JALOMETALLIALA /​ ANNA ANDERSSON, kulta­seppä, pääluot­ta­mus­mies, Kale­vala Koru Oy, Helsinki

”Valmis­tan Kalevala-koruja”

”Opis­ke­lin kulta­se­pä­na­lan arte­saa­niksi Tyrvään käsi- ja taide­teol­li­suusop­pi­lai­tok­sessa ja sen jälkeen suori­tin kulta­se­pän ammat­ti­tut­kin­non Koulu­tus­kes­kus Salpauk­sessa Lahdessa. Kale­vala Korulla olen ollut töissä vuodesta 2010 lähtien ja pääluot­ta­mus­mie­henä pari vuotta.

Alava­linta oli sattu­man­kaup­paa, mutta ei ole harmit­ta­nut, koska työ on valta­van antoi­saa ja moni­puo­lista. Ansio­taso on melko vaati­ma­ton: sillä pärjää, mutta ei pääse rikas­tu­maan. Tärkein oppi kotoa on kuiten­kin ollut se, että ihmi­sen kannat­taa hakeu­tua teke­mään asioita, joista tykkää.

Meillä Kale­vala Korulla tehdään isoa sarjaa, mikä on melko yksin­ker­taista työtä, ja pienem­pää sarjaa, mikä taas on moni­puo­li­sem­paa. Niitä voi valita sen mukaan, mitä on tarjolla ja mikä on oma fiilis, eli halu­aako haas­teita vai halu­aako tehdä suorit­ta­vam­paa työtä.

Työni vaatii pitkä­jän­tei­syyttä ja luovaa ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä. Pitää olla hyvät käden­tai­dot ja fysii­kasta täytyy huoleh­tia, koska työ kulut­taa nive­liä. Käyn itse kunto­sa­lilla ja harras­tan satun­nai­sesti muita lajeja. Sekin auttaa, että yritän valita työt mahdol­li­sim­man moni­puo­li­sesti, jolloin työasen­not­kin vaihtelevat.

Kulta­se­pä­na­lal­la­kin on koettu iso raken­ne­muu­tos. Tuon­ti­ta­vara, hinto­jen lasku ja kilpailu halpa­mai­den kanssa näky­vät käsi­työ­val­tai­sella alalla varmasti voimak­kaam­min kuin monilla muilla. Kun aloi­tin, meillä oli noin 200 henki­löä töissä, nyt meitä on noin sata. Ollaan pienen­nytty, mutta nyt ollaan varmasti myös vakaam­malla pohjalla. Kun peilaa tilan­netta vaik­kapa teks­tii­li­teol­li­suu­teen, pitää olla tyyty­väi­nen siihen, että olemme selvin­neet hengissä.

Kale­vala Koru on aika harvi­nai­nen työpaikka tällä alalla. Meillä on kaikki ison talon edut, kuten asian­mu­kai­nen työter­veys­huolto, työti­lat, tarvit­ta­vat koneet ja työka­lut ja työtur­val­li­suu­desta pide­tään huolta. Lisäksi työyh­teisö ja se, että saa työs­ken­nellä muka­vien ihmis­ten kanssa, on iso voimavara.

Pääluot­ta­mus­mie­henä eteeni on tullut kaiken­laista, mutta kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen paikal­li­nen sopi­mi­nen oli jotain ihan uutta. Perä­lau­dat olivat hurjat, eikä kyse ollut taval­li­sesta sopi­mi­sesta. Työajan lisäys toteu­tet­tiin meillä siten, että mene­timme hela­tors­tain vapaan ja kaksi pekkasta. Se on yhä kipeä asia työn­te­ki­jöille, koska palk­ka­rat­kai­sut ovat pitkään olleet pieniä. Ei ole paljoa, mistä ottaa.

Meillä on ennen­kin sovittu asioista paikal­li­sesti, mutta ne sopi­muk­set ovat olleet aivan erilai­sia. Lähtö­koh­tana on ollut se, että kun on ollut jokin ongelma, on istuttu pöytään ja sovittu. Silloin loppu­tu­los­kin on yleensä tyydyt­tä­nyt molem­pia osapuo­lia. Kilpai­lu­ky­ky­so­pi­musta taas päsmä­röi­tiin kovasti ulkoa­päin. Siihen ei mieles­täni kannata palata enää ollenkaan.”

TEKSTI SIRPA TASKINEN   KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Teol­li­suus­liitto on yli 220 000 jäse­nen liitto, ja teol­li­suus­liit­to­lai­set työs­ken­te­le­vät 33 sopi­musa­lalla. Jäse­ninä on niin hevos­ten­hoi­ta­jia, teks­tii­li­huol­ta­jia, hitsaa­jia kuin auto­me­kaa­nik­ko­ja­kin. Tekijä esit­te­lee eri alojen jäse­niä ja heidän työtään.

TEOLLISUUSLIITTO

• JÄSENIÄ 226 000, joista 79 prosent­tia miehiä ja 21 prosent­tia naisia
• TYÖELÄMÄSSÄ yli 150 000 jäsentä
• SOPIMUSALOJA 33
• AMMATTIOSASTOJA 715
• LUOTTAMUSHENKILÖITÄ 9 000