Kuvassa Suomen muotoinen solmu, josta kolme kättä vetää naruja eri suuntiin.
Suomessa on ennätysmäärin työttömiä. Miten työllisyyden solmu avataan?

Petet­tyjä lupauksia ja kauas­kan­toisia ongelmia – Vaaleilla haetaan muutosta heikkoon työllisyyteen

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVITUS ERIC LERAILLEZ

 

Eduskun­ta­vaalit ovat vuoden päästä. Suoma­laisten vaikea työlli­syys­ti­lanne on yksi vaalien keskei­sistä teemoista. Asian­tun­tijat ja Teolli­suus­liiton jäsenet tarjoavat keinoja vaikean solmun avaamiseen.

TÄSTÄ ON KYSE

  • Eduskun­ta­vaalit järjes­te­tään huhti­kuussa 2027. Yksi vaalien kärki­tee­moista on työllisyys.
  • Suomessa työttö­myy­saste on Euroopan korkein. Pitkä­ai­kais­työt­tömiä ja työtä vailla olevia nuoria on ennätyk­sel­lisen paljon.
  • Asian­tun­tijat tarjoavat heikon työlli­syys­ti­lan­teen ratkai­suksi talous­kasvua tukevia toimia sekä osaamisen ja koulu­tuksen lisäämistä.

Vuosi on aikaa. Ensi vuoden huhti­kuussa suoma­laiset voivat kertoa mieli­pi­teensä, ketkä vievät ja mihin suuntaan suoma­laista yhteis­kuntaa seuraavat neljä vuotta.

Eduskun­ta­vaa­lien varsi­nainen vaali­päivä on sunnun­taina 18. huhti­kuuta 2027, ja ennak­ko­ää­nestys alkaa jo 7. huhti­kuuta 2027.

Suoma­lai­silla on paikka valita, halua­vatko he jatkaa kokoo­muksen Petteri Orpon ja perus­suo­ma­laisten Riikka Purran johtaman halli­tuksen linjalla, vai onko aika muutokselle.

Muutos­tar­peita on erityi­sesti työlli­syy­dessä. Orpon-Purran hallitus kirjasi halli­tus­oh­jel­maansa, että se parantaa työlli­syyttä vähin­tään 100 000 työlli­sellä halli­tus­kauden loppuun mennessä.

Toisin on käynyt. Tilas­to­kes­kuksen mukaan Orpon halli­tuksen aloit­taessa työnsä kesäkuussa 2023 15–74-vuotiaiden työllisten määrä oli runsaat 2,7 miljoonaa henkeä.

Helmi­kuussa 2026 työllisiä oli yli 2,5 miljoonaa. Työllisten määrä on siis vähen­tynyt yli 200 000 hengellä.

Työttö­myy­sas­teen trendi­luku oli helmi­kuussa 10,5 prosenttia. Se on korkein lukema EU:n alueella.

Yhtäjak­soi­sesti yli vuoden työttö­mänä olleita oli 139 800. Se on eniten 20 vuoteen.

Kuvassa piirretty solmu

TYÖMARKKINOITA KEHITETTÄVÄ

Työttö­myyden ja työlli­syyden tilastot ovat karut Orpon halli­tuk­selle. Suomen korkeaa työttö­myyttä seuraa huoles­tu­neena myös EU, joka viime vuonna asetti Suomen talouden tarkkai­lu­luokan lisäksi sosiaa­lisen kehityksen tarkkailuluokalle.

Halli­tuksen tarjoama tarina työlli­syy­teen on hajoa­massa, sanoo Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­teiden päällikkö Timo Nevaranta. Nevarannan mukaan sekä halli­tuksen että elinkei­noe­lämän lupaukset ovat osoit­tau­tu­neet tyhjiksi.

– Hallitus lupasi suoma­lai­sille, että tekemällä muutoksia työmark­ki­noihin ja heiken­tä­mällä ansio­si­don­naista- ja sosiaa­li­turvaa tämä kansa­kunta kääntyy nousuun. Nyt näyttää, että tämä ideologia on osoit­tau­tunut vääräksi. Samoin lupaukset, joita elinkei­noe­lämä antoi näiden toimien vaikut­ta­vuu­desta maan halli­tuk­selle, on petetty, Nevaranta sanoo.

Timo Nevaranta

Huoles­tut­ta­vinta Nevarannan mielestä on se, että halli­tuksen toimien seurauk­sena köyhyys on lisään­tynyt selvästi.

– Ei tullut 100 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, kuten Orpo ennen vaaleja lupasi, vaan tuli 100 000 uutta köyhää. Ja mikä raadol­li­sinta, näistä 31 000 on lapsia.

Köyhyyden lisään­ty­misen lisäksi suoma­lai­sista kotita­louk­sista on tullut aiempaa varovai­sempia. Turva­verk­kojen heiken­ty­minen on saanut suoma­laiset säästä­mään kulut­ta­misen sijaan. Tämä taas toimii talous­kasvun jarruna.

– Kun tätä kokonai­suutta katsoo, että valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan Suomi ottaa yli 14 miljardia euroa lisää velkaa, on tullut 100 000 uutta köyhää, meillä on Euroopan korkein työttö­myy­saste ja samaan aikaan pitää tehdä puolus­tus­han­kin­toja ja ikään­ty­västä väestös­täkin pitäisi pitää huolta eli menopaine vain kasvaa, voidaan sanoa, että tämä on yksi Suomen poliit­tisen histo­rian suurim­mista epäonnistumisista.

TALOUSKASVUA ON TUETTAVA

Suoma­laisten työmark­ki­noiden nosta­minen synkkyyden alhosta on talous­kasvun, ihmisten toimeen­tulon ja jopa valtion­ta­louden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Teolli­suus­liitto tuo omat lääkkeensä ongelman ratkaisemiseksi.

– Meillä on ajatuksia siitä, miten yleis­si­to­vuutta vahvis­tet­tai­siin niin, että valta­kun­nal­li­silla työeh­to­so­pi­muk­silla katetaan laajasti työnte­ki­jöiden turva. Myös työperäinen hyväk­si­käyttö on saatava kuriin rangais­tuksia kiris­tä­mällä. Lisäksi meillä on tavoit­teita työelämän laadun kehit­tä­mi­seksi sekä muitakin työsuh­de­turvan paran­ta­mi­seksi tähtääviä toimia.

Suomessa on vahvis­tet­tava niin olemassa olevan kuin uudis­tuvan teolli­suuden pohjaa.

Nevarannan mukaan työmark­ki­noiden paran­ta­minen edellyttää myös talous­kasvua tukevia toimia. Nämä painot­tuvat erityi­sesti teollisuuteen.

– Suomessa on vahvis­tet­tava niin olemassa olevan kuin uudis­tuvan teolli­suuden pohjaa. Keskei­seen rooliin nousevat niin ammat­ti­kou­lutus kuin osaamisen kehit­tä­minen tutkimus- ja tuote­ke­hi­tys­pa­nos­tuksia ja lupapro­ses­seja unohta­matta. Myös halvan energian saata­vuus on keskeisiä kysymyksiä.

TYÖTTÖMYYDEN ONGELMAT OVAT ISOT

Suomen vaikeaan työttö­myys­ti­lan­tee­seen on useita syitä. Johtava tutkija Merja Kauhanen Työn ja talouden tutki­mus­laitos Laboresta muistuttaa, että talouden heikko suhdanne ja laimea työvoiman kysyntä selit­tävät osin työttö­mien määrän lisään­ty­mistä. Työttö­myys­lu­kuja ovat pahen­ta­neet myös työvoiman ulkopuo­lelta työvoi­maan siirty­neiden määrän kasvu heikon suhdan­teen aikana. Heistä iso osa ei ole onnis­tunut työllistymään.

Tutkija Merja Kauhanen
Merja Kauhanen

Myös halli­tuksen isot julkisen sektorin leikkaus­toimet sekä muut sopeu­tus­toimet ovat pahen­ta­neet tilannetta.

– Totta on, että Suomen työlli­syys­luvut ovat vielä heikot. Eikä tuoreim­mista työttö­myy­sas­teen ja työlli­syy­sas­teen trendi­lu­vuis­ta­kaan näy, että käänne parem­paan olisi tapah­tunut, Kauhanen sanoo.

– Erityisen huoles­tut­tavaa on pitkä­ai­kais­työt­tö­mien suuri määrä. Heitä on jo yli 40 prosenttia työttö­mistä työnhakijoista.

Tutki­mukset ovat osoit­ta­neet, että mitä pidem­mäksi työttö­myys pitkittyy, sitä vaikeampaa henkilön on ponnistaa takaisin työelämään.

– Työttö­myyden pitkit­ty­minen voi vanhentaa osaamista. Myös työnan­tajat saattavat suosia heitä, joilla ei ole pitkit­ty­neitä työttömyysjaksoja.

Huomio­nar­voista heikoissa työmark­ki­noissa on myös se, että se on kosket­tanut työllisiä laajalla rinta­malla. Edes korkea koulu­tus­taso ei ole välttä­mättä taannut työpaikan saantia tai sen säilymistä.

Toinen erityisen huoles­tut­tava piirre on nuorten työttö­mien suuri määrä ja sen kasvu. Työlli­syys, kehit­tämis- ja hallin­to­keskus KEHA:n mukaan helmi­kuussa 2026 15–24-vuotiaita työttömiä oli yli 42 000. Se on yli 12 prosenttia kaikista työttö­mistä työnhakijoista.

– Tutki­musten mukaan sillä voi olla kauas­kan­toisia, negatii­visia vaiku­tuksia nuoren työuraan, jos hän aloittaa uransa tällai­sessa heikossa suhdan­teessa. Siksi pitäisi miettiä, miten nuoria autetaan työelämään.

OSAAMISTA PITÄÄ PÄIVITTÄÄ

Näköpii­rissä ei ole, että korkea työttö­myys olisi nopeasti helpot­tu­massa. Labore arvioi, että työttö­myys säilyy korkeana tänä ja ensi vuonna. Kauhanen muistuttaa, että vaikka talous lähtisi elpymään, työlli­syy­dessä vaiku­tukset näkyvät vasta viiveellä, yleensä noin puolen vuoden kuluttua.

Keskei­sessä asemassa työlli­syyden paran­ta­mi­sessa ovat työvoiman kysynnän paran­ta­minen ja talous­kasvun edelly­tysten tukeminen.

Seuraa­valle halli­tuk­selle on jäämässä iso urakka työlli­syyden paran­ta­mi­sessa. Orpon-Purran halli­tuksen toimissa työllisten määrän lisää­mi­seksi on ollut vahva painotus työvoiman lisää­mi­sessä eli työttö­myys­turvan ja muun sosiaa­li­turvan heiken­nyk­sillä ihmisiä on haluttu kannustaa töihin. Näiden toimien tulokset ovat toistai­seksi olleet laihat.

– Näkisin, että keskei­sessä asemassa työlli­syyden paran­ta­mi­sessa ovat työvoiman kysynnän paran­ta­minen ja talous­kasvun edelly­tysten tukeminen, Kauhanen sanoo.

– Myös ihmisten osaami­seen ja koulu­tuk­seen pitää panostaa. Kun työmark­kinat muuttuvat nopealla tahdilla myös työpaik­kojen tehtä­vä­si­sällöt muuttuvat, osaamisen päivit­tä­misen merkitys korostuu. Tästä syystä esimer­kiksi poiste­tulle aikuis­kou­lu­tus­tuelle pitäisi löytää jonkin vaihtoehto.

TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ ENEMMÄN HEIKOMMAN PUOLELLE

Työlli­syyden paran­ta­misen nimissä hallitus on tehnyt joukon muutoksia, joilla vaiku­te­taan työntekijän asemaan. Lakko-oikeuden rajoi­tuk­silla, henki­lö­koh­taisen irtisa­no­mis­suojan heiken­nyk­sillä, ilman perus­teltua syytä tehtyjen määrä­ai­kaisten työso­pi­musten ja paikal­lisen sopimisen helpo­tuk­silla on kaikilla omat vaiku­tuk­sena, jotka näkyvät pitkän ajan kuluttua.

Marjo Ylhäinen

Yliopis­ton­leh­tori Marjo Ylhäinen Itä-Suomen yliopiston oikeus­tie­teen laitok­selta arvioi, että tehdyt ja tekeillä olevat muutokset ovat eri asemassa toisiinsa nähden.

– Näkisin, että esimer­kiksi irtisa­no­mis­suojan heikennys ei muuta oikeus­tilaa kovin radikaa­listi. Edelleen laissa noste­taan esille samoja huomioi­tavia seikkoja kuin aikai­sem­minkin. Toden­nä­köi­sesti kyse ei ole suuresta muutok­sesta, mutta varmuus asiaan tulee vasta oikeus­käy­tännön kautta, Ylhäinen arvioi.

Sen sijaan lakko-oikeuden rajoi­tuk­sien vaiku­tukset voivat olla suuremmat.

– Jos ajatel­laan tilan­netta, että meillä olisi merkit­täviä poliit­tisia ongelmia, silloin sekä lakkojen ajalli­seen että kohdis­tu­mi­seen tehdyillä rajoit­teilla voi olla isoakin merki­tystä kansan­lai­syh­teis­kunnan kannalta ja miele­nil­maisun vapauden kannalta.

Ylhäinen varoittaa myös määrä­ai­kaisia työsuh­teita koske­vasta lakie­si­tyk­sestä. Kuten esityksen vaiku­tusar­viois­sakin todetaan, ilman perus­teltua syytä solmitut määrä­ai­kaiset työsuh­teet voivat kohdistua erityi­sesti synny­ty­si­käi­siin naisiin.

– Nähdäk­seni me olemme todella lähellä sellaista lainsää­däntöä, joka on välil­li­sesti syrjivää.

Myös paikal­lisen sopimisen helpot­ta­mi­sessa on omat vaaransa. Ylhäisen mukaan työeh­to­so­pi­musten solmi­mi­sessa kehitys­suunta näyttää olevan kohti yritys­koh­taista sopimista. Tämä kehitys ei välttä­mättä ole työnte­ki­jöiden kannalta hyvä asia.

– Poten­ti­aalia isoihin systee­mi­tason muutok­siin on olemassa. Yritys­koh­tai­sesti on aidosti mahdol­li­suus sopia katta­vas­tikin työnte­ki­jöiden etuja vähen­täen. Käsityk­seni kuitenkin on, että yrityksen koosta riippuen haluk­kuus ja valmius sopia yritys­koh­tai­sesti vaihtelee paljon. Ainakin työoi­keus­ju­ris­teille riittää töitä.

Kiinnit­täisin huomiota sellai­siin työnte­ki­jöihin, jotka ovat erityisen haavoit­tu­vassa asemassa.

Pirsta­loi­tu­nutta työeh­to­so­pi­mus­kenttää on myös vaikea valvoa. Ylhäisen mielestä liitto­koh­tai­sella sopimi­sella on etunsa, joita välttä­mättä ei tunnisteta.

– Laajem­pia­lai­sella säänte­lyllä ja sopimi­sella on omat hyvät puolensa ja nämä luovat myös luottamusta.

Ylhäisen mielestä työlain­sää­däntöä pitäisi kehittää enemmän siten, että se olisi aidosti heikomman puolella.

– Jos itse saisin hahmo­tella ideaa­li­maa­ilman, kiinnit­täisin huomiota sellai­siin työnte­ki­jöihin, jotka ovat erityisen haavoit­tu­vassa asemassa. Miettisin asiaa myös työntekijän toimeen­tulon kautta. Millä eri tavoin voisimme turvata kaikille vähimmäistoimeentulon?
Kuvassa piirretty solmu

LUE MYÖS: 

Aleksi Tikkanen toivoo lisää työnte­ki­jöiden edustajia yritysten hallituksiin

Arttu Mielonen toivoo, että leikkaukset eivät kohdis­tuisi lapsiin tai nuoriin

Tam Nguyen toivoo, että seuraava hallitus poistaa potku­lain ja saa työlli­syyden nousuun

Kati Linnera toivoo päättä­jiltä kykyä keskustella

Tekijä