteet, jotka tuovat rahat yrittäjälle.

Irtisanomislaki on Mäestä kelvoton useammasta syystä. Nytkään Suomessa ei ole erityisen kireitä säädöksiä irtisanomisesta muihin maihin verrattuna. Ja aina ennen irtisanomista pitäisi ensin käyttää kaikki keinot neuvoista ja opastuksesta alkaen, jotta työntekijä voisi hoitaa työnsä.

– Ja aivan kuten on monenlaisia työntekijöitä, on myös monenlaisia työnantajia.

UPM:n Seikun sahan työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko ja pääluottamusmies Markku Mäki (keskellä) antavat haastattelua lakkopäivänä 3.10. Satakunnan Kansan Sakari Muuriselle. KUVA ERNO VÄLIMÄKI

MITEN KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE TIELLE?

Pääluottamusmies Mäki kuvailee, että yhteiskuntaan pitää taas luoda luottamuksen ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus uskoa tulevaisuuteen.

– Aiemmin, kun ihminen pääsi töihin, hän pystyi luottamaan siihen, että työt jatkuvat ja hän voi suunnitella tulevaisuutta.

– Hän sai luottaa siihen, että työpaikka pysyy ja rahaa tulee. Hän pystyi suunnittelemaan ehkä asunnon hankkimista ja perheen perustamista.

– Nyt tarjotaan pätkätöitä, joita jatketaan aina uudestaan, vaikka työ olisikin vakinaista. Nyt duunaria katsotaan kieroon, vaikka hän tekisi hommansa. Häneltä halutaan ottaa kaikki edut pois, Mäki toteaa.

– Tässä meidän yhteiskunnassamme täytyy kuitenkin aina saada määrätty määrä rahaa, jotta saa ruokaa ja asunnon. Ei tämä käy niin kuten eräs monen yhtiön hallituksessa oleva liikemies ehdotti. Hänen mukaansa työntekijät eivät tarvitse mitään kunnon palkkoja, kun he voivat sitten hakea tukia.

Mäki pitääkin näitä ajatuksia melkoisen ”hauskoina”, kun mies on itse aina vastustanut kaikenlaista yhteiskunnan tukipolitiikkaa. Palkkojen polkeminen ja palkansaajien aseman heikennykset eivät siis Mäelle käy, vaan myönteisyyden kautta pitää yhteiskuntaamme taas paimentaa vakaammalle polulle.

– Luottamuksen ilmapiiri hyödyttää myös työnantajaa. Suomen maasta löytyy nykyisinkin semmoisia firmoja, joissa jaetaan kannustimia työntekijöille. Työntekijöille annetaan etuja, ja ne poikivat hyvää takaisin työnantajalle, Mäki alleviivaa.

Nykytilanteen täsmäavuksi Mäellä on muutama ehdotus.

– Laitetaan koeaika ulottumaan myös maan hallitukseen. On nähty, millainen tyyppi siellä on. On nähty, ettei siitä mitään tule. Sipilän hallitus on huono työntekijä ja Suomen kansa on työnantaja. Irtisanotaan Sipilä ja otetaan uusi tilalle.

– Ei muuta kuin ehdotus irtisanomislaista kokonaan pois. Ja sitten pohtimaan, miten oikeasti saadaan ihmisiä työllistettyä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ERNO VÄLIMÄKI

 

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.