Jari Nilosaari: Järjes­tö­toi­min­nalla raken­ne­taan liiton perusta

Kun järjes­tö­toi­minta on kunnossa, pystymme autta­maan toinen toisiamme alueel­li­sesti ja valta­kun­nal­li­sesti, Teolli­suus­liiton kolmas varapu­heen­joh­taja Jari Nilosaari määrittelee.

Jari Nilosaari vastaa Teolli­suus­liiton järjes­tö­toi­minnan kokonai­suu­desta. Sen pääosat ovat ammat­tio­sas­tojen toiminta, järjes­tä­minen eli luotta­mus­hen­ki­löiden ja uusien jäsenten hankinta sekä siinä työssä tarvit­tava liiton tarjoama tuki, aluetoi­mistot, ruotsin­kie­linen toiminta, nuoriso ja jäsenrekisteri.

– Järjes­tö­toi­minta muodostaa liiton toimin­nalle alueel­lisen ja valta­kun­nal­lisen perustan. Se pitää saattaa sille tasolle, että pystymme vastaa­maan ajassa liikku­viin haastei­siin ja ohjai­le­maan kehitys­kul­kuja. Ulkoiset paineet ovat kovat, mutta saman­ai­kai­sesti alueilla ja maakun­nissa vapautuu meneil­lään olevien koko Suomea koske­vien muutos­hank­keiden myötä ikään kuin tyhjää tilaa ja vaikut­ta­misen mahdollisuuksia.

– Tämä pitää käyttää järjes­töl­li­sesti hyväksi ja aktii­vi­sesti vaikuttaa jäsen­temme näkökul­masta heitä, heidän työpaik­ko­jaan ja perhei­tään kosket­ta­viin kysymyk­siin. Se tarkoittaa toisaalta esimer­kiksi lainsää­dän­töön ja toisaalta suoraan alueke­hi­tyk­seen vaikuttamista.

VAHVIN LINJA ON YHDESSÄ TEKEMINEN

Jotta edellä kuvattu voidaan saavuttaa, pitää jäsenet saada mukaan toimin­taan. 9 000 luotta­mus­miestä ja yli 700 ammat­tio­sastoa muodos­tavat Nilosaaren mukaan erinomaisen lähtö­kohdan, mutta tulevai­suutta ajatellen kuitenkin vasta ensim­mäisen askelman kehit­tä­mis­työn tikkailla.

– Järjes­tä­minen ja paikal­linen vaikut­ta­minen pitää toteuttaa ennen muuta työpai­koilla jatku­vana proses­sina. Siksi liitto tarjoaa työpaik­kojen aktii­veille tukea, neuvontaa ja apua esimer­kiksi jäsen­han­kin­nassa ja paikal­listen neuvot­te­lujen läpivie­mi­sessä. Tämä toteu­te­taan kohden­ta­malla alueilla toimit­si­ja­re­surs­seja sekä edunval­von­taan ja järjes­tö­työhön että järjes­tä­mi­seen. Edellisen rinnalla tulemme huoleh­ti­maan ruotsin­kie­listen palve­lujen ja nuori­so­toi­minnan järjes­tä­mi­sestä ja autamme ammat­tio­sas­toja toiminnan kehittämisessä.

Nilosaari korostaa yhteis­työn merki­tystä, jotta jäsenille annetut lupaukset ja liitolle asetetut tavoit­teet voidaan saavuttaa.

– Yhdessä tekeminen on se vahvin linja. Alueita ajatellen keskeistä esimer­kiksi on, että saamme mukaan kaikkien sopimusa­lojen työnte­kijät riippu­matta siitä ovatko he tottu­neet aluetoi­mis­tojen kanssa asioi­mi­seen tai eivät. Siinä on tietysti opette­le­mista, mutta luotan siihen, että strate­giaa noudat­ta­malla ja yhdessä asetet­tuja tavoit­teita takaa ajamalla tulemme onnistumaan.

– Sama pätee myös liiton toimiston työsken­te­lyyn. Kun esimer­kiksi ajatel­laan, miten sanomat saadaan vietyä eteen­päin, niin siinä ei riitä, että pelkäs­tään viestintä tekee työtä, vaan järjes­tö­puo­lel­lakin on jokaisen kannet­tava kortensa vuoro­vai­ku­tuksen kekoon. Toisaalta jäsen­re­kis­teri on viritet­tävä siihen kuntoon, että kaikki voivat käyttää palve­luja hyödykseen.

Tavoit­teet korkealle asetet­tuaan Nilosaari muistuttaa, että niiden saavut­ta­minen ottaa aikansa.

– Ensim­mäinen vuosi menee varmasti siihen, että saadaan porukka toimi­maan yhteen. Säily­te­tään vahvuudet, löyde­tään uusia toimin­ta­ta­poja ja mennään eteen­päin niin, että jäsenet saavat parhaan mahdol­lisen palvelun ja liitosta tulee yhtenäinen, luotet­tava ja vahva toimija.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

Jari Nilosaari

• SYNTYNYT 1960
• PERHE Naimissa, kaksi lasta
• KOULUTUS Autona­sen­taja, metsä­ko­nea­sen­taja, levyalan ammat­ti­tut­kinto. Lukuisia työelä­mään ja luotta­mus­teh­tä­viin liittyviä lyhytkursseja.
• TYÖKOKEMUS Puuliitto: puheen­joh­taja 2014–, työeh­to­sih­teeri 2009–2014, aluetoi­mit­sija 2005–2009. UPM Kymmene Wood Kaukaan vaneri­tehdas, päätoi­minen luotta­mus­mies 1997–2005, levypro­sessin hoitaja 1988–1997. Aikai­semmin asennus- ja korjaamotöitä.