Eduskun­ta­vaalit: Me ratkai­semme Suomen suunnan – työnte­ki­jöiden ääni kuuluviin!

Edelli­sissä eduskun­ta­vaa­leissa melkein joka kolmas jätti äänes­tä­mättä. Ensi kuussa meillä on uusi mahdol­li­suus valita sellaiset vallan­pi­täjät kuin me haluamme.

Tekijä kertoo, mitä maan edellinen hallitus teki, mistä asioista seuraava eduskunta pääsee päättä­mään ja mitä Teolli­suus­liitto tavoittelee.

Anna äänesi kuulua, jotta ei tarvitse taas lähteä toreille työtä­te­ke­vien oikeuksia puolus­ta­maan. Sinä voit vaikuttaa, kuka hallitsee valta­kuntaa seuraavat neljä vuotta.

KEPPIÄ JA KIKYÄ EDELLISELTÄ HALLITUKSELTA

2015

KEVÄT Sipilän hallitus muodos­te­taan. Halli­tus­oh­jelmaa arvos­tel­laan yhteis­kunnan heikom­pio­saisia syrji­väksi ja perus­tus­lain vastai­seksi. Monet halli­tus­oh­jel­maan kirja­tuista säästöistä osuvat palkan­saa­jaan. Leikkaus­lista julkis­te­taan. Lista sisältää mm. subjek­tii­visen päivä­hoito-oikeuden rajaa­misen, ansio­si­don­naisen leikkaa­misen ja lisäleik­kaukset työttömyysturvaan.

KESÄ Hallitus esittää työmark­ki­na­jär­jes­töille yhteis­kun­ta­so­pi­musta, jolla nostaa työlli­syyttä ja kilpailukykyä.

SYKSY Yhteis­kun­ta­so­pi­muk­selle esite­tään vaihtoeh­tona ns. pakko­la­ki­pa­kettia, joka uhkaa heikentää työeh­toja ja leikata palkan­saa­jien toimeentuloa.

TALVI Yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­telut kariutuvat.

2016

KEVÄT Vuorot­te­lu­va­paan ehdot kiris­tyvät. Vanhem­pain­va­paan päivä­ra­hoja leika­taan. Sairausajan vuosi­lo­masta leika­taan palaut­ta­malla siihen omavas­tuu­päivät. Vuosi­lo­ma­lain muutos vähentää vuosi­loman kerty­mistä äitiys‑, isyys- ja vanhem­pain­va­paan ajalta. Paikal­lista sopimista esite­tään lisät­tä­väksi lainsää­dän­nöllä, joka ohittaisi työeh­to­so­pi­mukset. Perhe­va­pailta karttuva vuosi­lo­ma­oi­keus heikkenee. Työnäy­te­pal­velun käyttöön­ottoa esitetään.

KESÄ Kilpai­lu­ky­ky­so­pimus (kiky) syntyy vaihtoeh­tona pakkolaeille.

2017

KEVÄT 200 miljoonan euron leikkaukset työttö­myys­tur­vaan tulevat voimaan. Ansio­turvan pituus lyhenee, korotusosia heiken­ne­tään ja omavas­tuu­päiviä tulee lisää. Työso­pi­mus­lain muutokset heiken­tävät palkan­saajan työsuh­de­turvaa. Koulu­tuk­sesta leika­taan valta­vasti. Työttö­myys­turvan leikkauk­silla kurite­taan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leika­taan. Palkka­tu­keen, start­ti­ra­haan ja työttö­mien kulukor­vauk­siin tulee huononnuksia.

TALVI Eduskunta hyväksyy halli­tuksen esityksen aktii­vi­mal­lista, joka leikkaa työttö­myys­turvaa, jos niin sanottu aktii­vi­suusehto ei täyty.

2018

KEVÄT Työttö­myys­turvaa leikkaava aktii­vi­malli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finans­si­val­vonnan mukaan aktii­vi­mallin vuoksi alennettua työttö­myy­se­tuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. Lakie­sitys alle 30-vuotiaiden työnte­ki­jöiden perus­teet­to­mien määrä­ai­kaisten työsuh­teiden salli­mi­sesta. Esitys kaatuu heinä­kuussa, kun sitä ei lähetetä lausun­to­kier­rok­selle. Lakie­sitys irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä alle 20 hengen yrityk­sissä. Omatoi­misen työnhaun mallin eli niin sanotun aktii­vi­malli kakkosen valmis­telu jatkuu.

KESÄ Työnan­tajan takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus ja lisätyön tarjoa­mis­vel­vol­li­suus eivät enää koske tilan­teita, joissa työpai­kalle tulee oppiso­pi­mus­opis­ke­li­joita. Muutok­sella on negatii­visia vaiku­tuksia työnte­ki­jöiden toimeen­tu­loon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.

2019

TALVI Aktii­vi­malli kakkosta valmis­tellut kolmi­kan­tainen työryhmä ei pääse yksimie­li­syy­teen helmi­kuun loppuun mennessä, joten esitystä mallista ei synny.

Lähde: SAK

NÄIHIN UUDEN EDUSKUNNAN ON KÄYTÄVÄ KIINNI

Vaaleilla valit­tavan uuden eduskunnan työlista määrittyy suurelta osin maan tulevan halli­tuksen halli­tus­oh­jelman linjausten perus­teella. Siltä pohjalta nousevan lainsää­dännön rinnalla on kuitenkin jo nyt nähtä­vissä teemoja ja hankkeita, jotka tulevat nouse­maan esiin joko yksit­täi­sinä lakeina tai mahdol­li­sesti useisiin lakeihin yhtey­dessä olevina kokonaisuuksina.

ILMASTOPOLITIIKKA on aihepiiri, jonka kanssa seuraava eduskunta tulee varmasti työsken­te­le­mään. Esimer­kiksi päästöjen vähen­tä­misen voi olettaa nousevan esiin halli­tus­poh­jasta riippu­matta. Se puoles­taan on kytkök­sissä energian­käyt­töön ja päästö­kaup­paan, metsiin ja maata­lou­teen, liiken­tee­seen ja asumi­seen. Silloin puhutaan ilmas­to­lain päivit­tä­mi­sestä, mutta myös siitä, millä tavalla ilmas­to­asiat kytkey­tyvät muihin kokonai­suuk­siin kuten energia­po­li­tiik­kaan ja työlli­syy­teen sekä yksit­täi­siin hankkei­siin kuten ydinvoiman rakentamiseen.

SOTU eli sosiaa­li­turvan uudis­ta­minen käynnistyy seuraavan eduskunnan aikana. Soten eli sosiaali- ja tervey­den­huollon palve­luiden uudis­ta­misen tavoin sotu on järkä­le­mäisen iso kokonai­suus. Kysymyk­sessä on laajan virka­val­mis­telun edellyt­tävä toden­nä­köi­sesti koko vaali­kauden mittai­seksi venyvä työru­peama. Tavoit­teena on sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmän selkeyttäminen.

TEM:IN KASVUPALVELUJEN ORGANISOIMINEN liittyy Soteen ja maakun­ta­hal­linnon uudis­tuk­seen. Tärkeä kysymys on ratkaista, mille taholle työvoi­ma­pal­ve­lujen järjes­tä­minen kuuluu. Se on esimerkki yksit­täi­sestä konkreet­ti­sesta järjes­te­lystä. Sen rinnalla eduskunta tulee ratko­maan lukuisia isoja ihmisten arkeen ja hyvin­voin­tiin liittyviä kysymyksiä, kuten millä tavoin työttö­mien uudel­leen työllis­ty­mistä tuetaan, miten vanhus­pal­velut ja päivä­hoito järjes­te­tään ja miten maahan­muuttoa ja kotout­ta­mista ruvetaan hoitamaan.

TYÖELÄMÄN SÄÄNTELY puoles­taan on kokonai­suus, jonka linjaan ja hoita­misen tapaan tuleva halli­tus­pohja olennai­sesti vaikuttaa. Kysymys on yleisesti ottaen siitä, haetaanko ratkai­suja sopimalla vai ei. Yksit­täisiä asioita ajatellen esimerk­kinä toimivat nolla­tun­ti­so­pi­mukset, jotka voivat halli­tus­poh­jasta riippuen nousta uudel­leen arvioi­ta­vaksi tai jäädä nykyi­seen tilaansa.

HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA on oletet­ta­vasti aihe, josta myös maan seuraava hallitus laatii ohjelman. Se puoles­taan kytkeytyy monin tavoin työelä­mään ja työmark­ki­noihin. Silloin keskus­te­luun nousevat esimer­kiksi tilaa­ja­vas­tuu­laki ja sen tiuken­ta­minen, ammat­ti­liit­tojen kanneoi­keus ja alipalk­kauksen sanktiointi.

VEROLAIT pääte­tään lähes vuosit­tain. Keskeinen linja­ky­symys on verotuksen kokonais­tason säätä­minen suhteessa hyvin­voin­ti­val­tion rahoit­ta­mi­seen. Silloin kyse on paitsi verotuksen tasosta myös veropohjan määrit­tä­mi­sestä ja sen mahdol­li­sesta tiivistämisestä.

MENOPUOLELLA mittavia asioita ovat esimer­kiksi puolus­tus­voi­mien tulevat hankinnat. Ilmavoi­mien uusien hävit­tä­jien lisäksi edessä ovat merivoi­mien hankinnat. Liiken­ne­sek­to­rilla puhutaan puoles­taan siitä, kuinka väylien perus­kor­jaus­velkaa saatai­siin pienen­nettyä ja kuinka uudet ratahank­keet kuten pääradan kapasi­teet­ti­li­säys rahoi­te­taan. Toisaalta myös yritys­tuet voivat nousta eduskunnan asialistalle.

TEKSTI PETTERI RAITO

TEOLLISUUSLIITTO TYÖLLISYYDEN JA TEOLLISUUDEN ASIALLA

• Suomea raken­net­tava yhteis­työllä ja luotta­muk­sella työmark­ki­naos­a­puolten osaamista hyödyntäen
• Teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tyksiä parannettava
• Suomeen perus­tet­tava poikki­hal­lin­nol­linen viennin ja teolli­suuden kasvuohjelma
• EU-puheen­joh­ta­juuden kärki­tee­maksi nostet­tava valmis­tavan teolli­suuden ja kierto­ta­louden kasvuoh­jelman luominen Eurooppaan
• Kotimaisen teolli­suuden käyttöön riittä­västi edullista, päästö­töntä tai vähäpääs­töistä sähköä
• Suomen toimivaa vienti­ta­kuu­jär­jes­telmää jatkettava
• Ei säädetä lakeja, jotka lisäävät teolli­suuden kustan­nuksia kilpai­li­ja­maihin nähden
• Päästö­oi­keuden hinnan­nousun aiheut­tama energia­lasku korvat­tava teolli­suu­delle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti
• Suomen kaivosklus­teria ja sen arvoketjua laajennettava
• Aktii­vi­sella metsän­käy­töllä ja ‑hoidolla kasva­tet­tava hiili­nie­luja, metsien virkistys- ja talous­käyttö sovitet­tava yhteen
• Valtion pidet­tävä omista­jaoh­jauk­sessa aktii­vinen ote
• Työlli­syy­saste nostet­tava yli 75 prosenttiin
• Työvoiman liikku­vuutta lisät­tävä rohkai­se­malla ihmisiä muutta­maan työn perässä ja tukemalla sitä esimer­kiksi verotuksen työasun­to­vä­hen­nyksen määrää nostamalla
• Nuorten työllis­ty­mistä edistet­tävä ja syrjäy­ty­minen ehkäistävä
• Yritysten nouda­tet­tava työeh­toja ja niiden noudat­ta­mista valvot­tava, EU-maiden ulkopuo­lelta tulevien työnte­ki­jöiden saata­vuus­har­kinta säilytettävä.
• Koulu­tus­jär­jes­telmän vastat­tava elinkei­no­ra­ken­teen muutok­siin ja tarjot­tava ihmisille ehyitä ammatil­lisia opintopolkuja
• Harmaan talouden torju­mi­seen valmis­tel­tava eri toimialat laajasti huomioiva kunnian­hi­moinen ja kattava toimenpideohjelma
• Veronu­me­ro­käy­täntö laajen­net­tava ravin­to­loihin, siivousa­lalle ja teollisuustoimialoille
• Tilaa­ja­vas­tuu­lain perus­teella sovel­let­ta­vien sanktioiden kaltaiset laimin­lyön­ti­maksut otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa

LUE MYÖS EDUSKUNTAVAALEISTA:

Näin eduskun­ta­puo­lueet vaalioh­jel­mis­saan – kannat työelä­mään ja tärkei­siin liiton jäsenen elämään vaikut­ta­viin kysymyk­siin (13.3.2019)

Vapaiden valta­kunta ‑kampanja haluaa muuttaa politiikan suuntaa – kolme aktiivia kertoo miksi (13.3.2019)

Teolli­suus­liit­to­laisia ehdolla eduskun­ta­vaa­leissa (Teolli­suus­liitto)