Luomme vaikutusvaltaisen toimielimen

– Tämä on mielenkiintoinen haaste, ja on jännä nähdä minkälaiseksi tämän sektorijohtokunnan rooli kehittyy. Tietysti toivon, että meillä olisi aidosti vaikutusvaltaa, kun olemme neuvottelupöydässä ja että näkemystämme ja päätöksentekokykyämme kunnioitetaan eikä kävellä yli, kun tulee tiukka paikka, sanoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtokunnan puheenjohtaja Kalle Forsman.

23.2.2018

Helsingin Hakaniemessä on odottava tunnelma, kun kemian sektorin johtokunnan ensimmäinen kokous on alkamassa. Johtokunnan puheenjohtaja Kalle Forsman haluaa luoda rakentavan ja vaikutusvaltaisen toimielimen.

– Ensin tutustutaan toisiimme ja yritetään luoda sellaista henkeä, että tehdään yhdessä. Asioita jumpataan niin kauan, että olemme asioista oikeasti yhtä mieltä. Kun sitten viedään täältä jotain liiton hallitukselle yhteisenä näkemyksenä, niin silloin asialla on paljon parempi mahdollisuus mennä myös läpi, Forsman miettii.

Sopimustoiminta jakautuu Teollisuusliitossa kemian sektoriin, teknologiasektoriin, puutuotesektoriin ja erityisalojen sektoriin. Teollisuusliiton valtuusto valitsee kullekin neljälle sektorille omat johtokunnat. Johtokunta vastaa sektorinsa työehtosopimustavoitteista ja neuvotteluista. Sopimustavoitteet määritellään ammattiosastojen tekemien aloitteiden perusteella. Jos sektorijohtokunta sopimusalan työehtoneuvottelukunnan esityksestä toteaa neuvottelutuloksen syntyneeksi, liiton hallitus päättää hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Hallitus voi myös siirtää asian valtuuston käsiteltäväksi tai järjestää neuvottelutuloksesta neuvoa-antavan liittoäänestyksen.

Nokian renkaiden varapääluottamusmiehenä toimivalle Forsmanille työehtosopimustoiminta ja neuvotteleminen ovat ennestään tuttuja asioita. Hän kuitenkin toivoo, että tällä uudella elimellä olisi paremmat vaikuttamismahdollisuudet tulevilla tes-kierroksilla.

– Syksyllä olin ensimmäistä kertaa mukana myös tes-kierroksella, mikä olikin vähän surullinen näytelmä. Tuntui, että päätökset oli jo valmiiksi tehty ja mentiin teknologiateollisuuden sopimuksen mukaan. Ei ollut sellainen tunne, että olisi aidosti voinut vaikuttaa.

Laaja edustus

Kemian sektorijohtokunnassa on 17 edustajaa, jotka edustavat 11 sopimusalaa, ja se on vastuussa 12 työehtosopimusten neuvottelemisesta. Yksi edustajista on Stefan Sjölund, joka on saapunut kokoukseen Pietarsaaresta.

– Tuntuu hyvältä olla mukana rakentamassa jotain uutta. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida tarkkaan, mitä olemme rakentamassa, mutta tästä tulee jännittävää ja toivottavasti tulemme saavuttamaan jotain hyödyllistä, sanoo Sjölund, joka toimii purjevenevalmistaja Nautorin pääluottamusmiehenä.

Myös Sjölundilla on aikaisempaa kokemusta työehtosopimusneuvotteluista. Hän uskoo, että siitä on hänelle suurta hyötyä johtokunnan työssä.

– Olen ollut mukana TES-neuvotteluissa ennenkin ja tiedän kuinka ne toimivat. Puuliitossa olin kaksi kertaa mukana neuvotteluissa.

Nautorin pääluottamusmies Stefan Sjölund edustaa veneteollisuuden työntekijöitä kemian sektorijohtokunnassa.

Kemian sektorijohtokunta

Kemian sektorin työehtosopimukset ovat:
1) Kemian perusteollisuus, 2) Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, 3) Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus, 4) Jalometalliala, 5) Veneenrakennusteollisuus, 6) Harja- ja sivellinalat, 7) Kenkä- ja nahkateollisuus, 8) Kumiteollisuus, 9) Lasikeraamisen teollisuus, 10) Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät, 11) Autonrengasala, 12) Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta

Sektorijohtokuntaan kuuluvat:
Jouni Jokinen (autonrengasala), Jouni Tissari (kemian perusteollisuus), Ismo Viirimaa (kenkä- ja nahkateollisuus), Eino Ojansuu (lasikeraaminen teollisuus), Eeva Kasanen (muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus), Marko Torppala, varapuheenjohtaja (muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus), Tero Välimäki (öljy-, maakaasu-, ja petrokemianteollisuus), Janne Leinonen (kemian perusteollisuus), Kalle Forsman, puheenjohtaja (kumiteollisuus), Tanja Vidberg (muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus), Stefan Sjölund (veneenrakennus), Tero Aaltonen (harja- ja sivellinalat), Anu Luhtanen (auto- ja koneala), Janne Nieminen (auto- ja koneala), Minna Polvela (jalometalliala), Kari Oikola (auto- ja koneala), Arto Tolonen (auto- ja koneala)