Alusta­työssä ansiot jäävät pieniksi – Tutkija: Työsuh­de­turva kohen­taisi työnte­ki­jöiden asemaa

Ruoka­lä­het­tien ja muiden alusta­työssä olevien mahdol­li­suudet valita työai­kansa ovat rajatut, jos työtä pitää tehdä koko ajan toimeen­tulon saami­seksi. Vapaaksi mainos­te­tusta työstä tulee pakko, sillä työntekijä joutuu tahto­mat­taan yrittäjän asemaan.

Työsuh­de­turvan laajen­ta­minen alusta­työn­te­ki­jöihin lisäisi heidän turvaansa ja kohot­taisi tuloja, sanoo yhteis­kun­ta­tie­teiden tohtori Maija Mattila.

Jos alusta­työhön saatai­siin työsuh­de­turva, työnte­kijät saisivat riittävän palkan, lomaoi­keuden ja palkkaan sidotut sosiaalietuudet.

Mattila selvitti Kalevi Sorsa ‑säätiölle alusta­ta­louden ja alusta­vä­lit­teisen työn ilmiöitä ja ongelmia. Raportti Työ ja työnte­ki­jöiden oikeudet alusta­ta­lou­dessa – Ongel­mista ratkai­suihin julkais­tiin huhti­kuun lopussa.

KOKO ELANTO ALUSTATALOUDESTA

Suomessa yli 28 000 henkilöä saa elantonsa alusta­työstä tai alusta­vä­lit­teistä työtä. Lisäksi noin 90 000 henkilön ansioista puolet tulee alustoista. Hieman yli puolet alusta­ta­lou­dessa elantonsa hankki­vista on miehiä.

Työsken­tely alusta­ta­lou­dessa on Mattilan mukaan yleistymässä.

Hän tähdentää, että kaikessa alusta­ta­lou­dessa työnte­kijät eivät ole yrittä­jä­ase­massa. Alusta­vä­lit­tei­sessä työssä välit­täjä tai asiakas hoitaa työnantajavelvoitteet.

Työnte­ki­jä­asema ei aina paranna tilan­netta. Euroo­passa noin neljännes alusta­vä­lit­teistä työtä tekevistä joutuu työsken­te­le­mään koko ajan saadak­seen riittävän toimeentulon.

Euroba­ro­metrin mukaan eniten alusta­työtä tekevät 25–39-vuotiaat. Heistä 8 prosenttia työsken­teli tai oli työsken­nellyt alusta­ta­lou­dessa satun­nai­sesti tai vakitui­sesti. Vastaava osuus 40–54-vuotiaista on 7,5 prosenttia. Heistä kuitenkin useampi työsken­telee alustoilla säännöl­li­sesti kuin nuorem­mista ikäluokista.

Alusta­ta­lou­desta hankkii elantonsa taval­li­simmin alemman korkea­kou­lu­tut­kinnon suorit­tanut. Muun muassa käännös­työtä tehdään alustoilla.

ANSIOT JÄÄVÄT YLEENSÄ PIENIKSI

Raportin mukaan alusta­lou­dessa ansiot jäävät pieniksi. Ranskassa alusta­ta­louden mediaa­ni­tun­ti­palkka jää 46 prosent­tiin kansal­li­sesta minimi­pal­kasta. Iso-Britan­niassa alusta­ta­lou­dessa tienaa 53 prosenttia vähimmäispalkasta.

Saksassa alustojen tunti­palkat ovat noin kolman­neksen pienemmät ja Espan­jassa noin kymme­nes­osan pienemmät.

Suomessa Foodoran lähet­ti­kump­panit ansait­sivat Foodora Vastuuseen ‑kampanjan mukaan viime vuonna 7 euroa tunnilta arkisin ja 9 euroa tunnilta sunnun­taisin. Lisäksi jokai­sesta lähetyk­sestä makset­tiin 2,20 euroa. Näistä palkkioista lähetit maksavat itse työn sivukulut sekä työvä­li­neistä aiheu­tuvat menot.

Mattila huomauttaa, että alusta­ta­lou­dessa työnte­ki­jöiden oikeudet ovat epäselvät. Hän kysyy, onko alusta­työtä tekevän määrit­tä­minen yrittä­jäksi oikein, koska henkilön velvol­li­suudet ja oikeudet eivät näytä olevan tasapainossa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP

Maija Mattila: Työ ja työnte­ki­jöiden oikeudet alusta­ta­lou­dessa – Ongel­mista ratkai­suihin. Kalevi Sorsa ‑säätiö 2019.