Teolli­suus­liitto pysäytti ylityöt liiton työpai­koilla maanan­taina 17.9.2018 vasta­toi­mena maan halli­tuksen irtisa­no­mis­la­kie­si­tyk­selle. Tekijän haastat­te­lemat pääluot­ta­mus­miehet kertovat, miten ylityö­kielto on työpai­koilla vaikut­tanut, ja kuinka työnte­kijät ja työnan­tajat ovat siihen reagoineet.

21.9.2018

Teolli­suus­liiton hallitus päätti 24.8. mitta­vista, vaiheit­tain etene­vistä toimista päämi­nis­teri Juha Sipilän halli­tusta vastaan.

Ensim­mäinen vaihe eli ylityö­kielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Liitto harkitsee painos­tus­toi­mista luopu­mista, jos hallitus luopuu esityk­ses­tään uudeksi irtisa­no­mis­laiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjis­tavia esityksiä eduskunnalle.

Nokian Renkailla ylityö­kielto alkoi tuntua heti

Pääluot­ta­mus­mies Petri Sorvalin mukaan ylityö­kielto on vaikut­tanut Nokian Renkailla yllät­tävän paljon jo kahdessa, kolmessa päivässä.

– Meillä on työnan­tajan politiikka ollut jo pitkän aikaa sellainen, että poissaolot korva­taan ylitöillä, ja nyt kun ylitöitä ei tehdä, niin se näkyy välit­tö­mästi. Tuotanto jää jälkeen. On jonkin­moista pelkoa siitä, saadaanko renkaita liikkei­siin kohta alkavaan seson­kiin mennessä.

Sorvalin mukaan ylityö­kielto on pitänyt satapro­sent­ti­sesti niin Nokian Renkailla kuin samalla tontilla toimi­valla tytäryrityksellä.

– Porukka on ollut kiitet­tä­västi mukana.

Ylityö­kiel­losta on tehtaalla keskusteltu.

– Jossain vaiheessa työnte­ki­jöillä oli ehkä harha-ajatuksia sen suhteen, miksi monen sadan ihmisen työpaikat ovat mukana tällai­sessa 20 hengen yrityk­siin kohdis­tu­vassa halli­tuksen riisto­toi­men­pi­teissä. Tällä hetkellä tilanne on se, että suurin osa ihmisistä ymmärtää, mistä on kysymys: maan halli­tuksen toimet heiken­tävät kaikkien työnte­ki­jöiden työsuh­de­turvaa, ellei välit­tö­mästi, niin jollakin aikavälillä.

Sorvalin mukaan emoyh­tiön reagointi tilan­tee­seen on ollut yllät­tävän rauhallinen.

– Näkemyk­seni mukaan työnan­taja on ymmär­tänyt, että tässä asiat riite­levät. Nokian Renkaat ei ole varsi­nainen kohde näille toimen­pi­teille, vaan toimen­pi­teet kohdis­tuvat Suomen halli­tuksen kaavailuihin.

– Mutta sellais­takin on kuulunut, että tietyt päälliköt ovat olleet petty­neitä näihin toimen­pi­tei­siin ja ovat koitta­neet jollain tavalla vaikuttaa siihen, että ihmiset tulisivat tekemään puuttuvia vuoroja.

JARI ISOKORPI

Nesteellä ylityö­kielto paljasti jatkuvan alimiehityksen

Neste Porvoon jalos­tamon pääluot­ta­mus­mies Sami Ryynänen kertoo, että ylityö­kielto on jo nyt vaikut­tanut laajasti Kilpi­lahden öljynjalostamolla.

– Esimer­kiksi vajaa­mie­hi­tystä vuoroissa ja viiveitä logis­tii­kassa laivoihin. Yhdellä tuotan­to­lin­jalla on iso huolto­sei­sakki tulossa, ja jos ylityö­kielto pitkittyy, se vaikuttaa siihen seisak­kiin rajusti, Ryynänen kuvailee.

Ryynäsen mukaan ylityö­kielto on nostanut selkeästi esiin ongelman, että työpai­kalla on taval­li­ses­tikin resurs­si­pula, eli tuotanto on koko ajan pyörinyt ylitöiden varassa.

– Vuorot on resur­soitu ihan liian tiukalle, ne eivät kestä edes sairaspoissaoloja.

Ryynäsen mukaan Nesteellä ylityö­kielto on pitänyt hyvin.

– Minun tietooni ei ole tullut rikkomuksia.

Ryynänen kuvailee, että Kilpi­lah­dessa työnte­ki­jöiden ja työnan­tajan välit ovat ihan hyvät, kun ottaa huomioon tilan­teen vakavuuden. Tosin se hiertää, että työnan­taja on reagoinut ylityö­kiel­toon perumalla kaikki työnte­ki­jöiden sovitut vapaat. Jäseniltä on tullut paljon kyselyjä, että voiko työnan­taja perua mieli­val­tai­sesti sovitut vapaat.

– Myönnetyt vapaat perut­tiin ja henkilöt pyydet­tiin töihin, ja siitä huoli­matta ei meinaa miehitys riittää. Ilman ylityö­kiel­toakin tämä voisi tulla eteen, koska ylitöiden tekemi­nenhän perustuu vapaa­eh­toi­suu­teen. Jos esimer­kiksi henki­löstön arvot muuttuvat, ja annetaankin enemmän arvoa vapaa-ajalle kuin rahalle, Ryynänen sanoo.

– Pitäisi kuitenkin ajatella, että tämä tilanne loppuu joskus, ja ylityö­kiellon loppu­misen jälkeenkin työnan­ta­jalla syntyy tarve teettää ylityötä. Jos nyt esimer­kiksi vapaiden perumisen takia jonkun työntekijän lomamatka peruuntui, voi olla, että se työntekijän jousto toiseenkin suuntaan loppuu.

Ryynänen haluaa muistuttaa, että tämä riita ei kuiten­kaan ole työnte­ki­jöiden ja työnan­tajan välillä, vaan maan halli­tusta vastaan. Ja nythän kuitenkin tehdään ihan normaalia työpäivää, normaalit tunnit.

– Vapaiden peruminen on herät­tänyt työnte­ki­jöissä ihmetystä, mutta muuten porukka on ollut aika ymmär­tä­väistä. Vaikka tämä laki ei koski­si­kaan suoraan Nesteen työnte­ki­jöitä tässä vaiheessa, niin moni näkee, mitä se seuraa­vassa vaiheessa tulisi tarkoit­ta­maan, Ryynänen kertoo työnte­ki­jöiden reaktioista.

– Sellaista viestiä on tullut kentältä, ettei pidä tehdä mitään kompro­mis­si­rat­kaisua. Joko se lakie­sitys poistuu, tai sitten katso­taan tämä homma viimei­seen asti.

Minkä­laisia terveisiä lähet­täisit Juha Sipilälle?

– Ehkä nyt Juhan kannat­taisi oikeasti ottaa järki käteen, ja vetää tämä lakie­sitys pois. Juhalla on avaimet käsissä tämän asian suhteen. Onko tämä oikeasti sellainen asia, joka maan halli­tuksen kannattaa katsoa viimei­seen asti? Minun mieles­täni ei ole.

ASKO-MATTI KOSKELAINEN

Autoteh­taalla työnan­taja yrittää rikkoa rintamaa

Valmet Automo­tiven Uuden­kau­pungin autoteh­taan pääluot­ta­mus­mies Mauri Partanen kertoo, että ylityö­kielto on vaikut­tanut nopeasti Suomen suurim­malla tehtaalla, jossa työsken­telee noin 3 500 työntekijää.

– Ylityö­kielto on vähen­tänyt tuotantoa, eli henki­lös­tö­mi­toitus on ollut niukka. Varsi­naista, totaa­lista pysäh­tymää ei ole tapah­tunut, mutta suunni­tel­mien mukaista automäärää ei ole valmistettu.

– Pääosin työnte­ki­jöiltä on tullut sellaista viestiä, että nyt ei tehdä ylitöitä, ja ollaan tässä yhdessä rinta­massa mukana. Minun kanssani keskus­tel­leet ovat olleet tosi tyyty­väisiä ylityö­kiel­toon. Jopa liittoon kuulu­mat­tomat ovat sanoneet, että osallistun ylityö­kiel­toon kuin kuuluisin liittoon, Partanen kertoo.

Työnan­taja yrittää kuitenkin aktii­vi­sesti rikkoa työnte­ki­jöiden yhteis­rin­tamaa. Kun taval­li­sesti autoteh­taan työviikko on maanan­taista lauan­taihin ja sunnun­taisin ei ole tehty tuotantoa, nyt työnan­taja on jatka­massa tuotantoa sunnun­tail­lekin ja tarjoa­massa mahdol­li­suutta tehdä ylitöitä sunnuntailisillä.

– Onhan tämä pöyris­tyt­tävää. Tehtaalla ihmisten mielialat ovat kahtia jakau­tu­neet. Osa syyttää sunnun­taina tänne tulevia rikku­reiksi, ja osa näkee vain rahan eivätkä sitä kokonai­suutta, Partanen harmittelee.

Se kokonai­suus, jonka Partanen haluaa kaikkien näkevän, on tämä:

– Sipilän hallitus haluaa tällä kajota työso­pi­mus­la­kiin. Se on ihan satavarma, että vaikka se alkaisi näin pienem­millä työpai­koilla, niin ei kauaa kestä, kun EU-tuomiois­tuin muuttaa sen yhden­ver­tai­suus­lain mukai­sesti koske­maan kaikkia. Ja sen jälkeen ei ole pysyväis­luon­toisia työsuh­teita kenelläkään.

ASKO-MATTI KOSKELAINEN

Koneella tiede­tään, että Suomessa on helppo irtisanoa jo nyt

– Näkeehän tämän jo metal­lialan monikan­sal­li­sista yrityk­sistä. Yritys irtisanoo siinä maassa, missä se on kaikkein helpointa.

Kari Purmonen, Kone Industrialin pääluot­ta­mus­mies Hyvin­käältä toteaa, että juuri tästä syystä saman konsernin irtisa­no­miset tehdään Suomessa, ei Ruotsissa tai Saksassa. Tuotan­nol­liset ja talou­del­liset syyt tai tuotta­vuuden lasku eivät ole potkujen taustalla. Suomessa ei Purmosen mukaan ole siis mitään syytä helpottaa irtisa­no­misia entisestään.

– Olen myös kuullut, että pienten yritysten omistajat ovat itse huolis­saan yritys­tensä vetovoi­masta, jos tämä lakie­sitys menisi läpi. Ja laki olisi yhden­ver­tai­suuden vastainen. Menisi varmasti vain hetki, kun lakia laajen­net­tai­siin kaikkiin yrityksiin.

– Meidän on pidet­tävä nolla­linja, ihan niin kuin edesmen­neissä tes-neuvot­te­luissa, Purmonen naurahtaa.

Hyvin­kään tehtaalla on 220 vakinaista tuotannon työnte­kijää. Alihank­ki­joita ja vuokra­työn­te­ki­jöitä on useita kymmeniä. Juuri nyt ei ole suurta tarvetta ylitöihin.

– Mutta vaikka olisikin, ylityö­kielto pitää ja tulee pitämään, niin uskon.

Ylityö­kiellon haukku­minen ”ulkopar­la­men­taa­ri­seksi” toimeksi näyttää Purmo­sesta kummal­li­selta. Onhan Suomen Yrittäjät täysin ulkopar­la­men­taa­risin keinoin ajanut kaikkien työnte­ki­jöitä turvaa­vien pykälien ja viimeksi siis nyt irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mistä. Purmonen muistuttaa myös, että hallitus on pettänyt lupauk­sensa siitä, että kiky-sopimuksen jälkeen työnte­ki­jöiden asemaa ei heikennettäisi.

Purmonen kertoo, että työnte­ki­jöiden kanssa keskus­tel­taessa on noussut esiin huoli myös ansio­si­don­nai­sesta työttö­myys­tur­vasta alle 20 hengen yrityksissä.

– Mitään syytä ei potkuille tarvitse ilmoittaa. Se kuulostaa aika hurjalta, Purmonen toteaa.

Pääluot­ta­mus­mies kuvailee tilan­netta, jossa henkilö on tehnyt vaikka puoli­toista vuotta töitä pikku­fir­massa. Tilaukset hiipuvat, ja työnan­taja irtisanoo työntekijän muka henki­lö­koh­taisten syiden perusteella.

– Irtisa­no­minen henki­lö­koh­tai­siin syihin vedoten tarkoittaa kolmen kuukauden karenssia irtisa­notun työttö­myys­kor­vauk­siin. Karenssi tulee yhtä lailla liittojen jäsenille kuin liittoon kuulu­mat­to­mille. Työpaikka lähtee alta, palkan­maksu loppuu, työttö­myys­kor­vauk­siin tulee kolmen kuukauden stoppi ja työllis­ty­minen seuraa­vaan työpaik­kaan saattaa olla kiven alla. Edellinen työsuh­dehan on päätetty henki­lö­koh­tai­siin syihin vedoten, kun uusi työnan­taja sitä selvittelee.

Purmonen kuvaa tuohtu­neena, että lakimuu­toksen tällaiset seuraukset on jätetty täysin selvittämättä.

Saattaa syntyä myös tilanne, jossa työntekijä painaa vaikka 10 vuotta töitä pikku­fir­massa lähellä eläkeikäänsä.

– Koneetkin kuluvat, niin myös ihminen. Ihmisestä on silloin helppo päästä eroon. Tämä ei kuulosta kovin­kaan inhimilliseltä.

Purmonen muistuttaa, että uskallus pitää sairaus­lomia voi joko täysin ennalta ehkäistä tai ainakin lieventää työn aiheut­tamaa työky­vyt­tö­myyttä. Jo yt-neuvot­te­lujen alkaminen aiheuttaa tutki­musten mukaan sen, että ihmiset eivät uskalla jäädä sairauslomalle.

– Uusi laki pahen­taisi tilan­netta. Miten tämä auttaisi työurien pidentämisessä?

SUVI SAJANIEMI

Metsä Woodin tehtailla ylityö­kielto puree

Pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäisen mukaan ylityö­kielto vaikuttaa jopa yllät­tävän selvästi puutuot­teita valmis­tavan Metsä Wood Suolahden toimintaan.

– Kuluvalla kaudella meillä on jouduttu turvau­tu­maan ylitöihin nykyisen markki­na­ti­lan­teen takia. Työai­ka­muo­tomme eivät vastaa kysynnän vaati­muksia, vaan tuotantoa on jouduttu paikkaa­maan ylitöillä.

Kääriäisen mukaan ylityö­kielto Suolah­dessa alkoi hyvin ja pitää hyvin.

– Meillä on vahvat rivit.

Tieto ylityö­kiel­losta julkais­tiin ja laitet­tiin ilmoi­tus­tau­lulle viime viikolla.

– Asiasta on keskus­teltu ja 90 prosenttia varmasti ymmärtää, mistä on kyse. Ylityö­kielto kohdistuu Suomen halli­tuksen toimiin, mutta se ei ole miten­kään poliit­tinen vaan työeh­to­hei­ken­nyk­siin kohdis­tuva. Meillä väki sen tietää, sisäistää ja ymmärtää, ja he ovat valmiita toimimaan.

Työnan­taja on Kääriäisen mukaan reagoinut tilan­tee­seen yllät­tä­vänkin vaisusti.

– Ei ole tullut minkään­laisia painos­tus­toimia ainakaan minulle. Tähän liittyy sekin, että esimiehet ovat Pro-liitossa ja he ovat mukana tukena ylityö­kiel­lossa. He eivät ole ylityö­pai­nos­tusta harras­ta­neet, eikä kyllä työnan­ta­ja­kaan, ainakaan tässä vaiheessa. Sitä ei tiedä, että kun ylityö­kielto pitkittyy, mitä se sitten vaikuttaa. Yllät­tävän rauhal­lista on työnan­tajan puolelta.

Kääriäinen pitää hienona, että ylityö­kiel­lossa ovat kaikki liitot takana.

– Tämä ei ole yhden yksit­täisen tai kahden liiton juttu, vaan se on kaikkien yhteinen asia.

JARI ISOKORPI

Novar­tilla osui pahaan aikaan

Puusepän teolli­suuden työpai­kalla Lahden Novar­tilla ylityö­kielto on pääluot­ta­mus­mies Auvo Mäkelän mukaan pitänyt, mutta paineet ovat kovat.

– Meidän talolle tämä osui kokonai­suu­tena niin pahaan aikaan kuin vain voi olla. Runsaista sairas­pois­sao­loista johtuen tuotanto on jäljessä, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan ylityöt eivät ole koskaan ratkaisu. Tilan­netta mutkistaa se, että ylityö­kielto koskettaa työnan­tajan lisäksi kipeästi myös työntekijöihin.

– Tuotan­to­palk­kiomme putoavat huomat­ta­vasti, koska toimi­tus­täy­del­li­syys laskee. Ihmiset olisivat halun­neet tehdä ylitöitä, jotta saatai­siin jälki­jät­tämä kiinni. Kuormi­tuk­semme on suunni­teltu kolme viikkoa eteen­päin sellai­seksi, että tilanne olisi pitänyt saada ajanta­sai­seksi pienillä ylitöillä.

Mäkelän mukaan työnte­ki­jöiltä kuulee voimak­kai­takin kannan­ot­toja, mutta yleisin kysymys on: voinko tehdä ylityötä vai enkö voi.

Työnan­taja ilmoitti hänen mukaan asiaan liitty­vässä infor­maa­tio­ti­lai­suu­dessa kantansa, jonka mukaan ”ylitöitä voi tehdä, mutta niihin ei työnan­taja painosta.” Omana kanta­naan Mäkelä ilmoitti, että ”ohjeet ylityö­kiel­losta ovat ilmoi­tus­tau­lulla. Niiden mukaan toimitaan.”

Siinä Mäkelä sanoo yhtyvänsä työnan­tajan näkemyk­seen, että firman tulevai­suutta ajatellen ylityö olisi tarvittu.

– Elämme isojen raken­nus­liik­keiden kanssa. On arvoitus, miten ne reagoivat toimi­tus­temme mahdol­li­siin viiväs­tyk­siin tai miten toimivat monet kulut­taja-asiak­kaat, jotka jo uhkai­levat kauppojen puruilla.

– Mutta tälle ei voi mitään. Elämme tämän mukaan ja katsomme mitkä ovat seuraavat askeleet. Odote­taan, että Suomen hallitus vetää lakie­si­tyksen pois, tai sitten pitää katsoa jotakin muuta.

JARI ISOKORPI

Mölnlyc­keltä tiukka tyrmäys lakimuutokselle

– Mitä olen porukoiden kanssa jutellut, todella moni ymmärtää ylityö­kiellon syyt. Jos tämä lakieh­dotus menee valtio­vallan taholta läpi, saman ne ajavat läpi isoihinkin firmoihin. Jos lakimuutos ei meitä juuri nyt koski­si­kaan, meillähän on 400 hengen firma, kohta se koskisi.

Mölnlycke Healthcare Oy:n pääluot­ta­mus­mies Atte Kilpinen toteaa, että ylityö­kielto tulee kyllä vaikut­ta­maan tehtaan toimin­taan. Jo tähän mennessä tehtaalla on tehty tämän vuoden aikana 16 000 tuntia ylitöitä. Se on yhtä paljon kuin kymmenen viisi­vuo­ro­laisen vuosi­työ­aika. Kilpinen toteaa, että karkeasti laskien 430 työnte­ki­jästä toista sataa on joko aiemmin tai kesän aikana otettuja määrä­ai­kaisia. Hän mietis­kelee, että ehkäpä työnte­ki­jöitä olisi pitänyt ottaa lisää jo aikaisemmin.

Ylityö­kielto pitää tehtaalla, Kilpinen uskoo. Jotkut olivat tosin menneet ilmoit­tau­tu­maan jo edelli­sellä viikolla tulevan viikon­lopun ylitöihin, mutta pääluot­ta­mus­mie­hellä tulee olemaan heille asiaa. Perus­te­luina ei ole vain tuo alussa kuvailtu viimeisen linjan puolustus.

– Meidän liittomme ilmoitti ensim­mäi­senä ylityö­kiel­losta. Mutta nythän meitä [liittoja] on jo niin paljon, että ei kai nyt kukaan halua ottaa kontol­leen kiellon rikkomista?

– Sukupol­vieron huomaa. Vanhemmat työnte­kijät sanovat heti tottakai liiton toimille. On heitä nuoris­sakin. Mutta työmark­ki­noilla on ollut aika rauhal­lista monta vuotta. Nuoret eivät niin hyvin ymmärrä solidaa­ri­suuden merkitystä.

Kilpinen painottaa vielä kertaal­leen, että tätä lakimuu­tosta ei saa päästää läpi.

– Jos tämä hävitään ja jos Arkadian­mäellä [eduskun­nassa] ei valta seuraa­vien vaalien jälkeen vaihdu, ei meillä ole enää mitään.

Työnan­ta­ja­puoli on ottanut Teolli­suus­liiton toimet tähän mennessä Kilpisen mukaan aika rauhal­li­sesti. Tehtaan­joh­taja näytti tosin harmis­tuvan siitä, että ylityö­kielto on voimassa toistaiseksi.

– Meillä on nyt paljon tilauksia, ja koneiden pitäisi paahtaa täysillä. Totesin johta­jalle, että hänellä on nyt erittäin hyvä tilai­suus vaikuttaa itse työnan­ta­ja­liiton kautta siihen, että tämä pelleily loppuisi.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI