Työssä

Työkaari-hankkeen myötä työ keveni, mutta tuotos nousi MSK Cabinsillä. Yhteistyötä tekivät tuotantopäällikkö Taneli Mikkola (vas.), työsuojeluvaltuutettu Jukka Puskala ja työsuojelupäällikkö Teemu Suokko. KUVA MIKKO LEHTIMÄKI

TYÖYMPÄRISTÖ: Työkaari-hanke: Kuuntele – ja tienaa rahaa

Työympäristö

”Kuuntele, kunnioita, odota, puhu suoraan.” Siinä ovat kultaiset säännöt aitoon yhteistyöhön työpaikoille. Teknologiateollisuuden kehittämishankkeen jatko Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia nostaa entistä vahvemmin esiin sen, että satsaaminen työhyvinvointiin parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.

KUVA YLLÄ: Työkaari-hankkeen myötä työ keveni, mutta tuotos nousi MSK Cabinsillä. Yhteistyötä tekivät tuotantopäällikkö Taneli Mikkola (vas.), työsuojeluvaltuutettu Jukka Puskala ja työsuojelupäällikkö Teemu Suokko. KUVA MIKKO LEHTIMÄKI

Projektipäällikkö Kirsi Mäkelä on vetänyt nykyistäkin Työkaari-hanketta, missä Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro, YTN ja Teknologiateollisuus ry ovat kehittäneet yhteistyössä työhyvinvointia. Suuren EU-rahoituksen saanut jatko tuolle kehittämishankkeelle on nimeltään Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia. Se pyörähtää käytännössä vauhtiin vuoden 2019 alusta.

Mäkelä kertoo, että juuri nyt haetaan uusia yrityksiä mukaan hankkeeseen. Kohderyhmänä ovat ennen kaikkea pk-yritykset. Hän huomauttaa, että tietysti vanhatkin Työkaari-yritykset ovat lämpimästi tervetulleita jatkohankkeeseen.

Niin sanotusta vanhasta Työkaaresta otetaan matkaan mukaan ennen kaikkea yhteistyön tekeminen.

– Lähtökohtaisesti parhaimmat tulokset saadaan aikaan niin, että työnantaja ja kaikki henkilöstöryhmät tekevät yhteistyötä, Mäkelä tiivistää.

– Olemme havainneet myös sen, että toisilta oppiminen on tärkeää. Kun olemme tuoneet yrityksiä yhteen, ja myös henkilöstöä on aina ollut mukana, kysymykset pysyvät konkreettisella tasolla. Se, joka on kokenut samat haasteet ja ongelmat, osaa parhaiten puhua siitä, miten ne ratkaistaan.

– Ei ratkaisuja voi tietenkään suoraan kopioida, mutta omalle työpaikalle saa paljon ideoita.

Mäkelä viittaa tässä niihin yritysverkostoihin, joita hankkeen puitteissa perustettiin. Alueelliset verkostot eri puolilla Suomea ovat tavanneet säännöllisesti toisiaan eri yrityksissä kiertäen. ”Isäntäyritys” on esitellyt tuotantoaan ja sen ajankohtaisia asioita on nostettu vähän enemmän esiin.

– Näitä verkostoja tullaan jatkossa vielä terävöittämään, tai mikähän se oikea termi nyt olisi. Verkostossa toimivat yritykset pysyvät paremmin kärryillä toistensa kehityshankkeista. Verkostossa tiedetään, mitä suunnitelmia on tehty ja miten niitä edistetään. Kaikkea ei heti tarvitse saada valmiiksi, palastellen edetään, Mäkelä kuvaa.

MIKÄ MUUTTUU?

Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hankkeessa satsataan nyt työhyvinvoinnin ohella aiempaa vahvemmin kahteen teemaan, tuottavuuteen ja työelämän murrokseen.

– Nostamme entistä vahvemmin esiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyden, Mäkelä toteaa.

Mäkelä kertoo, että hankkeen tavoitteena on kerätä kovaa dataa siitä, miten taloudellisesti kannattavaa työhyvinvointiin satsaaminen yritykselle on.

Syyskuussa Helsingissä pidetyssä Työkaari-seminaarissa esiteltiin jo vanhassakin hankkeessa saavutettuja mainioita onnistumisia. MSK Cabinsin työsuojelupäällikkö Teemu Suokko esimerkiksi kertoi, että tehtaan erään alueen muutostöiden jälkeen samalla tuotantopanoksella saatiin 50 prosenttia enemmän tuotosta. Rahassa tämä tarkoitti täsmälleen laskettuna 117 227 euron tuottoa vuodessa yritykselle.

Ossi Aura Consulting Oy:n Ossi Auralla oli puolestaan analyysi 225 teollisuusyrityksestä, joiden keskimääräinen liikevaihto oli 91 miljoonaa euroa. Auran laskelmien mukaan tällaisissa yrityksissä työhyvinvointiin panostaminen toi miljoonia lisää käyttökatteeseen. Huonoimpien ja parhaimpien firmojen ero käyttökatteessa oli 6,8 miljoonaa.

Toinen hankkeen kärkiteema on työelämän murrokseen valmentaminen. Mäkelä kuvaa, että maailma ja työelämä sen mukana digitalisoituu yhä vahvemmin.

– Työntekijöillä voi olla esimerkiksi pelkoja sen suhteen, riittääkö oma ammattitaito. Hanke auttaa työpaikkoja löytämään tapoja tukea työntekijöitä työelämän muutoksissa.

MITÄ JA MITEN?

Hankkeessa on menossa markkinointi ja valmisteluvaihe. Mäkelä kehottaa yrityksiä ottamaan nyt yhteyttä projektiin. Hanke on pk-yrityksille ilmainen.

– Yrityksessä hanke alkaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden analyyseillä. Niiden perusteella työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat, yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, tekevät suunnitelman, jota lähdetään toteuttamaan. Hanke tarjoaa valmennuksia, työkaluja ja verkostoitumista, Mäkelä toteaa.

Hankkeen perusta on osallistaminen ja osallistuminen, joiden edellytykset kiteytyvät projektipäällikölle aidon vuoropuhelun eli dialogin periaatteisiin. Ne esitteli syyskuisessa seminaarissa Ville Häll:

– Kuuntele, kunnioita, odota, puhu suoraan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA MIKKO LEHTIMÄKI