Sami Enbom päätti ammattinyrkkeilijän uransa tappiolliseen otteluun sitten, mutta elämä jatkuu ja miehellä on selvät suunnitelmat tulevaisuutta ajatellen. Työt jatkuvat Hermetel Oy:ssä ja nyrkkeilyvalmentamisen merkeissä. Kuvattu Mustankallion väestönsuojan nyrkkeilysalilla Lahdessa. KUVA LAURI ROTKO

HARRASTAJA: Nyrkkei­lijä Sami Enbom päätti uransa tasapainossa

”Päätin jo alkuvuo­desta, että lopetan urani, jos tappio tulee. Jossain vaihees­sahan se taival olisi kuitenkin päättynyt. Toisaalta se, että saan jättää nyrkkeilyn terveenä, ei ole itses­tään­sel­vyys. Otteluissa voi aina sattua ja tapahtua mitä vaan”, Sami Enbom sanoo.

Lahden Musta­kal­lion väestö­suo­jassa sijait­se­vaan nyrkkei­ly­sa­liin astelee rauhal­linen ja vakaa mies. Sami Enbom on omassa ympäris­tös­sään, mutta katselee sitä uudesta näkökul­masta. Vuonna 2012 alkanut ammat­ti­nyrk­kei­lijän ura on päättynyt.

– Ajatus viimei­sestä ottelusta on se, että oikea mies voitti. Kun vastus­tajaa mietit­tiin, sain neljän nimen listan, joista valitsin kovimman. Niillä oli hyvä taktiikka. Toimivat fiksusti ja voittivat. Ei siinä sen kummempaa, Enbom arvioi unkari­laista Tamas Lodia vastaan käymäänsä WBO:n (World Boxing Organiza­tion) alemman raskaan sarjan (cruiserweight) titte­liot­telua Euroopan mesta­ruu­desta 26.5. Lahdessa.

– Ratkaisun uran päättä­mi­sestä tein itse. Läheiset kyllä ajatte­livat, että en pysty lopet­ta­maan, mutta tämä on ihan hyvä näin. Elän uusper­heessä, johon kuuluvat puoliso, neljä lasta ja kaksi koiraa. Kun olin aikai­semmin harjoit­te­le­misen takia pois kotoa joka ilta, niin yhteistä aikaa oli vähän. Nyt sitä on enemmän. Touhuan lasten kanssa ja puolison kanssa olemme esimer­kiksi käyneet kunto­nyrk­kei­lyssä. Ei sen tarvitse niin vakavaa olla. Voin ottaa vähän rennommin.

– Muuta­mana iltana tosin on tullut sellainen tunne, kun viimeiset viisi vuotta tottui juokse­maan työn, perheen ja nyrkkeilyn perässä paikasta toiseen, että pitäisi vissiin jotain tehdä, mutta se olo on mennyt ohi. Tekemistä riittää. Toisaalta säät ovat olleet hyvät. Ei ole tarvinnut hirveästi kotona istua.

Sami Enbom otteli ammat­ti­lai­sena 19 kertaa. Niistä 17 päättyi voittoon ja kaksi tappioon. KUVA LAURI ROTKO

SATTUMAN KAUTTA AMMATTILAISEKSI

Enbomin ammat­ti­lai­sura alkoi puoli­va­hin­gossa. Raskaan sarjan nyrkkei­lijä Janne Katajisto tarvitsi vuoden 2011 SM-kisoihin valmis­tau­tu­mi­sessa vasen­kä­tisen sparraajan. Enbom otti kutsun vastaan. Sparrien yhtey­dessä hänelle heitet­tiin kysymys ammat­ti­lai­seksi ryhtymisestä.

– Eivät ehkä olleet ihan tosis­saan, mutta vastasin, että minulla ei ole mitään estettä. Muutama viikko sen jälkeen oli sopimus kirjoi­tettu. Ensim­mäinen ottelu oli vuoden 2012 touko­kuun lopussa Outokummussa.

Enbom otteli ammat­ti­lai­sena 19 kertaa. Niistä 17 päättyi voittoon ja kaksi tappioon. Voitoista yhdeksän ja häviöistä molemmat päättyivät ennen otteluajan loppua. Enbom rakensi uraansa askel askeleelta kohti kovempia vastus­tajia siirtyen, mutta nyrkkeilyn varaan hän ei tulevai­suut­taan rakentanut.

– En jättäy­tynyt missään vaiheessa tyhjän päälle. Suunnit­telin nyrkkei­ly­uran siltä pohjalta, että se ei ikuisuuksia kestä. Toisaalta kun siirryin ammat­ti­lai­seksi, oli poikani kolme­vuo­tias. Ruokaa piti saada pöytään, mutta tosiasia on, että nyrkkeily ei lyö Suomessa leiville. Tiesin, että töitä pitää tehdä.

Enbom työsken­telee koneis­ta­jana kylmä- ja pakkas­huo­neita, puhdas­ti­loja ja leikkaus­sa­leja Orimat­ti­lassa valmis­ta­vassa Hermetel Oy:ssä. Kun Enbom nostaa esiin nyrkkeilyn terveenä jättä­misen arvon, hän tietää, mistä puhuu.

– Olin aluksi puoli vuotta Herme­te­lillä. He olisivat vakinais­ta­neet minut, mutta kysyntä hiljeni. Sanoivat, että soittavat, kun pystyvät palkkaa­maan. Sen jälkeen loukkasin olkapään harjoi­tuk­sissa niin, että se vaati leikkaus­hoitoa. Juuri siihen saumaan he sitten ottivat yhteyttä Herme­te­liltä, että tuletko töihin?

– Vastasin, että en ihan heti voi tulla. He odottivat neljä viikkoa leikkauk­sesta. Aloitin työt, vaikka käsi ei siinä vaiheessa vielä täysin kunnossa ollutkaan.

”Vaikka ammat­ti­lai­sura on nyt ohi, tulen pyöri­mään salilla edelleen. Tulen jeesaa­maan, kun tarvi­taan”, Sami Enbom kertoo. KUVA LAURI ROTKO

AIKA ANTAA TAKAISIN

Enbom lähti kaverei­densa kanssa ensim­mäistä kertaa nyrkkei­ly­sa­lille loppu­ke­sästä 2003. Kaverit keksivät pian muuta tekemistä, mutta Enbom jäi lajin pariin. Hän otteli 57 kertaa amatöö­rinä Lahden Kalevan riveissä. Saldoksi kertyi 40 voittoa ja 17 tappiota. Kirkkaim­pana menes­tyk­senä ovat Suomen ja Pohjois­maiden mesta­ruudet vuodelta 2011 sarjassa 91 kiloa.

– Nyrkkeily vei heti mukanaan. Olin nuorem­pana aika villi. Se rauhoitti, kun tuli säännöl­listä tekemistä. Varmaan ne kaikki haasteet olivat siinä se juju. Koskaan ei ole valmis. Aina on jotain parannettavaa.

– Vaikka ammat­ti­lai­sura on nyt ohi, tulen pyöri­mään salilla edelleen. En niin usein kuin aktii­viai­koina, mutta tulen salille jeesaa­maan, kun tarvi­taan. Itse olen saanut täältä tosi paljon apua. On aika maksella takaisinpäin.

– Uralta jäi talteen paljon hyviä ystäviä ja hienoja kokemuksia. Onhan siellä petty­myk­siäkin, mutta ne ovat osa elämää. Perhe ja läheiset ovat onneksi tukeneet tosi hienosti, Enbom tiivistää.

”Uralta jäi talteen paljon hyviä ystäviä ja hienoja kokemuksia”, Sami Enbom sanoo. KUVA LAURI ROTKO

SAMI ENBOM

Koneis­taja
Hermetel Oy
Lahti

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT LAURI ROTKO