Tans­kan teol­li­suu­delle neuvot­te­lu­tu­los, Ruot­sissa neuvot­te­lut alkavat

Tans­kassa on saatu neuvot­te­lu­tu­los teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den uudesta kolmi­vuo­ti­sesta sopi­muk­sesta. Se menee nyt jäse­nää­nes­tyk­seen. Ruot­sissa teol­li­suu­den neuvot­te­lut käyn­nis­ty­vät ja osapuol­ten vaateet on julkistettu.

Yhdek­sän ammat­ti­liit­toa muodos­taa Tans­kassa CO-industri ‑ryhmän, joka neuvot­te­lee työnan­ta­ja­jär­jestö Dansk Industrin kanssa työeh­to­so­pi­muk­sen 230 000 teol­li­suu­den työntekijälle.

OK20-nimi­nen neuvot­te­lu­tu­los syntyi helmi­kuun alussa ja menee nyt liit­to­jen käsit­te­lyyn sekä jäse­nää­nes­tyk­seen. Sekä CO-industrin että Dansk Metal ‑liiton halli­tuk­set suosit­te­le­vat ehdo­tuk­sen hyväksymistä.

Palkat eivät ole sopi­muk­sen keskei­nen osa. Se kirjaa vain vähim­mäis­pal­kat, joiden päälle tule­vat yritys­koh­tai­sesti sovi­tut lisät. Näin toimii 80 prosent­tia maan yksi­tyi­sen alan työpai­koista, loput noudat­ta­vat alakoh­tai­sia työeh­to­so­pi­muk­sia määri­tel­tyine palkkoineen.

Vähim­mäis­palkka nousee tasan euron, ja on maalis­kuun alusta 16,35 euroa tunnilta. Sen päälle tule­vat yritys­koh­tai­sesti neuvo­tel­lut koro­tuk­set. Epämu­ka­van työajan lisät kasva­vat 1,6 prosent­tia jokai­sena sopimusvuonna.

HENKILÖKOHTAINEN TILI KASVAA

Sopi­mus sisäl­tää monia työeh­toi­hin liit­ty­viä osia. Keskei­nen on työn­tekijän henki­lö­koh­tai­nen tili frit­valgs­konto, joka kasvaa neljästä seit­se­mään prosent­tiin palkasta. Työnan­taja kirjaa tämän summan työn­te­ki­jälle, joka voi itse päät­tää rahan käytöstä.

Sen voi ottaa rahana palkan päälle tai käyt­tää eläke­mak­sun koro­tuk­seen tai vapaa­päi­viin lasten tai omien vanhem­pien huol­ta­mi­seksi. Ikään­ty­vät työn­te­ki­jät saavat lyhen­tää tilin avulla työaikaansa.

Vuonna 2007 alka­nut järjes­tely oli alkuun kaksi prosent­tia palkasta, nousi vuonna 2017 neljään prosent­tiin ja nyt seit­se­mään prosent­tiin. Uuden sopi­mus­kau­den lopulla tilille kertyy keski­mää­rin yli 3 000 euroa vuodessa.

Sopi­muk­sen mukaan työnan­ta­jan maksama, täydellä palkalla pidet­tävä vanhem­pain­va­paa nousee 13:sta 16:een viik­koon. Äidillä on oikeus näistä viiteen viik­koon, isällä kahdek­saan. Loput kolme viik­koa voidaan jakaa vanhem­pien kesken.

Ammat­ti­lii­tot ja työnan­ta­jat saivat myös sovit­tua, että sairausa­jalta makset­tava palkka nousee yhdek­sästä 14:ään viik­koon. Oppi­so­pi­muk­sella olevien eläke­ker­tymä alkaa jatkossa 18 vuoden iästä aiem­man 20 sijasta.

Lisäksi sopi­mus paran­taa koulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia sekä työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tu­jen toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Sopi­muk­seen liit­tyy työeh­to­jen polke­mi­sen estä­mistä koskeva pöytäkirja.

Dansk Meta­lin puheen­joh­taja Claus Jensen suosit­te­lee jäse­nille sopi­muk­sen hyväk­sy­mistä. Se kattaa elämää kehdosta hautaan, hän sanoo. Sopi­mus paran­taa Jense­nin mukaan kaike­ni­käis­ten työn­te­ki­jöi­den etuja.

VUODEN SOPIMUS HAUSSA RUOTSISSA

Ruot­sissa viiden teol­li­suu­den liiton yhteen­liit­tymä Facken inom industrin esit­tää yhden vuoden sopi­musta kolmen prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­silla. Jokai­sen on saatava kuiten­kin vähin­tään 50,55 euron koro­tus kuukausipalkkaansa.

Liitot esit­tä­vät lisä­sat­sauk­sia jous­toe­lä­ke­jär­jes­tel­mään. Listalla on työtur­val­li­suu­teen, vuokra­työ­hön sekä vanhem­pain­va­paalla ollei­den syrjin­nän estä­mi­seen liit­ty­viä vaateita.

Työnan­ta­jien vasta­tar­jous saatiin helmi­kuun alussa: 1,4 prosen­tin koro­tus. Liitot pitä­vät tätä aivan liian pienenä.

– He anta­vat tarjouk­sen, joka naker­taa osto­voi­maa. Se on vahin­gol­li­nen Ruot­sin talou­delle ja teol­li­suu­delle, sanoo IF Metal­lin sopi­mus­sih­teeri Veli-Pekka Säik­kälä Dagens Arbete ‑lehdelle.

Edel­li­sellä kolmi­vuo­ti­sella sopi­mus­kier­rok­sella palkat nousi­vat 6,5 prosenttia.

Ruot­sissa neuvot­te­lut pyri­tään saamaan selväksi maalis­kuun loppuun mennessä. Sekä Tans­kassa että Ruot­sissa teol­li­suu­den sopi­mus määrit­te­lee pitkälti muiden alojen sopi­mus­ten tason.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN