Kone­pa­jat, vali­mot, kaivok­set, puun­ja­los­tus­teol­li­suus ja raken­ta­mi­nen ovat aloja, joilla työn­te­ki­jöi­den suoje­lua syöpä­vaa­ral­li­silta aineilta tiuken­ne­taan. EU:n syöpä­di­rek­tii­vin kolme päivi­tystä pannaan Suomessa täytän­töön muut­ta­malla asetusta työpe­räi­sen syövän torjun­nasta vuoden 2020 alussa.

Työs­sään syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­nei­den työn­te­ki­jöi­den ASA-rekis­te­riä on pidetty vuodesta 1979. Edel­leen kuiten­kin vain pieni osa työpe­räi­sistä syövistä paljas­tuu ammat­ti­tau­deiksi. Työter­veys­lai­tos on kehot­ta­nut lääkä­reitä noudat­ta­maan tarkem­min velvol­li­suut­taan ilmoit­taa ammat­ti­tau­tie­päi­lyistä AVI:lle.

– Tyypil­li­sesti syövän kehit­ty­mi­nen kestää kymme­niä vuosia. Vuosien takai­nen työpe­räi­nen altis­tu­mi­nen ei tule usein­kaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkä­ri­kään osaa asiaa epäillä.

Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön neuvot­te­leva virka­mies Sirkku Saari­koski tuntee enti­senä syöpä­tut­ki­jana perin­poh­jin nämä ongel­mat; syöpä ei jälki­kä­teen­kään ilmoita, mistä se syntyi. Työpe­räi­siin syöpiin sairas­tuu Suomessa arviolta 1 000 ihmistä vuodessa, mutta ammat­ti­tau­teina korva­taan noin 150, suurin osa niistä asbes­tin aiheuttamina.

Suomessa EU:n syöpä­di­rek­tii­vin päivi­tyk­set toteu­te­taan muut­ta­malla valtio­neu­vos­ton asetusta työhön liit­ty­västä syöpä­vaa­ran torjun­nasta. Asetuk­sen on tarkoi­tus astua voimaan tammi­kuussa 2020.

SANKTIOT KOVENEVAT RAJA-ARVOJEN RIKKOMISESTA

Monissa syöpä­vaa­ral­li­sissa aineissa on suoma­lai­silta työnan­ta­jilta jo nyt vaadittu hengi­ty­sil­man altis­tuk­sen pitä­mistä HTP-arvo­jen alapuo­lella. HTP tarkoit­taa haital­li­siksi tunnet­tuja pitoi­suuk­sia. Paljoa­kaan ei Saari­kos­ken mukaan muutu lakeja noudat­ta­neissa yrityk­sissä, sillä Suomen HTP-arvot ovat yleensä yhtä tiuk­koja kuin uusissa EU:n sito­vissa raja-arvoissa.

– Suomessa on menty etuke­nossa. Mutta nyt kun HTP muut­tuu sito­vaksi raja-arvoksi, tämän raja-arvon rikko­mi­sesta sank­tiot ovat kovem­pia. Työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jilla on nyt tuke­vam­pia keinoja käytös­sään, Saari­koski arvioi.

”Vuosien takai­nen työpe­räi­nen altis­tu­mi­nen ei tule usein­kaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkä­ri­kään osaa asiaa epäillä.”

Sito­vat raja-arvot tule­vat nyt muiden muassa kvart­si­pö­lylle, kromi(VI)-yhdisteille, kova­puu­pö­lylle, mukaan lukien koivun pöly, ja dieselpakokaasuille.

– Kvart­si­pö­lylle altis­tuu Suomessa arviolta 48 000 työn­te­ki­jää, esimer­kiksi vali­moissa, kaivok­sissa ja raken­nuk­silla, Saari­koski kertoo niistä muutok­sista, jotka koske­vat kaik­kein suurim­pia työntekijäjoukkoja.

Koivun ja muiden lehti­pui­den pölylle altis­tu­vien työn­te­ki­jöi­den luvuksi on puoles­taan arvioitu 10 000.

MYÖS ASA-REKISTERIÄ UUDISTETAAN

Suomessa uudis­te­taan myös edellä mainit­tua ASA-rekis­te­riä. ASA oli jäädä aine­luet­te­los­saan aina jälkeen, Saari­koski kertoo. Nyt ASA:n vaara­ka­te­go­riat noudat­ta­vat EU:n ainei­den ja seos­ten luoki­tuk­sesta, merkin­nöistä ja pakkaa­mi­sesta annet­tua asetusta. Se tunne­taan CLP-asetuk­sena ja sitä päivi­te­tään jatkuvasti.

ASA-rekis­te­riin pitää vastai­suu­dessa ilmoit­taa myös työpro­ses­seis­saan syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­vat. Esimer­kiksi käy kuusiar­voi­nen kromi, jolle altis­tu­taan erityi­sesti ruos­tu­mat­to­man teräk­sen hitsauk­sessa ja plas­ma­leik­kauk­sessa. Uutta on myös se, että ASA koskee nyt kaik­kia niitä, jotka altis­tu­vat merkit­tä­västi dieselpakokaasuille.

Päivi­tyk­sessä huomau­te­taan monien ainei­den kohdalla myös ihon kautta saadun altis­tuk­sen syöpä­vaa­ral­li­suu­desta. Tähän kate­go­ri­aan kuulu­vat käyte­tyt moot­to­riöl­jyt, joilta kädet­kin pitää tark­kaan suojata ihosyö­vän riskin takia.

– Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi huol­to­töitä teke­viä ja auto- ja moot­to­ri­pyö­rä­kor­jaa­moissa työskenteleviä.

Painetta työolo­jen kohen­ta­mi­seen pitäisi Saari­kos­ken mielestä tulla myös itse työpai­koilta, esimer­kiksi työsuojeluvaltuutetuilta.

– Tieten­kin vaaro­jen torju­mi­nen on peri­aat­teessa työnan­ta­jan velvol­li­suus. Mutta on muis­tet­tava, että ainei­den tai proses­sien syöpä­vaa­ran havait­se­mi­nen on todella paljon vaikeam­paa kuin esimer­kiksi vaikka sen havait­se­mi­nen, että tähän sirk­ke­liin tarvi­taan suoja­laite. Työsuo­je­lu­val­tuu­te­tut voivat olla teke­mässä havain­toja, toimia työnan­ta­jan tukena olojen parantamiseksi.

Miksi syövän­tor­junta jumit­tui EU:ssa?

Sirkku Saari­koski myön­tää, että altis­tu­mi­sen raja-arvot perus­tu­vat paitsi tieteel­li­siin tutki­muk­siin syövän aiheut­ta­jista, myös poliit­ti­siin päätök­siin ja arvioi­hin siitä, mitä kaikki maksaa ja mikä on tekni­sesti mahdol­lista. Esimer­kiksi maana­lai­sille kaivok­sille ja tunne­li­töi­hin on myön­netty piden­netty siir­ty­mä­aika, jonka jälkeen niiltä vasta vaadi­taan diesel­pa­ko­kaa­su­jen raja-arvo­jen alit­ta­mista. Kaivok­sissa määrä­aika umpeu­tuu helmi­kuussa 2026, muilla aloilla 2023.

Totta on sekin, että yrityk­set hana­kasti vetoa­vat siihen, että jotain pitoi­suutta ei voi mitata. Todel­li­suu­dessa on yleensä aina keksitty mitta­lait­teet, kunhan määräyk­set ovat mittaa­mista vaati­neet, Saari­koski muistuttaa.

EU:ssa oli koko syövän torjun­ta­työ jumissa viimeistä edel­li­sen eli Barro­son komis­sion aikoihin.

– Tämä oli tietoi­nen valinta EU:n johdossa. Työsuo­jelu ei ollut pain­opis­teenä, vaan halut­tiin suojella yrityk­siä lisä­kus­tan­nuk­silta, Saari­koski arvioi.

Direk­tii­vin päivi­tys­työ nitkahti kunnolla liik­keelle työn­te­ki­jöi­den suoje­lusta ja erito­ten työpe­räi­sen syövän torjun­nasta innos­tu­neen komis­saa­rin Marianne Thys­se­nin johdolla. Samaa Saari­koski toivoo uudelta luxem­bur­gi­lai­selta komissaarilta.

SANASTOA

• ASA on Työter­veys­lai­tok­sen yllä­pi­tämä rekis­teri työs­sään syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­neista työntekijöistä
• AVI on Suomen aluehallintovirasto
• CLP-lyhen­teellä tarkoi­te­taan EU:n asetusta aine­luo­ki­tuk­sesta, pakkaa­mi­sesta ja merkitsemisestä
• HTP tarkoit­taa haital­li­siksi tunnet­tuja pitoi­suuk­sia hengitysilmassa
• STM on sosi­aali- ja terveysministeriö

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA RANTA