VÄITTÄJÄT: Onko lakko-oikeus kohdallaan?

Käyt­tääkö ay-liike työtais­te­luoi­keuk­si­aan vastuul­li­sesti vai lyökö se liian isolla lekalla pienis­sä­kin asioissa?

18.4.2018

VÄITTÄJÄT

TAPIO BERGHOLM
Erikois­tut­kija
SAK

ILKKA OKSALA
Johtaja
EK

MIKSI LAKKO-OIKEUS ON AY-LIIKKEELLE NIIN TINKIMÄTTÖMÄN PYHÄ?

TAPIO BERGHOLM: Suomessa on aika hyvä tasa­paino työlain­sää­dän­nössä. Irti­sa­no­mis­puo­lella monet asiat ovat muissa Pohjois­maissa parem­min, ja tässä ympä­ris­tössä lakko-oikeus on viimei­nen mahdol­li­suus, jota meillä käyte­tään harki­ten ja harvoin. Olen ollut huolis­sani siitä, että työtais­te­luo­saa­mi­nen alkaa kadota: työtais­te­luita ei oikein osata aloit­taa eikä lopettaa.

ILKKA OKSALA: On sanot­tava, että tes-neuvot­te­lui­hin liit­ty­viä lakkoja on viime vuosina ollut erin­omai­sen vähän. Toisin kuin jotkut ennus­ti­vat, ei päät­ty­mässä oleva liit­to­koh­tai­nen tes-kier­ros johta­nut laajoi­hin työrau­ha­häi­riöi­hin, päin­vas­toin niitä oli erit­täin vähän. Asioita on voitu sopia ja se takaa parhai­ten työrau­han. Lailla on taattu oikeus painos­taa toista osapuolta, mutta sen oikeu­den käytön vastuul­li­suus on se, mitä EK haluaa korostaa.

BERGHOLM: Myös työnan­ta­jalla on mahdol­li­suus työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin. Heillä on työsul­kuoi­keus, jota ei ole kaikissa maissa. Tällä kier­rok­sella ensim­mäi­nen työtais­te­lu­toimi oli MaRa-puolen pisto­työ­sulku, joka on uutta taktiikkaa.

ONKO SUOMALAINEN AY-LIIKE VASTUULLINEN LAKKOASEEN KÄYTTÄJÄ?

OKSALA: Lakko­jen­kin jälkeen meillä on aina sovittu, ja vielä parempi on, että kyetään sopi­maan ilman työtais­te­luja. On iso epäkohta, että seuraa­muk­set lait­to­mista lakoista ovat vaati­mat­to­mia, ja siksi niitä on vali­tet­ta­van paljon. Viime aiko­jen ilmiö ovat halli­tusta vastaan suun­na­tut poliit­ti­set lakot, joiden talou­del­li­nen kustan­nus tulee kuiten­kin yksi­tyi­sen sekto­rin ja työnan­ta­jien makset­ta­vaksi. Poliit­tis­ten lakko­jen osalta haluan koros­taa vastuul­li­suutta niiden käyttämisessä.

BERGHOLM: Työtuo­miois­tuin on jo 1970-luvulla linjan­nut, että lain­sää­dän­töön kohdis­tu­neet työtais­te­lut ovat lail­li­sia. Pääosa lait­to­mista lakoista on taas lyhyitä miele­no­soi­tuk­sia, jotka liit­ty­vät irti­sa­no­mi­siin tai toimi­pis­tei­den sulke­mi­siin, ja itse kutsun niitä suru­la­koiksi. Niiden talou­del­li­nen merki­tys on pieni, koska ne ovat lyhyitä tai kohdis­tu­vat yrityk­siin, joita ollaan joka tapauk­sessa sulke­massa. Se, että meillä olisi runsas sopi­mus­ten vastais­ten lakko­jen suma, ei pidä paikkaansa.

OKSALA: Muuta­man tuhan­nen euron hyvi­tys­sa­kot eivät ole missään suhteessa siihen talou­del­li­seen tappioon, mikä yrityk­selle syntyy. Yritys lopet­taa toimin­tansa harvoin koko­naan, ja jos väkeä joudu­taan vähen­tä­mään talou­del­li­sista syistä, sen tilan­netta ei helpota, että työn­te­ki­jät kohdis­ta­vat omaan yrityk­seensä lait­to­man lakon.

BERGHOLM: Ymmär­rän hyvin, että työnan­ta­jat liioit­te­le­vat talou­del­lista merki­tystä. Mutta sillä tuskin on vaiku­tusta, jos yhdeksi ilta­päi­väksi lähde­tään suutus­päis­sään pois työpaikalta.

OLIKO KOHTUULLINEN TOIMENPIDE, KUN AKT UHKASI LAITTAA SATAMAT KIINNI MUUTAMAN KYMMENEN IHMISEN SOPIMUSRIIDAN TAKIA?

BERGHOLM: Se oli lail­li­nen toimen­pide, ja vain uhkaus joka ei lopulta toteu­tu­nut. Sopi­muk­set synty­vät, kun punnuk­set ovat riit­tä­vän suuret. Paras lakko on kuiten­kin se, joka ei ala koskaan. Mutta kuten tuos­sa­kin, kyse on usein isoista peri­aat­teel­li­sista asioista, kuten sopimusoikeudesta.

OKSALA: On työnan­ta­jan kannalta hyvin haas­ta­vaa, jos kyseessä on kahden liiton väli­nen revii­ri­tais­telu, kuten tässä oli. On kohtuu­tonta, jos painos­tus kohdis­tuu vuosi­kym­me­niä sopi­muk­sia hyvässä hengessä tehnee­seen työnan­ta­jaan sekä koko Suomen vientiin.

SOPIVIA TILASTOJA LÖYTYY MOLEMPIEN TARPEISIIN. MITEN PALJON LAKKONOKITTELUSSA ON KYSE PROPAGANDASODASTA?

OKSALA: Meille tärkeä kysy­mys on, pitäi­sikö lakko-oikeutta rajoit­taa suhteet­to­mien tuki­lak­ko­jen osalta, jossa erit­täin pientä lakkoa tuetaan täysin sivul­li­siin kohdis­tu­valla isolla tuki­la­kolla. Tästä on käyty keskus­te­luja, ja toivomme, että ne jatku­vat ja johta­vat muutoksiin.

BERGHOLM: Pitää muis­taa, että työnan­ta­ja­jär­jes­töt­kin ovat kerän­neet jo 1980-luvulta yhteistä työtais­te­lu­kas­saa, jolla rintama pide­tään koossa. Meillä ei ole kauhean isoa erimie­li­syyttä siitä, kuinka paljon lakoissa mene­te­tään työpäi­viä. Kiis­taa on niiden yritys­toi­min­nalle tule­van talou­del­li­sen haitan määrästä.

OKSALA: Lakko­jen vaiku­tuk­sissa Suomen erot­taa monesta muusta maasta se, että me olemme saari, jonka länsi­mark­ki­nat ovat muuta­man sata­man varassa. Keski-Euroo­passa on helpom­paa käyt­tää naapu­ri­mai­den sata­mia työtais­te­lu­ti­lan­teessa. Nykyi­sissä kustan­nus­te­hok­kaissa proses­seissa ei pidetä myös­kään isoja varas­toja, ja siksi tuotanto on paljon haavoit­tu­vam­paa kuin ennen. Pienil­lä­kin selk­kauk­silla on iso merkitys.

TYÖMARKKINANEUVOTTELUT OVAT AINA ANTAMISTA JA SAAMISTA. MITÄ TYÖNANTAJAT VOISIVAT TARJOTA VASTINEEKSI LAKKO-OIKEUKSISTA NEUVOTELTAESSA?

OKSALA: No niitä tarjouk­sia ei käydä läpi tässä. Työrau­haa koske­van lain­sää­dän­nön paran­ta­mi­sesta oli keskus­te­luja, mutta ne vali­tet­ta­vasti jäivät kiky-proses­sin jalkoi­hin. Mutta ongel­mat eivät ole poistuneet.

BERGHOLM: Jos suoma­laista työelä­mää ja taloutta halu­taan kehit­tää, kannat­taisi panna pauk­kuja työsuo­je­luun ja työta­pa­tur­mien ehkäi­syyn, koska niissä työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jien mene­tyk­set ovat suurem­mat kuin työtais­te­luissa. Sillä lailla kaikki voit­tai­si­vat ja turha julki­suus­no­kit­telu olisi niukempaa.

ALUSSA SANOTTIIN, ETTÄ TYÖTAISTELUOSAAMINEN OLISI KATOAMASSA. PITÄÄKÖ MEIDÄN OLLA HUOLISSAAN?

OKSALA: Ei meillä ole ollut viime vuosina lakkoja, jotka olisi­vat venäh­tä­neet… Toki maailma voi muut­tua huonom­paan suun­taan. Mutta haluan suhtau­tua näihin asioi­hin myön­tei­sesti, ei vain epäkoh­dat edellä.

BERGHOLM: Molem­mat osapuo­let ovat varmasti kompro­mis­si­ha­kui­sem­pia kuin aiem­min. Voi kuiten­kin olla, että jossain vaiheessa jommal­la­kum­malla puolella kuvi­tel­laan, että neuvot­te­lu­toi­minta olisi joten­kin erityi­sen help­poa tai haus­kaa. Lakot vievät molem­milta tuloja, ja siksi lakkoon ei pidä mennä kevyt­mie­li­sesti. Ja sitten kun lakko loppuu, se pitää tehdä yhdessä eikä jatkaa sen jälkeen oikeus­toi­milla puolin tai toisin.

LAKKO-OIKEUS ON PERUSOIKEUS

Ensim­mäi­set kirjal­li­set mainin­nat lakoista löyty­vät Egyp­tistä 3 000 vuoden takaa.

Lakko on työn­te­ki­jöi­den yhtei­nen päätös jäädä pois töistä ja sillä halu­taan painos­taa työnan­ta­jaa erilai­sissa neuvot­telu- tai kiis­ta­ti­lan­teissa. Lakkoa käyte­tään erityi­sesti tilan­teessa, jossa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat kesken ja ollaan ns. sopi­muk­set­to­massa tilassa. Kun työeh­to­so­pi­mus on voimassa, työrau­ha­vel­voite on voimassa ja työeh­to­so­pi­muk­sessa sovit­tui­hin asioi­hin kohdis­tu­vat lakot ovat kiellettyjä.

Myös työnan­ta­jalla on Suomessa oikeus työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin. Työnan­taja voi käyt­tää työsul­kua, jolloin se estää töihin tulon ja keskeyt­tää palkanmaksun.

Katso video, kuinka lakko-oikeutta jaotel­tiin pala palalta.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO