VÄITTÄJÄT: Onko lakko-oikeus kohdallaan?

Käyttääkö ay-liike työtaisteluoikeuksiaan vastuullisesti vai lyökö se liian isolla lekalla pienissäkin asioissa?

18.4.2018

VÄITTÄJÄT

TAPIO BERGHOLM
Erikoistutkija
SAK

ILKKA OKSALA
Johtaja
EK

MIKSI LAKKO-OIKEUS ON AY-LIIKKEELLE NIIN TINKIMÄTTÖMÄN PYHÄ?

TAPIO BERGHOLM: Suomessa on aika hyvä tasapaino työlainsäädännössä. Irtisanomispuolella monet asiat ovat muissa Pohjoismaissa paremmin, ja tässä ympäristössä lakko-oikeus on viimeinen mahdollisuus, jota meillä käytetään harkiten ja harvoin. Olen ollut huolissani siitä, että työtaisteluosaaminen alkaa kadota: työtaisteluita ei oikein osata aloittaa eikä lopettaa.

ILKKA OKSALA: On sanottava, että tes-neuvotteluihin liittyviä lakkoja on viime vuosina ollut erinomaisen vähän. Toisin kuin jotkut ennustivat, ei päättymässä oleva liittokohtainen tes-kierros johtanut laajoihin työrauhahäiriöihin, päinvastoin niitä oli erittäin vähän. Asioita on voitu sopia ja se takaa parhaiten työrauhan. Lailla on taattu oikeus painostaa toista osapuolta, mutta sen oikeuden käytön vastuullisuus on se, mitä EK haluaa korostaa.

BERGHOLM: Myös työnantajalla on mahdollisuus työtaistelutoimenpiteisiin. Heillä on työsulkuoikeus, jota ei ole kaikissa maissa. Tällä kierroksella ensimmäinen työtaistelutoimi oli MaRa-puolen pistotyösulku, joka on uutta taktiikkaa.

ONKO SUOMALAINEN AY-LIIKE VASTUULLINEN LAKKOASEEN KÄYTTÄJÄ?

OKSALA: Lakkojenkin jälkeen meillä on aina sovittu, ja vielä parempi on, että kyetään sopimaan ilman työtaisteluja. On iso epäkohta, että seuraamukset laittomista lakoista ovat vaatimattomia, ja siksi niitä on valitettavan paljon. Viime aikojen ilmiö ovat hallitusta vastaan suunnatut poliittiset lakot, joiden taloudellinen kustannus tulee kuitenkin yksityisen sektorin ja työnantajien maksettavaksi. Poliittisten lakkojen osalta haluan korostaa vastuullisuutta niiden käyttämisessä.

BERGHOLM: Työtuomioistuin on jo 1970-luvulla linjannut, että lainsäädäntöön kohdistuneet työtaistelut ovat laillisia. Pääosa laittomista lakoista on taas lyhyitä mielenosoituksia, jotka liittyvät irtisanomisiin tai toimipisteiden sulkemisiin, ja itse kutsun niitä surulakoiksi. Niiden taloudellinen merkitys on pieni, koska ne ovat lyhyitä tai kohdistuvat yrityksiin, joita ollaan joka tapauksessa sulkemassa. Se, että meillä olisi runsas sopimusten vastaisten lakkojen suma, ei pidä paikkaansa.

OKSALA: Muutaman tuhannen euron hyvityssakot eivät ole missään suhteessa siihen taloudelliseen tappioon, mikä yritykselle syntyy. Yritys lopettaa toimintansa harvoin kokonaan, ja jos väkeä joudutaan vähentämään taloudellisista syistä, sen tilannetta ei helpota, että työntekijät kohdistavat omaan yritykseensä laittoman lakon.

BERGHOLM: Ymmärrän hyvin, että työnantajat liioittelevat taloudellista merkitystä. Mutta sillä tuskin on vaikutusta, jos yhdeksi iltapäiväksi lähdetään suutuspäissään pois työpaikalta.

OLIKO KOHTUULLINEN TOIMENPIDE, KUN AKT UHKASI LAITTAA SATAMAT KIINNI MUUTAMAN KYMMENEN IHMISEN SOPIMUSRIIDAN TAKIA?

BERGHOLM: Se oli laillinen toimenpide, ja vain uhkaus joka ei lopulta toteutunut. Sopimukset syntyvät, kun punnukset ovat riittävän suuret. Paras lakko on kuitenkin se, joka ei ala koskaan. Mutta kuten tuossakin, kyse on usein isoista periaatteellisista asioista, kuten sopimusoikeudesta.

OKSALA: On työnantajan kannalta hyvin haastavaa, jos kyseessä on kahden liiton välinen reviiritaistelu, kuten tässä oli. On kohtuutonta, jos painostus kohdistuu vuosikymmeniä sopimuksia hyvässä hengessä tehneeseen työnantajaan sekä koko Suomen vientiin.

SOPIVIA TILASTOJA LÖYTYY MOLEMPIEN TARPEISIIN. MITEN PALJON LAKKONOKITTELUSSA ON KYSE PROPAGANDASODASTA?

OKSALA: Meille tärkeä kysymys on, pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa suhteettomien tukilakkojen osalta, jossa erittäin pientä lakkoa tuetaan täysin sivullisiin kohdistuvalla isolla tukilakolla. Tästä on käyty keskusteluja, ja toivomme, että ne jatkuvat ja johtavat muutoksiin.

BERGHOLM: Pitää muistaa, että työnantajajärjestötkin ovat keränneet jo 1980-luvulta yhteistä työtaistelukassaa, jolla rintama pidetään koossa. Meillä ei ole kauhean isoa erimielisyyttä siitä, kuinka paljon lakoissa menetetään työpäiviä. Kiistaa on niiden yritystoiminnalle tulevan taloudellisen haitan määrästä.

OKSALA: Lakkojen vaikutuksissa Suomen erottaa monesta muusta maasta se, että me olemme saari, jonka länsimarkkinat ovat muutaman sataman varassa. Keski-Euroopassa on helpompaa käyttää naapurimaiden satamia työtaistelutilanteessa. Nykyisissä kustannustehokkaissa prosesseissa ei pidetä myöskään isoja varastoja, ja siksi tuotanto on paljon haavoittuvampaa kuin ennen. Pienilläkin selkkauksilla on iso merkitys.

TYÖMARKKINANEUVOTTELUT OVAT AINA ANTAMISTA JA SAAMISTA. MITÄ TYÖNANTAJAT VOISIVAT TARJOTA VASTINEEKSI LAKKO-OIKEUKSISTA NEUVOTELTAESSA?

OKSALA: No niitä tarjouksia ei käydä läpi tässä. Työrauhaa koskevan lainsäädännön parantamisesta oli keskusteluja, mutta ne valitettavasti jäivät kiky-prosessin jalkoihin. Mutta ongelmat eivät ole poistuneet.

BERGHOLM: Jos suomalaista työelämää ja taloutta halutaan kehittää, kannattaisi panna paukkuja työsuojeluun ja työtapaturmien ehkäisyyn, koska niissä työntekijöiden ja työnantajien menetykset ovat suuremmat kuin työtaisteluissa. Sillä lailla kaikki voittaisivat ja turha julkisuusnokittelu olisi niukempaa.

ALUSSA SANOTTIIN, ETTÄ TYÖTAISTELUOSAAMINEN OLISI KATOAMASSA. PITÄÄKÖ MEIDÄN OLLA HUOLISSAAN?

OKSALA: Ei meillä ole ollut viime vuosina lakkoja, jotka olisivat venähtäneet… Toki maailma voi muuttua huonompaan suuntaan. Mutta haluan suhtautua näihin asioihin myönteisesti, ei vain epäkohdat edellä.

BERGHOLM: Molemmat osapuolet ovat varmasti kompromissihakuisempia kuin aiemmin. Voi kuitenkin olla, että jossain vaiheessa jommallakummalla puolella kuvitellaan, että neuvottelutoiminta olisi jotenkin erityisen helppoa tai hauskaa. Lakot vievät molemmilta tuloja, ja siksi lakkoon ei pidä mennä kevytmielisesti. Ja sitten kun lakko loppuu, se pitää tehdä yhdessä eikä jatkaa sen jälkeen oikeustoimilla puolin tai toisin.

LAKKO-OIKEUS ON PERUSOIKEUS

Ensimmäiset kirjalliset maininnat lakoista löytyvät Egyptistä 3 000 vuoden takaa.

Lakko on työntekijöiden yhteinen päätös jäädä pois töistä ja sillä halutaan painostaa työnantajaa erilaisissa neuvottelu- tai kiistatilanteissa. Lakkoa käytetään erityisesti tilanteessa, jossa työehtosopimusneuvottelut ovat kesken ja ollaan ns. sopimuksettomassa tilassa. Kun työehtosopimus on voimassa, työrauhavelvoite on voimassa ja työehtosopimuksessa sovittuihin asioihin kohdistuvat lakot ovat kiellettyjä.

Myös työnantajalla on Suomessa oikeus työtaistelutoimenpiteisiin. Työnantaja voi käyttää työsulkua, jolloin se estää töihin tulon ja keskeyttää palkanmaksun.

Katso video, kuinka lakko-oikeutta jaoteltiin pala palalta.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO