NÄKIJÄ: Sonja Vartiala: Ykkösketju vaatii vastuunkantoa – yritykset ihmisoikeusvastuuseen

”Laki yritysten ihmisoikeusvastuusta tekisi maailmankaupasta nopeammin reilumpaa kuin kauppaneuvottelut. Samalla suomalaisen työn kilpailukyky paranisi”, Sonja Vartiala Finnwatchista toteaa. Suomea vaaditaan nyt lailliseen #ykkösketjuun.

SONJA VARTIALA on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää vastaten työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä. Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, jonka taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä. Teollisuusliitto tukee Finnwatchin toimintaa.

Ammattiliitot, mukana Teollisuusliitto, keskusjärjestöt, yritykset, kansalaisjärjestöt ja tavalliset kansalaiset ovat liittyneet yhteen ja muodostaneet ison koalition. Se vaatii lain säätämistä Suomeen yritysten ihmisoikeusvastuusta.

– Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saa enää olla vapaaehtoista, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala perustelee #ykkösketjuun-kampanjan vaatimusta.

”Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saa enää olla vapaaehtoista.”

Koalitiossa on erilaisia yhteisöjä jo 130, puolueista mukana ovat RKP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät, yksittäisiä kansalaisia on yli 8 000. Kansanedustajaehdokkaista 320 on sitoutunut ajamaan lain säätämistä.

Lain pitää perustua YK:ssa hyväksyttyyn periaatteeseen yritysten huolellisuusvelvoitteesta, joka koskee ihmisoikeuksien kunnioittamista. Ohjeistuksen mukaan yritysten on vältettävä loukkaamasta ihmisoikeuksia, samoin yritysten on suunnitelmallisesti puututtava ja ehkäistävä toimintansa aiheuttamia mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia. Ykkösketjun vaatimusten mukaisesti laki tulee panna myös toimeen parhaita kansainvälisiä käytäntöjä seuraten.

YRITYSTEN VÄLINEN KAUPPA RISKIALTISTA

Valtaisia ylityötunteja, olematon työsuojelu, lapsityövoima, orjuuteen vertautuvat olot, elämiseen riittämätön palkka, ei vapaata ammattiyhdistysliikettä… Siinä esimerkkejä ihmisoikeusrikkomuksista, joita riskimaiden työntekijät joutuvat arjessaan kokemaan.

Vartiala toteaa, että ihmisoikeuksien riskimaiden tunnistamisessa voi käyttää karkeana apuna esimerkiksi Maailmanpankin maiden hallinnon tilaa kuvaavaa indeksiä. Vartiala ei nimeä yksittäisiä teollisuuden alan suomalaisyrityksiä, joiden toiminta yli rajojen voi olla ihmisoikeuksien kannalta riski. Mutta hän toteaa, että suurempi ihmisoikeusriski koskee nyt yritysten välistä b-to-b-kauppaa, ja erityisesti tiettyjä alueita. Suoraan kuluttajille tuotteita myyvät yritykset pelkäävät maineensa puolesta. Vartialan mukaan niillä on iso intressi saattaa yritystoimintansa oikealla tolalle, sillä mediakohuilla on suuri vaikutus tällaisten yritysten liiketoimintaan.

– Ihmisoikeuksien loukkaamisen riski koskee kaikkia suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Maiden riskitaso voi myös vaihdella. Esimerkiksi Brasiliassa riskit kasvavat, kun siellä on nyt valta vaihtunut ja politiikka muuttunut ihmisoikeuksille vihamielisemmäksi. Suomalaisilla yrityksillä ei välttämättä ole aina näissä maissa tytäryhtiöitä, mutta ne ostavat niistä tuotteita ja raaka-aineita, Vartiala huomauttaa.

”Globaalin kaupan ongelmat vaativat globaalit ratkaisut.”

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan tuottama suomalainen äitiyspakkaus on noussut maailmanmaineeseen. Mutta pakkauksen tuotteita tehdään hikipajoissa, minkä Finnwatchin selvitys on hiljattain paljastanut. Vartialan mukaan tämä Kelan kilpailuttama pakkaus on tyyppiesimerkki kaupasta, jota käydään ”business-to-business”, eli sitä ei myydä suoraan kuluttajille.

Suurin osa vuoden 2018 äitiyspakkauksen tuotteista valmistettiin ihmisoikeuksien riskimaissa. Yrityksillä ei ollut omaa tuotantoa noissa maissa, vaan tuotteet ostettiin alihankkijoilta.

– Kela oli edellyttänyt yrityksiltä vakuutusta, ja yritykset olivat ruksanneet esimerkiksi vähimmäispalkan vaatimusta ja lapsityövoiman kieltoa koskevat ruudut. Mutta vakuutukset eivät pitäneet paikkaansa. Yritykset tiesivät, että Kela ei valvo asiaa mitenkään. Yritykset tiesivät, että rikkomuksista ei jää kiinni.

– Meille Kelan hankintakriteerien puutteet eivät olleet yllätys. Suomen julkisten hankintojen vastuullisuus on aika retuperällä. Hankinnoissa ei juurikaan käytetä sosiaalisen vastuun kriteereitä. Kun mennään hinta edellä, vastuullisimmat yritykset eivät voita kilpailutuksia. Näin valtio ja kunnat kannustavat yrityksiä polkemaan hintaa keinolla millä hyvänsä, Vartiala kuvaa.

Ykkösketjuun-kampanjan keulahahmo toteaa, että yritykset ovat lähteneet mukaan koalitioon nimenomaan siksi, että ne haluavat reiluja pelisääntöjä. Tuotteiden eettisyyden ja ihmisoikeusrikkomusten estäminen vaatii yrityksiltä resursseja ja nostaa näin tuotteiden hintaa. Yritykset haluavat, että myös oikein ja eettisesti toimivat yritykset voivat menestyä suomalaisessa bisnesmaailmassa.

Vartiala muistuttaa siitäkin, että vähittäiskauppa saisi eettisyystaakkaansa jaettua nykyistä reilummin, jos brändiyritykset joutuisivat uuden lain myötä kantamaan yritysvastuun tuotteistaan. Nythän vähittäiskaupan asiakas odottaa, että vähittäiskauppa itse vahtii tuhansien myymiensä tuotteiden eettisyyttä.

AY-LIIKETTÄ TARVITAAN

Vartiala toivoo, että suomalainen ay-liike edelleen voimistaisi solidaarisuustyötään muiden maiden ammattiliittojen tukemiseksi. Vartiala kertoo, että esimerkiksi suomalaiset sairaanhoitopiirit ostavat nyt paljon Malesiassa tuotettuja tarvikkeita. Tätä haastattelua tehtäessä siellä oli menossa valtaisia siirtotyöläisten mellakoita.

– Malesiassa ei ole vahvoja ammattiliittoja, jotka pystyisivät järjestämään näitä mieltään osoittavia työntekijöitä ja ajamaan heidän asiaansa, Vartiala toteaa.

”Suomen julkisten hankintojen vastuullisuus on aika retuperällä.”

Solidaarisuus Suomea huonommin järjestäytyneiden maiden työntekijöitä kohtaan ei ole Vartialasta vain toimintaa ihmisoikeuksien puolesta. Lopulta se hyödyttää hyvin konkreettisella tavalla myös tavallista suomalaista työntekijää. Ihmisoikeuksia polkevat, siis halvalla muualta tuotteita tai palveluita ostavat yritykset eivät enää olisi etulyöntiasemassa niihin suomalaisiin yrityksiin verrattuina, jotka jo nyt huolehtivat eettisistä velvollisuuksistaan.

– Suomalaisen työn kilpailukyky paranisi, Vartiala vääntää rautalankaa.

Ranskassa säädettiin yritysten huolellisuusvelvoitteesta laki rangaistuspykälineen jo vuonna 2017, ja Sveitsissä ja Hollannissa vastaavaa laaditaan parhaillaan.

– Globaalin kaupan ongelmat vaativat globaalit ratkaisut. Nyt on monissa maissa menossa Ykkösketjuun-kampanjaa vastaavia hankkeita. Meidät on myös kutsuttu Ruotsiin kertomaan Ykkösketjusta. Meidän on varmistettava, että laki yritysten ihmisoikeusvastuusta saadaan EU:n laajuiseksi, ja lopulta tietysti globaaliksi.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PEKKA ELOMAA