Venator P&A Finland Oy:n pääluottamusmies Ari Dahlberg. KUVA KITI HAILA

Vena­to­rin tehtaan lope­tus järkyt­tää Poria

Vena­tor ilmoitti viime viikolla yllät­täen, että vuosi­kym­me­niä huip­pu­tu­losta tehnyt Porin pigment­ti­teh­das sulje­taan vuoteen 2021 mennessä. Tehtaan henki­löstö, 450 ihmistä, menet­tää työpaik­kansa. Pääluot­ta­mus­mies Ari Dahl­berg sanoo, että amerik­ka­lai­nen omis­taja söi sanansa.

Alun perin valtion Vuori­ke­mia-nimellä perus­tama, sittem­min kansain­vä­li­seen omis­tuk­seen siir­ty­nyt tehdas on valmis­ta­nut kemi­kaa­leja 61 vuotta. Viime vuonna sattu­nee­seen tuli­pa­loon asti henki­löstö on koke­nut sen erit­täin kannat­ta­vaksi ja turval­li­seksi työpaikaksi.

Viime keski­viik­kona konserni ilmoitti tehtaan sulke­mi­sesta, koska omis­ta­jan mielestä sen uudis­ta­mi­nen tois­sa­tal­ven palon jälkeen tulisi liian kalliiksi.

Matkan varrella menes­tys­tuo­tetta titaa­niok­si­dia valmis­ta­nut tehdas on koke­nut ison joukon omis­ta­ja­vaih­dok­sia. Valtio­nyh­tiö siir­tyi ensiksi osaksi Kemi­raa ja vuonna 2008 osaksi saksa­laista Sacht­le­ben Chemietä, jonka puoles­taan amerik­ka­lai­nen kemian­jätti Hunts­man-konserni vuonna 2013 hankki itsel­leen. Viime vuonna Hunts­man perusti Vena­tor-yhtiön, johon Porin tehdas liitettiin.

Vuoden 2017 alussa tehtaalla riehui tuli­palo, joka aiheutti huolta henkilökunnassa.

– Se palo oli järky­tys työn­te­ki­jöille. Toiveet herä­si­vät, kun omis­taja ilmoitti, että tehdas raken­ne­taan uuteen uskoon, koska tämä on koko firman lippu­laiva. Kaikki uskoi­vat. Omis­taja söi sanansa, tehtaan pääluot­ta­mus­mies Ari Dahl­berg kertoo.

–  Omis­taja on jo tienan­nut tehtaalla kaksi miljar­dia euroa rahaa. Ei sillä ole huolta.

MENESTYSTUOTE ULOS SUOMESTA

Porin pigment­ti­teh­taan pois­tu­mi­sen myötä Suomesta katoaa menes­tyk­se­käs tuote. Dahl­ber­gin mukaan ennen paloa tehtaalla oli vain kaksi tappiol­lista vuotta sen yli puoli­vuo­si­sa­tai­sen histo­rian aikana.

– Tehdas oli tuot­tava. Me vedimme kymme­nen vuotta saksa­lai­sia perässä. Porin tehtaalla tehtiin konser­nin kate. Ennen Hunts­ma­nin ostoa vuonna 2011 teimme 50 miljoo­naa euroa puhdasta voit­toa ja vuonna 2012 sata miljoo­naa euroa puhdasta voittoa.

Dahl­ber­gin mukaan tehtaan palo ehkä oli sen kohta­lon ratkais­sut tapah­tuma tai sitten ei.

– Isojen pääl­li­köi­den ajatuk­sista ei tiedä, osti­vatko he hyvin toimi­van firman voit­to­jen takia vai siksi, että he saivat hyvät tuot­teet. Se ei ole paljas­tu­nut ja tuskin koskaan paljas­tuu. Maail­man­luo­kan tuote­mer­kit he saivat kaupassa.

Silloi­sen Hunts­ma­nin pigment­ti­teh­taalla Porissa sytty­nyttä tuli­pa­loa sammu­tet­tiin pitkin päivää 30. tammi­kuuta 2017. KUVA LEHTIKUVA /​ PETRI HAKOSALO

PORILAISTA OSAAMISTA HIDASTA KORVATA

Porin tehtaan alas­ajo alkoi välittömästi.

– Meille ilmoi­tet­tiin, että kulu­valla viikolla ruve­taan purka­maan lait­teita ja siir­tä­mään niitä muille tehtaille. Vaih­toeh­toina ovat Italian, Espan­jan, Englan­nin ja Yhdys­val­to­jen tehtaat sekä Saksan kaksi tehdasta.

– Kannat­tava tuotanto pois­tuu Suomesta. Kilpai­li­joille omis­ta­jat eivät halua sitä myydä, koska se voisi aiheut­taa heille ongel­mia. Se on aika julmaa.

Porin tehdas jatkaa yhä 20 prosen­tin tuotannolla.

– Se on sellaista, jonka pohja valmis­te­taan Italiassa tai Saksassa ja syöte­tään meillä tuotan­toon ja ajetaan sellai­seksi tuot­teeksi kuin asia­kas haluaa. Meillä tehdään se loppusi­laus, mitä he eivät muualla pysty tekemään.

Sitä, missä aika­tau­lussa ja järjes­tyk­sessä väkeä vähen­ne­tään, ei kukaan tehtaalla tiedä.

– Kauhu on päällä kaikilla, joka henki­lös­tö­ryh­mällä. Se on ensim­mäi­nen kerta minun 26 vuoden työhis­to­riani aikana, kun kaikki tehtaalla asemasta riip­pu­matta pitä­vät yhtä.

Dahl­berg arvioi, vaikka hän ei pysty­kään olemaan siitä varma, että 450 työn­te­ki­jästä yli sata henkeä jää noin kolmeksi vuodeksi.

– Pitkä aika se toden­nä­köi­sesti on, koska ne eivät ulko­mailla pysty teke­mään sitä laatua, mitä me teemme.

KARMEA JÄRKYTYS

Porin pigment­ti­teh­taalle luon­teen­omaista ovat olleet pitkät, jopa suku­pol­vesta toiseen jatku­vat työsuhteet.

– Itse olen ollut 26 vuotta töissä, isäni oli 42 vuotta ja veli­poika 37 vuotta kysei­sessä laitok­sessa, mainit­see Dahlberg.

Lope­tusil­moi­tus tuli hänen mukaansa yllä­tyk­senä myös tehtaan johdolle.

– He tiesi­vät siitä keski­viik­ko­aa­muna kymme­neltä, luot­ta­mus­mie­het kello 12.30, kello 13 se tiedo­tet­tiin henki­lö­kun­nalle ja kello 15 pidet­tiin kaupun­gin­ta­lolla lehdistötilaisuus.

Tieto lope­tuk­sesta oli tehtaalla Dahl­ber­gin mukaan ”karmea järkytys”.

– Jos vastaan sydä­mestä, miltä tuntuu, niin sanon samalla tavalla kuin silloin keski­viik­kona Ylen haas­tat­te­lussa, että vitut­taa kuin pientä oravaa. Sitä tunnetta eivät mitkään sanat riitä kuvaamaan.

– Tämä merkit­see valta­vasti Porin kaupun­gille. Vero­äyri nousee huomat­ta­vasti ja asun­to­jen hinnat laske­vat, kun ei ole enää osta­jia. Tämä on koko talous­a­lu­een ihmi­sille järjet­tö­män rankka homma.

– Meillä on töissä paljon nuoria, joilla on valta­vat velat. He ovat laske­neet hyvän työnan­ta­jan varaan, joka ollut maail­man huippu alal­lansa. Nyt heille tulee isku suoraan leukaan. Porista löytyy työtä osalle, mutta muut joutu­vat lähte­mään uudella koulu­tuk­sella jonne­kin muualle. Näin siinä käy.

Liitto takana: Vena­to­rin pääluot­ta­mus­mies Ari Dahl­berg kävi tuoreel­taan tehtaan lopet­ta­mi­suu­ti­sen jälkeen neuvot­te­le­massa tilan­teesta Teol­li­suus­lii­ton toimit­si­joi­den kanssa Helsin­gissä 14. syys­kuuta. KUVA KITI HAILA

USKO PAREMPAAN

Tehtaan myyn­nit ja ulko­maa­lai­so­mis­tus eivät Dahl­ber­gin mielestä ole koitu­neet kansal­li­seksi tai työn­te­ki­jöi­den onneksi.

– Ei missään nimessä. Valtio hölmöyt­tään myi Kemi­ran pienissä paloissa pois. Siitä olisi saanut kymmen­ker­tai­sen hinnan järkeistämällä.

– Kemi­ran aikaan meillä oli hyvät palkat. Nyt kun on oltu ulko­mai­sessa omis­tuk­sessa, palk­koja on syöty.

– Uskon silti, että jotain hyvää vielä tapah­tuu. Meillä on hyvä laitos, hyvällä paikalla. Jotain uutta pitää keksiä, mitä tuolla pystyy hyödyn­tä­mään, jotta saadaan taas työpaik­koja ja veronmaksajia.

– Näillä mennään ja usko­taan parem­paan. Tämä sattuu moneen, tiedän sen. Itsee­ni­kin sattuu. On kova paikka!

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA JA LEHTIKUVA /​ PETRI HAKOSALO