TYÖYMPÄRISTÖ: ”Tällä diagnoosilla ei palkkaa makseta”

teollisuusliitto

Jotkut työnantajat yrittävät herkästi olla maksamatta sairausajan palkkaa tietyillä diagnoosikoodeilla. Mikään diagnoosikoodi ei itsessään ota kantaa palkanmaksuvelvollisuuteen. Kyse on aina tilanne- ja työehtosopimuskohtaisesta arvioinnista.

Työsopimuslaki takaa sairauden ja tapaturman perusteella oikeuden sairausajan palkkaan sairastumispäivältä sekä yhdeksältä seuraavalta päivältä. Tämä aika on niin sanottu Kelan omavastuuaika eli näiltä päiviltä Kela ei maksa sairauspäivärahaa.

Työehtosopimuksissa sovitaan työaikalakia pidemmästä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Peruslähtökohta palkanmaksun epäämisessä on se, että palkka voidaan olla maksamatta vain, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, törkeällä huolimattomuudellaan tai kevytmielisellä elämällään.

TYÖUUPUMUS ON HÄLYTYSMERKKI

Erimielisyydet sairausajan palkanmaksun suhteen liittyvät usein tilanteisiin, joissa työnantaja vetoaa siihen, että sairauslomatodistukseen merkitty diagnoosikoodi on niin sanottu oirekoodi eikä varsinainen sairauskoodi. Yksi tällaisista diagnooseista on työuupumus, Z73.0.

Työuupumus itsessään ei ole sairaus eikä yksin sen perusteella tulisikaan kirjoittaa sairauslomaa. Sen sijaan työuupumukseen liittyy usein esimerkiksi unettomuutta, ahdistuneisuutta tai keskittymis- ja muistivaikeuksia. Nämä voivat vaatia lääketieteellisiä hoitoa ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Niiden perusteella sairausajan palkka on maksettava.

Vaikka työuupumus yksinään ei olekaan peruste sairausajan palkanmaksulle, on se vakava hälytysmerkki työnantajalle. Työnantajalla on lain mukainen vastuu työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä työkuormituksen hallinnasta. Työnantajan on ryhdyttävä korjaamaan esimerkiksi työolosuhteita ja -järjestelyjä, työpaikan ilmapiiriä tai johtamista, mikäli yksikin työntekijä oireilee niin vakavasti, että saa työuupumusdiagnoosin.

Työntekijöiden on myös hyvä muistaa, että heillä on oikeus pyytää työterveyshuollosta selvitystä työkuormituksestaan, mikäli työtilanne tai työpaikan olosuhteet aiheuttavat sairausloman tarvetta. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työnantajan tukeminen kuormituksen tasaamisessa ja muussa työhyvinvoinnin edistämisessä.

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI ARVIOI TYÖKYVYN

Lähtökohta työkyvyn ja työkyvyttömyyden toteamisessa on se, että työterveyslääkäri vertaa työntekijän terveydentilaa ja toimintakykyä työn vaatimuksiin. Lääkäri arvioi, onko työntekijä juuri omaan työhönsä työkykyinen vai työkyvytön. Mikä tahansa sairaus ei tee työkyvyttömäksi kaikkiin töihin. Esimerkiksi astma voi tehdä työkyvyttömäksi pölyisiin töihin, mutta ei tee työkyvyttömäksi toimistotöihin.

Useissa työehtosopimuksissa erikseen todetaan, että mikäli työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi kustannuksellaan osoittaa työntekijän toiselle lääkärille. Kohtuullista työnantajalta on joka tapauksessa se, että sairausajan palkanmaksuvelvollisuus kiistetään välittömästi lääkärintodistuksen toimittamisen jälkeen sen sijaan, että palkka vain jätetään mitään sanomatta maksamatta. Näin työntekijä voi heti kääntyä luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai liiton sosiaali- ja työympäristöpäivystyksen puoleen.

TEKSTI SAILA RUUTH / TEOLLISUUSLIITON TYÖYMPÄRISTÖYKSIKKÖ
KUVA VILJA VEHKAOJA / LEHTIKUVA