Argen­tii­nassa Fordin johta­jia vanki­laan kidnap­pauk­sista – oikeutta työn­te­ki­jöille yli 40 vuoden jälkeen

Kaksi Ford Motor ‑yhtiön johta­jaa tuomit­tiin joulu­kuussa vankeu­teen Argen­tii­nassa ay-aktii­vien kaap­paa­mi­sesta ja kidu­tuk­sesta. Rikok­set tapah­tui­vat soti­las­dik­ta­tuu­rin aikana vuonna 1976.

Aina­kin 24 työn­te­ki­jää siepat­tiin työto­ve­rei­den silmien edessä pääkau­punki Buenos Aire­sin lähellä sijait­se­vasta Fordin 5 000 työläi­sen Gene­ral Pacheco ‑tehtaasta. Tuomi­tut johta­jat valit­si­vat työn­te­ki­jät soti­laille, jotka veivät nämä kidutuskeskuksiinsa.

Yli 30 000 ihmistä kidna­pat­tiin, kidu­tet­tiin ja tapet­tiin dikta­tuu­rin vuosien 1976–1983 ”likai­sessa sodassa”. Uhreiksi joutui laaja joukko ihmi­siä, erityi­sesti vasem­mis­to­lai­sia, opis­ke­li­joita, jour­na­lis­teja sekä ammattiyhdistysaktiiveja.

Yhtiön johtaja Pedro Müller tuomit­tiin vankeu­teen kymme­neksi vuodeksi ja turval­li­suus­joh­taja Héctor Sibilla sai 12 vuoden tuomion. Argen­tii­nassa on viime vuosina tuomittu noin tuhat soti­lasta likai­sen sodan aikai­sista julmuuk­sista, mutta tämä on ensim­mäi­nen kerta, kun ulko­mai­sen yhtiön johta­jat olivat tuomiolla. Yhtiö ei ollut syytettynä.

– Tämä osoit­taa todeksi, että Argen­tii­nan työväen­liike oli dikta­tuu­rin pääasial­li­nen kohde ja yhtiöt olivat sen rikos­kump­pa­neita, sanoo uhrien asia­na­jaja Tomas Ojea Quin­tana Buenos Aires Time­sille.

– Seuraava kohde on itse yhtiö. Arvioimme, mitä on tehtävä, jotta yhtiötä pide­tään vastuul­li­sena. Sen on seli­tet­tävä toimintansa.

”Kivää­reillä osoit­te­le­vat soti­laat veivät heidät ja mars­sit­ti­vat muiden työn­te­ki­jöi­den edessä, jotta he näki­si­vät, mitä heidän ammat­tio­sas­tonsa edus­ta­jille tapahtui.”

Ojea kertoi oikeu­dessa, että työn­te­ki­jät kaapat­tiin suoraan liuku­hih­nan äärestä.

– Kivää­reillä osoit­te­le­vat soti­laat veivät heidät ja mars­sit­ti­vat muiden työn­te­ki­jöi­den edessä, jotta he näki­si­vät, mitä heidän ammat­tio­sas­tonsa edus­ta­jille tapah­tui. Tämä loi tehtaalle terro­rin ilma­pii­rin, joka ehkäisi kaikki palk­kaan tai työoloi­hin liit­ty­vät valitukset.

Fordin johta­jat valit­si­vat terro­rin uhrit ja toimit­ti­vat soti­laille heidän osoit­teensa sekä kuval­li­set henki­lö­tie­tonsa. Johta­jat järjes­ti­vät soti­laille myös lait­to­man pidä­tys- ja kuulus­te­lu­ti­lan tehtaalle, The Guar­dian ‑lehti kertoo.

Siepa­tut työn­te­ki­jät erotet­tiin välit­tö­mästi sähkeellä, jossa väitet­tiin, että he eivät tulleet työpai­kalle. Joskus tämä tapah­tui jo silloin, kun heitä kidu­tet­tiin tehtaalla, todis­ta­jat kertoi­vat oikeudessa.

El Pais ‑lehden mukaan todis­ta­jat kertoi­vat oikeu­dessa, että Müller ja Sibilla valit­si­vat kaapat­ta­vat 24 tehtaan sadan ay-aktii­vin joukosta. Heidän mukaansa Sibilla oli läsnä kidu­tuk­sessa auttaen soti­laita kysy­mys­ten esittämisessä.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ AFP PHOTO /​ EITAN ABRAMOVICH