Aktii­vi­mallin sovel­ta­mis­oh­jeet yhä vailli­naiset: Joka kolmas koulu­tuksen hylkäys voidaan riitauttaa

Aktii­vi­mallin sovel­ta­mis­oh­jeet ovat Kelan ja työttö­myys­kas­sojen mukaan varsin epämää­räiset, kun kyse on työttömän koulu­tuk­sesta ja kurssituksesta.

Tarkkoja ohjeita ei ole siitä, minkä palve­lujen käyttö katso­taan aktii­vi­suu­deksi. Työttömän oikeu­del­linen asema on aktii­vi­suus­mal­lissa työlli­syys­pal­ve­lujen osalta varsin hataralla pohjalla.

– Palve­lujen järjes­täjät eivät välttä­mättä rakenna kursseja sitä silmällä pitäen, että täyttä­vätkö ne aktii­vi­mallin edelly­tykset, Työttö­myys­kas­sojen Yhteis­jär­jestön toimin­nan­joh­taja Niina Jussila toteaa.

– Kun arvio tehdään jälki­kä­teen, on vaikea saada tietoa, täyttääkö kurssi vaadit­tavat kriteerit.

TE-keskuksen omista ja sen ostopal­ve­luina hankki­mista kursseista saadaan tiedot, mutta ei aina helposti. Sen sijaan muun muassa kokei­lu­kun­tien antamista kursseista ei tule kassoille tietoa.

”MALLISTA TULEE ENTISTÄ SEKAVAMPI”

Hallitus päätti kehys­rii­hessä aktii­vi­suuseh­tojen lisää­mi­sestä. Aktii­vi­suu­deksi laske­taan vastedes myös ammat­ti­liit­tojen tarjoamaa koulu­tusta. Jussilan mukaan edes esitys­luon­nosta ei ole vielä annettu.

Hän epäilee, että aktii­vi­suus­mal­lista tulee entistä sekavampi.

– Joistakin kirjauk­sista saa sellaisen käsityksen, että ammat­ti­liit­tojen palve­lujen pitää olla TE-toimis­tojen hyväk­symiä, tai niitä tulisi rahoittaa Euroopan sosiaa­li­ra­haston ESR:n tuilla tai työllisyysmäärärahoilla.

Jussilan mielestä olisi selvintä, että liittojen kursseille saatai­siin TE-toimiston hyväk­syntä mieluiten ennen kuin palvelua aletaan tarjota työttö­mille henkilöille.

– Työtön tietäisi, että kurssi täyttää aktii­vi­suuden edelly­tykset. Tästä ei kuiten­kaan ole mitään varmuutta.

Työttö­myys­kassat ovat vastus­ta­neet aktii­vi­mallia, koska se lisää byrokra­tiaa eikä välttä­mättä lisää työlli­syyttä. Jussilan mukaan tilanne alkaa vaikuttaa jo surkuhupaisalta.

– Näyttää siltä, että aktii­vi­mal­liin lisätään erilaisia aktii­vi­suuden muotoja. Ainoa joka sieltä jää ulkopuo­lelle on työn hakeminen. Sitä ei lueta aktii­vi­mal­lissa hyväksi. Työn hakeminen on kuitenkin järjes­telmän perusta.

OIKEUSTAPAUKSIA LUVASSA

Sosiaa­li­toi­mit­ta­jien seminaa­rissa huhti­kuussa viran­omaiset ennakoivat, että aktii­vi­suuseh­tojen sisältö punni­taan viime kädessä oikeudessa.

Viran­omai­sar­vioiden mukaan työtön voisi riitauttaa jopa joka kolmannen tapauksen, jossa kurssi­tuk­sella tai koulu­tuk­sella haettu aktii­vi­suus on hylätty.

Oikeu­del­lisia pulmia liittyy eräiden arvioiden mukaan siihen, että aktii­vi­malli laittaa Kelan ja työttö­myys­kassat paitsi lain toimeen­pa­ni­joiksi, myös tulkit­se­maan aktii­vi­mallin pykäliä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVA MIKKO KAUPPINEN /​ TYJ