HARRASTAJA: Kimmo Virta: Valokuvia elämän jäljistä ihmisissä ja kaupungissa

teollisuusliitto

Kimmo Virta on ollut pienestä pitäen kiinnostunut kuvallisesta kerronnasta. Vuosien mittaan hänestä varttui mies, joka havainnoi ympäristöään jatkuvalla mielenkiinnolla. Vuoden 2007 tienoilla ilmaisun välineeksi vakiintui kamera.

– Rupesin kiertämään Kallion baareja kavereiden kanssa iltaisin. Kuvasin mielenkiintoisia hahmoja, lähinnä laitapuolen tyyppejä noin kahden vuoden ajan. Otin tuhansia kuvia. Hyviä syntyi joitakin kymmeniä.

Virta kutsuu itseään katuvalokuvaajaksi.

– Elämä jättää jälkensä ihmisiin ja ihminen ympäristöönsä. Se on ehtymätön ja muuntuva aihepiiri, jota lähestyn pelkistetysti vain lähtemällä kameran kanssa liikkeelle. Kun kuljen kaupungilla ja katselen ympärilleni, näen tilanteet, miksi ne pitää kuvata heti, mistä kulmasta ja missä taustassa ne pitää toteuttaa.

– Vähän räjähtänyt tai poikkeava on kiinnostava lähtökohta. Henkilöissä huomio kiinnittyy vaatetukseen ja olemukseen. Mitään ei kuitenkaan synny, jos tausta tai tilanne ei ole kunnossa. Yleensä se on minulla tiiliseinä, jotain teollista tai esimerkiksi rappuset.

– En suunnittele etukäteen, vaan se kaikki tapahtuu siinä hetkessä. Taltioin ihmisiä, tapahtumia, elämää ja ympäristöjä ilman pyrkimystä ohjata asioita tai kytkeä tilanteisiin muita viestejä kuin näen niiden itsessään sisältävän.

ÄÄRETÖN MUODONMUUTOS

Kallion kaduilta ja baareista Virta on laajentanut repertuaariaan bändien kuvaamiseen.

– Tilanteet ennen keikkaa ovat hauskasti aivan erilaisia kuin lavalla. Siellä ne tyypit syövät takahuoneessa ruispaloja Edam-juustolla, ryystävät haaleaa kahvia muovimukeista ja jännittävät lähes poikkeuksetta aivan saatanasti. Sitten ne vääntävät sen katkaisijan, että ollaan rokkareita. Unohtavat kaiken muun ja painuvat lavalle. Niitä ei tunnista enää samoiksi ihmisiksi, mikä on minusta hienoa. Se metamorfoosi (muodonmuutos) on ihan ääretön.

Bändien kanssa toimiessaan Virta tekee itsestään osallistumalla huomaamattoman.

– Menen keikkapaikoille useita tunteja ennen tilaisuuksien alkua. Pyörin siellä kameran kanssa, otan kuvia, juttelen soittajien kanssa ja rakennan luottamusta. Sitten ne eivät enää noteeraa minua, kun ovat jo tottuneet siihen touhuamiseen. Kuvista tulee hyviä, kun niitä voi ottaa rauhassa kenenkään huomaamatta.

KAUNIS MUSTAVALKOINEN

Virta on kehittänyt tunnistettavan mustavalkoisen tyylinsä.

– Mustavalkoinen on kaunista. Se on ajatonta. Jyrkkyys ja harmaan sävyt ovat viehättäviä. Kuvani eivät kuitenkaan ole aivan mustavalkoisia. Sitä ei silmällä ehkä huomaa. Niissä on pieni sävy mukana, joka vähän taittaa niitä juttuja siellä. Toisaalta vaikka mustavalkoinen hallitsee tuotantoani, teen jonkin verran myös värikuvia.

Virran työjuhta on Canon EOS 5D Mark II -järjestelmäkamera, jonka kanssa hän käyttää useimmiten 50 millimetrin kiinteää objektiivia tai 17–40 millimetrin laajakulmaa. Kuvansa hän käsittelee ilmaisohjelmilla.

– Kun olen valinnut julkaistavaksi kelpaavan kuvan, rajaan sen, säädän saturaation ja terävyyden. Jos tuntuu siltä, käytän jotain filtteriä, mutta ikinä en lisää kuviin tai poista niistä mitään.

KIRJOIHIN JA KANSIIN

Virta on tähän mennessä järjestänyt kymmenkunta valokuvanäyttelyä. Yhden Kuopiossa ja loput Kalliossa, yhden yhdessä Nanna Suden kanssa ja muut omaan lukuun. Virran ottamia kuvia on esimerkiksi päätynyt levynkansiin, Helsingin kaupunginmuseon digitoituun arkistoon, ja niitä on käytetty Sanoma Media Finlandin kampanjassa sekä Toimittajat ilman rajoja, Suomi ry:n julkaisemassa teoksessa Muutos. Sata kuvaa sananvapauden puolesta.

– Näyttelyjen kanssa olen itse ollut aktiivinen ja vienyt asioita eteenpäin, mutta muualla julkaistuista otoksista on ensin otettu minuun yhteyttä, että saimme vihjeen kuvistasi, voisiko niitä käyttää?

– Ne ovat mukavia viestejä, kun havaitsee tulleensa huomatuksi, mutta tuo Sata kuvaa sananvapauden puolesta olikin sitten jo hämmentävä tapaus. Sata kuvaajaa ja sata kuvaa. Ottamani kuva on siellä esimerkiksi Meeri Koutaniemen, Hannes Heikuran, Caj Bremerin ja Signe Branderin töiden kanssa samoissa kansissa. Tunsi jääneensä historiaan.

Virran seuraava valokuvanäyttely pidetään Helsingin Kalliossa Porthaninkadulla sijaitsevassa Majava Baarissa. Bändikuvista koostuva näyttely avautuu maaliskuun puolivälissä. Kuvat Virta oli juttua tehtäessä jo valinnut, mutta näyttelyvedosten valmistaminen oli vielä edessä.

– Kuvaaminen on henkireikä. Asia ja kokonaisuus, johon voin uppoutua. Toisaalta on se uppoutuminen joskus kovin kokonaisvaltaistakin. Jos kännykkä on jäänyt päälle ja joku soittaa juuri kuvaussaumaan, saatan närkästyä, että miksi mulle soittelet, haloo, palataan myöhemmin asiaan.

Katso lisää Kimmo Virran valokuvia: www.instagram.com/kimmovirta

Virran kuvia voi käydä katsomassa myös Majava Baarissa, Porthaninkatu 9, Helsinki. Näyttely avautuu todennäköisesti 23.3.


KIMMO VIRTA

Helsinki
Offset-painaja
Pääluottamusmies
Edita Prima Oy
Helsinki

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KIMMO VIRTA
KUVA KIMMO VIRRASTA ISABEL DE LA CORTE