ylityökielto
KUVA ASKO-MATTI KOSKELAINEN

Miten ylityö­kielto vaikut­taa? Luot­ta­mus­mie­het kertovat

Teol­li­suus­liitto pysäytti ylityöt liiton työpai­koilla maanan­taina 17.9.2018 vasta­toi­mena maan halli­tuk­sen irti­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­selle. Teki­jän haas­tat­te­le­mat pääluot­ta­mus­mie­het kerto­vat, miten ylityö­kielto on työpai­koilla vaikut­ta­nut, ja kuinka työn­te­ki­jät ja työnan­ta­jat ovat siihen reagoineet.

21.9.2018

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus päätti 24.8. mitta­vista, vaiheit­tain etene­vistä toimista päämi­nis­teri Juha Sipi­län halli­tusta vastaan.

Ensim­mäi­nen vaihe eli ylityö­kielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Liitto harkit­see painos­tus­toi­mista luopu­mista, jos halli­tus luopuu esityk­ses­tään uudeksi irti­sa­no­mis­laiksi ja sitou­tuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelä­mää kurjis­ta­via esityk­siä eduskunnalle.

 

Nokian Renkailla ylityö­kielto alkoi tuntua heti

Petri Sorvali. KUVA SIRPA KOSKINEN /​ KANSAN UUTISET

Pääluot­ta­mus­mies Petri Sorva­lin mukaan ylityö­kielto on vaikut­ta­nut Nokian Renkailla yllät­tä­vän paljon jo kahdessa, kolmessa päivässä.

– Meillä on työnan­ta­jan poli­tiikka ollut jo pitkän aikaa sellai­nen, että pois­sao­lot korva­taan ylitöillä, ja nyt kun ylitöitä ei tehdä, niin se näkyy välit­tö­mästi. Tuotanto jää jälkeen. On jonkin­moista pelkoa siitä, saadaanko renkaita liik­kei­siin kohta alka­vaan seson­kiin mennessä.

Sorva­lin mukaan ylityö­kielto on pitä­nyt sata­pro­sent­ti­sesti niin Nokian Renkailla kuin samalla tontilla toimi­valla tytäryrityksellä.

– Porukka on ollut kiitet­tä­västi mukana.

Ylityö­kiel­losta on tehtaalla keskusteltu.

– Jossain vaiheessa työn­te­ki­jöillä oli ehkä harha-ajatuk­sia sen suhteen, miksi monen sadan ihmi­sen työpai­kat ovat mukana tällai­sessa 20 hengen yrityk­siin kohdis­tu­vassa halli­tuk­sen riis­to­toi­men­pi­teissä. Tällä hetkellä tilanne on se, että suurin osa ihmi­sistä ymmär­tää, mistä on kysy­mys: maan halli­tuk­sen toimet heiken­tä­vät kaik­kien työn­te­ki­jöi­den työsuh­de­tur­vaa, ellei välit­tö­mästi, niin jolla­kin aikavälillä.

Sorva­lin mukaan emoyh­tiön reagointi tilan­tee­seen on ollut yllät­tä­vän rauhallinen.

– Näke­myk­seni mukaan työnan­taja on ymmär­tä­nyt, että tässä asiat riite­le­vät. Nokian Renkaat ei ole varsi­nai­nen kohde näille toimen­pi­teille, vaan toimen­pi­teet kohdis­tu­vat Suomen halli­tuk­sen kaavailuihin.

– Mutta sellais­ta­kin on kuulu­nut, että tietyt pääl­li­köt ovat olleet petty­neitä näihin toimen­pi­tei­siin ja ovat koit­ta­neet jollain tavalla vaikut­taa siihen, että ihmi­set tuli­si­vat teke­mään puut­tu­via vuoroja.

JARI ISOKORPI

 

Nesteellä ylityö­kielto paljasti jatku­van alimiehityksen

Sami Ryynä­nen. KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Neste Porvoon jalos­ta­mon pääluot­ta­mus­mies Sami Ryynä­nen kertoo, että ylityö­kielto on jo nyt vaikut­ta­nut laajasti Kilpi­lah­den öljynjalostamolla.

– Esimer­kiksi vajaa­mie­hi­tystä vuoroissa ja viiveitä logis­tii­kassa laivoi­hin. Yhdellä tuotan­to­lin­jalla on iso huol­to­sei­sakki tulossa, ja jos ylityö­kielto pitkit­tyy, se vaikut­taa siihen seisak­kiin rajusti, Ryynä­nen kuvailee.

Ryynä­sen mukaan ylityö­kielto on nosta­nut selkeästi esiin ongel­man, että työpai­kalla on taval­li­ses­ti­kin resurs­si­pula, eli tuotanto on koko ajan pyöri­nyt ylitöi­den varassa.

– Vuorot on resur­soitu ihan liian tiukalle, ne eivät kestä edes sairaspoissaoloja.

Ryynä­sen mukaan Nesteellä ylityö­kielto on pitä­nyt hyvin.

– Minun tietooni ei ole tullut rikkomuksia.

Ryynä­nen kuvai­lee, että Kilpi­lah­dessa työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan välit ovat ihan hyvät, kun ottaa huomioon tilan­teen vaka­vuu­den. Tosin se hier­tää, että työnan­taja on reagoi­nut ylityö­kiel­toon peru­malla kaikki työn­te­ki­jöi­den sovi­tut vapaat. Jäse­niltä on tullut paljon kyse­lyjä, että voiko työnan­taja perua mieli­val­tai­sesti sovi­tut vapaat.

– Myön­ne­tyt vapaat perut­tiin ja henki­löt pyydet­tiin töihin, ja siitä huoli­matta ei meinaa miehi­tys riit­tää. Ilman ylityö­kiel­toa­kin tämä voisi tulla eteen, koska ylitöi­den teke­mi­nen­hän perus­tuu vapaa­eh­toi­suu­teen. Jos esimer­kiksi henki­lös­tön arvot muut­tu­vat, ja anne­taan­kin enem­män arvoa vapaa-ajalle kuin rahalle, Ryynä­nen sanoo.

– Pitäisi kuiten­kin ajatella, että tämä tilanne loppuu joskus, ja ylityö­kiel­lon loppu­mi­sen jälkeen­kin työnan­ta­jalla syntyy tarve teet­tää ylityötä. Jos nyt esimer­kiksi vapai­den peru­mi­sen takia jonkun työn­tekijän loma­matka peruun­tui, voi olla, että se työn­tekijän jousto toiseen­kin suun­taan loppuu.

Ryynä­nen haluaa muis­tut­taa, että tämä riita ei kuiten­kaan ole työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan välillä, vaan maan halli­tusta vastaan. Ja nythän kuiten­kin tehdään ihan normaa­lia työpäi­vää, normaa­lit tunnit.

– Vapai­den peru­mi­nen on herät­tä­nyt työn­te­ki­jöissä ihme­tystä, mutta muuten porukka on ollut aika ymmär­tä­väistä. Vaikka tämä laki ei koski­si­kaan suoraan Nesteen työn­te­ki­jöitä tässä vaiheessa, niin moni näkee, mitä se seuraa­vassa vaiheessa tulisi tarkoit­ta­maan, Ryynä­nen kertoo työn­te­ki­jöi­den reaktioista.

– Sellaista vies­tiä on tullut kentältä, ettei pidä tehdä mitään kompro­mis­si­rat­kai­sua. Joko se lakie­si­tys pois­tuu, tai sitten katso­taan tämä homma viimei­seen asti.

Minkä­lai­sia tervei­siä lähet­täi­sit Juha Sipilälle?

– Ehkä nyt Juhan kannat­taisi oikeasti ottaa järki käteen, ja vetää tämä lakie­si­tys pois. Juhalla on avai­met käsissä tämän asian suhteen. Onko tämä oikeasti sellai­nen asia, joka maan halli­tuk­sen kannat­taa katsoa viimei­seen asti? Minun mieles­täni ei ole.

ASKO-MATTI KOSKELAINEN

 

Auto­teh­taalla työnan­taja yrit­tää rikkoa rintamaa

Mauri Parta­nen. KUVA ASKO-MATTI KOSKELAINEN

Valmet Auto­mo­ti­ven Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Mauri Parta­nen kertoo, että ylityö­kielto on vaikut­ta­nut nopeasti Suomen suurim­malla tehtaalla, jossa työs­ken­te­lee noin 3 500 työntekijää.

– Ylityö­kielto on vähen­tä­nyt tuotan­toa, eli henki­lös­tö­mi­toi­tus on ollut niukka. Varsi­naista, totaa­lista pysäh­ty­mää ei ole tapah­tu­nut, mutta suun­ni­tel­mien mukaista auto­mää­rää ei ole valmistettu.

– Pääosin työn­te­ki­jöiltä on tullut sellaista vies­tiä, että nyt ei tehdä ylitöitä, ja ollaan tässä yhdessä rinta­massa mukana. Minun kans­sani keskus­tel­leet ovat olleet tosi tyyty­väi­siä ylityö­kiel­toon. Jopa liit­toon kuulu­mat­to­mat ovat sano­neet, että osal­lis­tun ylityö­kiel­toon kuin kuului­sin liit­toon, Parta­nen kertoo.

Työnan­taja yrit­tää kuiten­kin aktii­vi­sesti rikkoa työn­te­ki­jöi­den yhteis­rin­ta­maa. Kun taval­li­sesti auto­teh­taan työviikko on maanan­taista lauan­tai­hin ja sunnun­tai­sin ei ole tehty tuotan­toa, nyt työnan­taja on jatka­massa tuotan­toa sunnun­tail­le­kin ja tarjoa­massa mahdol­li­suutta tehdä ylitöitä sunnuntailisillä.

– Onhan tämä pöyris­tyt­tä­vää. Tehtaalla ihmis­ten mielia­lat ovat kahtia jakau­tu­neet. Osa syyt­tää sunnun­taina tänne tule­via rikku­reiksi, ja osa näkee vain rahan eivätkä sitä koko­nai­suutta, Parta­nen harmittelee.

Se koko­nai­suus, jonka Parta­nen haluaa kaik­kien näke­vän, on tämä:

– Sipi­län halli­tus haluaa tällä kajota työso­pi­mus­la­kiin. Se on ihan sata­varma, että vaikka se alkaisi näin pienem­millä työpai­koilla, niin ei kauaa kestä, kun EU-tuomiois­tuin muut­taa sen yhden­ver­tai­suus­lain mukai­sesti koske­maan kaik­kia. Ja sen jälkeen ei ole pysy­väis­luon­toi­sia työsuh­teita kenelläkään.

ASKO-MATTI KOSKELAINEN

 

Koneella tiede­tään, että Suomessa on helppo irti­sa­noa jo nyt

Kari Purmo­nen. KUVA KITI HAILA

– Näkee­hän tämän jo metal­lia­lan moni­kan­sal­li­sista yrityk­sistä. Yritys irti­sa­noo siinä maassa, missä se on kaik­kein helpointa.

Kari Purmo­nen, Kone Industria­lin pääluot­ta­mus­mies Hyvin­käältä toteaa, että juuri tästä syystä saman konser­nin irti­sa­no­mi­set tehdään Suomessa, ei Ruot­sissa tai Saksassa. Tuotan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt tai tuot­ta­vuu­den lasku eivät ole potku­jen taus­talla. Suomessa ei Purmo­sen mukaan ole siis mitään syytä helpot­taa irti­sa­no­mi­sia entisestään.

– Olen myös kuul­lut, että pien­ten yritys­ten omis­ta­jat ovat itse huolis­saan yritys­tensä veto­voi­masta, jos tämä lakie­si­tys menisi läpi. Ja laki olisi yhden­ver­tai­suu­den vastai­nen. Menisi varmasti vain hetki, kun lakia laajen­net­tai­siin kaik­kiin yrityksiin.

– Meidän on pidet­tävä nolla­linja, ihan niin kuin edes­men­neissä tes-neuvot­te­luissa, Purmo­nen naurahtaa.

Hyvin­kään tehtaalla on 220 vaki­naista tuotan­non työn­te­ki­jää. Alihank­ki­joita ja vuokra­työn­te­ki­jöitä on useita kymme­niä. Juuri nyt ei ole suurta tarvetta ylitöihin.

– Mutta vaikka olisi­kin, ylityö­kielto pitää ja tulee pitä­mään, niin uskon.

Ylityö­kiel­lon hauk­ku­mi­nen ”ulko­par­la­men­taa­ri­seksi” toimeksi näyt­tää Purmo­sesta kummal­li­selta. Onhan Suomen Yrit­tä­jät täysin ulko­par­la­men­taa­ri­sin keinoin ajanut kaik­kien työn­te­ki­jöitä turvaa­vien pykä­lien ja viimeksi siis nyt irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mistä. Purmo­nen muis­tut­taa myös, että halli­tus on pettä­nyt lupauk­sensa siitä, että kiky-sopi­muk­sen jälkeen työn­te­ki­jöi­den asemaa ei heikennettäisi.

Purmo­nen kertoo, että työn­te­ki­jöi­den kanssa keskus­tel­taessa on nous­sut esiin huoli myös ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta alle 20 hengen yrityksissä.

– Mitään syytä ei potkuille tarvitse ilmoit­taa. Se kuulos­taa aika hurjalta, Purmo­nen toteaa.

Pääluot­ta­mus­mies kuvai­lee tilan­netta, jossa henkilö on tehnyt vaikka puoli­toista vuotta töitä pikku­fir­massa. Tilauk­set hiipu­vat, ja työnan­taja irti­sa­noo työn­tekijän muka henki­lö­koh­tais­ten syiden perusteella.

– Irti­sa­no­mi­nen henki­lö­koh­tai­siin syihin vedo­ten tarkoit­taa kolmen kuukau­den karens­sia irti­sa­no­tun työt­tö­myys­kor­vauk­siin. Karenssi tulee yhtä lailla liit­to­jen jäse­nille kuin liit­toon kuulu­mat­to­mille. Työpaikka lähtee alta, palkan­maksu loppuu, työt­tö­myys­kor­vauk­siin tulee kolmen kuukau­den stoppi ja työl­lis­ty­mi­nen seuraa­vaan työpaik­kaan saat­taa olla kiven alla. Edel­li­nen työsuh­de­han on päätetty henki­lö­koh­tai­siin syihin vedo­ten, kun uusi työnan­taja sitä selvittelee.

Purmo­nen kuvaa tuoh­tu­neena, että laki­muu­tok­sen tällai­set seurauk­set on jätetty täysin selvittämättä.

Saat­taa syntyä myös tilanne, jossa työn­tekijä painaa vaikka 10 vuotta töitä pikku­fir­massa lähellä eläkeikäänsä.

– Koneet­kin kulu­vat, niin myös ihmi­nen. Ihmi­sestä on silloin helppo päästä eroon. Tämä ei kuulosta kovin­kaan inhimilliseltä.

Purmo­nen muis­tut­taa, että uskal­lus pitää sairaus­lo­mia voi joko täysin ennalta ehkäistä tai aina­kin lieven­tää työn aiheut­ta­maa työky­vyt­tö­myyttä. Jo yt-neuvot­te­lu­jen alka­mi­nen aiheut­taa tutki­mus­ten mukaan sen, että ihmi­set eivät uskalla jäädä sairauslomalle.

– Uusi laki pahen­taisi tilan­netta. Miten tämä auttaisi työurien pidentämisessä?

SUVI SAJANIEMI

 

Metsä Woodin tehtailla ylityö­kielto puree

Osmo Kääriäi­nen. KUVA SAILA RUUTH

Pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäi­sen mukaan ylityö­kielto vaikut­taa jopa yllät­tä­vän selvästi puutuot­teita valmis­ta­van Metsä Wood Suolah­den toimintaan.

– Kulu­valla kaudella meillä on jouduttu turvau­tu­maan ylitöi­hin nykyi­sen mark­ki­na­ti­lan­teen takia. Työai­ka­muo­tomme eivät vastaa kysyn­nän vaati­muk­sia, vaan tuotan­toa on jouduttu paik­kaa­maan ylitöillä.

Kääriäi­sen mukaan ylityö­kielto Suolah­dessa alkoi hyvin ja pitää hyvin.

– Meillä on vahvat rivit.

Tieto ylityö­kiel­losta julkais­tiin ja laitet­tiin ilmoi­tus­tau­lulle viime viikolla.

– Asiasta on keskus­teltu ja 90 prosent­tia varmasti ymmär­tää, mistä on kyse. Ylityö­kielto kohdis­tuu Suomen halli­tuk­sen toimiin, mutta se ei ole miten­kään poliit­ti­nen vaan työeh­to­hei­ken­nyk­siin kohdis­tuva. Meillä väki sen tietää, sisäis­tää ja ymmär­tää, ja he ovat valmiita toimimaan.

Työnan­taja on Kääriäi­sen mukaan reagoi­nut tilan­tee­seen yllät­tä­vän­kin vaisusti.

– Ei ole tullut minkään­lai­sia painos­tus­toi­mia aina­kaan minulle. Tähän liit­tyy sekin, että esimie­het ovat Pro-liitossa ja he ovat mukana tukena ylityö­kiel­lossa. He eivät ole ylityö­pai­nos­tusta harras­ta­neet, eikä kyllä työnan­ta­ja­kaan, aina­kaan tässä vaiheessa. Sitä ei tiedä, että kun ylityö­kielto pitkit­tyy, mitä se sitten vaikut­taa. Yllät­tä­vän rauhal­lista on työnan­ta­jan puolelta.

Kääriäi­nen pitää hienona, että ylityö­kiel­lossa ovat kaikki liitot takana.

– Tämä ei ole yhden yksit­täi­sen tai kahden liiton juttu, vaan se on kaik­kien yhtei­nen asia.

JARI ISOKORPI

 

Novar­tilla osui pahaan aikaan

Auvo Mäkelä. KUVA PETTERI RAITO

Puuse­pän teol­li­suu­den työpai­kalla Lahden Novar­tilla ylityö­kielto on pääluot­ta­mus­mies Auvo Mäke­län mukaan pitä­nyt, mutta paineet ovat kovat.

– Meidän talolle tämä osui koko­nai­suu­tena niin pahaan aikaan kuin vain voi olla. Runsaista sairas­pois­sao­loista johtuen tuotanto on jäljessä, Mäkelä sanoo.

Mäke­län mukaan ylityöt eivät ole koskaan ratkaisu. Tilan­netta mutkis­taa se, että ylityö­kielto kosket­taa työnan­ta­jan lisäksi kipeästi myös työntekijöihin.

– Tuotan­to­palk­kiomme putoa­vat huomat­ta­vasti, koska toimi­tus­täy­del­li­syys laskee. Ihmi­set olisi­vat halun­neet tehdä ylitöitä, jotta saatai­siin jälki­jät­tämä kiinni. Kuor­mi­tuk­semme on suun­ni­teltu kolme viik­koa eteen­päin sellai­seksi, että tilanne olisi pitä­nyt saada ajan­ta­sai­seksi pienillä ylitöillä.

Mäke­län mukaan työn­te­ki­jöiltä kuulee voimak­kai­ta­kin kannan­ot­toja, mutta ylei­sin kysy­mys on: voinko tehdä ylityötä vai enkö voi.

Työnan­taja ilmoitti hänen mukaan asiaan liit­ty­vässä infor­maa­tio­ti­lai­suu­dessa kantansa, jonka mukaan ”ylitöitä voi tehdä, mutta niihin ei työnan­taja painosta.” Omana kanta­naan Mäkelä ilmoitti, että ”ohjeet ylityö­kiel­losta ovat ilmoi­tus­tau­lulla. Niiden mukaan toimitaan.”

Siinä Mäkelä sanoo yhty­vänsä työnan­ta­jan näke­myk­seen, että firman tule­vai­suutta ajatel­len ylityö olisi tarvittu.

– Elämme isojen raken­nus­liik­kei­den kanssa. On arvoi­tus, miten ne reagoi­vat toimi­tus­temme mahdol­li­siin viiväs­tyk­siin tai miten toimi­vat monet kulut­taja-asiak­kaat, jotka jo uhkai­le­vat kaup­po­jen puruilla.

– Mutta tälle ei voi mitään. Elämme tämän mukaan ja katsomme mitkä ovat seuraa­vat aske­leet. Odote­taan, että Suomen halli­tus vetää lakie­si­tyk­sen pois, tai sitten pitää katsoa jota­kin muuta.

JARI ISOKORPI

 

Möln­lyc­keltä tiukka tyrmäys lakimuutokselle

Atte Kilpi­nen

– Mitä olen poru­koi­den kanssa jutel­lut, todella moni ymmär­tää ylityö­kiel­lon syyt. Jos tämä lakieh­do­tus menee valtio­val­lan taholta läpi, saman ne ajavat läpi isoi­hin­kin firmoi­hin. Jos laki­muu­tos ei meitä juuri nyt koski­si­kaan, meil­lä­hän on 400 hengen firma, kohta se koskisi.

Möln­lycke Healthcare Oy:n pääluot­ta­mus­mies Atte Kilpi­nen toteaa, että ylityö­kielto tulee kyllä vaikut­ta­maan tehtaan toimin­taan. Jo tähän mennessä tehtaalla on tehty tämän vuoden aikana 16 000 tuntia ylitöitä. Se on yhtä paljon kuin kymme­nen viisi­vuo­ro­lai­sen vuosi­työ­aika. Kilpi­nen toteaa, että karkeasti laskien 430 työn­te­ki­jästä toista sataa on joko aiem­min tai kesän aikana otet­tuja määrä­ai­kai­sia. Hän mietis­ke­lee, että ehkäpä työn­te­ki­jöitä olisi pitä­nyt ottaa lisää jo aikaisemmin.

Ylityö­kielto pitää tehtaalla, Kilpi­nen uskoo. Jotkut olivat tosin menneet ilmoit­tau­tu­maan jo edel­li­sellä viikolla tule­van viikon­lo­pun ylitöi­hin, mutta pääluot­ta­mus­mie­hellä tulee olemaan heille asiaa. Perus­te­luina ei ole vain tuo alussa kuvailtu viimei­sen linjan puolustus.

– Meidän liit­tomme ilmoitti ensim­mäi­senä ylityö­kiel­losta. Mutta nythän meitä [liit­toja] on jo niin paljon, että ei kai nyt kukaan halua ottaa kontol­leen kiel­lon rikkomista?

– Suku­pol­vie­ron huomaa. Vanhem­mat työn­te­ki­jät sano­vat heti totta­kai liiton toimille. On heitä nuoris­sa­kin. Mutta työmark­ki­noilla on ollut aika rauhal­lista monta vuotta. Nuoret eivät niin hyvin ymmärrä soli­daa­ri­suu­den merkitystä.

Kilpi­nen painot­taa vielä kertaal­leen, että tätä laki­muu­tosta ei saa pääs­tää läpi.

– Jos tämä hävi­tään ja jos Arka­dian­mäellä [edus­kun­nassa] ei valta seuraa­vien vaalien jälkeen vaihdu, ei meillä ole enää mitään.

Työnan­ta­ja­puoli on otta­nut Teol­li­suus­lii­ton toimet tähän mennessä Kilpi­sen mukaan aika rauhal­li­sesti. Tehtaan­joh­taja näytti tosin harmis­tu­van siitä, että ylityö­kielto on voimassa toistaiseksi.

– Meillä on nyt paljon tilauk­sia, ja konei­den pitäisi paah­taa täysillä. Tote­sin johta­jalle, että hänellä on nyt erit­täin hyvä tilai­suus vaikut­taa itse työnan­ta­ja­lii­ton kautta siihen, että tämä pelleily loppuisi.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI