Ajassa
Aleksi Tikkanen toivoo lisää työntekijöiden edustajia yritysten hallituksiin
Teollisuusliiton Aleksi Tikkanen Kemiralta arvioi, että työntekijäedustus on sekä yritysten että työntekijöiden etu.
Imatralainen Aleksi Tikkanen on kulkenut Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevan Kemiran tehtaan portista tuhansia kertoja. Hänelle tulee täyteen 23 vuotta operaattorina natriumkloraatti- eli valkaisukemikaalitehtaalla.
Tikkanen toimii myös toista kaksivuotiskauskauttaan vajaan 60 tuotannon työntekijän pääluottamusmiehenä. Kaikkiaan tehtaalla on henkilöstöä vajaat sata.
Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat perinteisesti kärsineet väestön vähenemisestä, ja alueen talous- ja työllisyystilanne ovat tällä hetkellä erityisen vaikeita.
UPM sulki viime vuonna Kaukaan paperitehtaan Lappeenrannassa, ja myös Etelä-Karjalan hyvinvointialue irtisanoi satoja ihmisiä. Vastikään Metsä Group ajoi Joutsenon sellutehtaan alas kehnon markkinatilanteen vuoksi.
Itäraja on ollut vuodesta 2023 lähtien kiinni Venäjän hybridivaikuttamisoperaatioiden vuoksi, eikä Etelä-Karjalassa toistaiseksi nähdä majoitus- ja matkailualaa sekä vähittäiskauppaa virkistäneitä venäläismatkailijoita.
– Joutsenon Kemiralla ei kuitenkaan ole pitkään aikaan ollut irtisanomisiin johtaneita muutosneuvotteluja, ja tehtaan toiminta on vakaata, sanoo Tikkanen.
Pääluottamusmies Aleksi Tikkanen sanoo videolla, että tekoälylaki tarvitaan.
KOLMIKANTAA VOIMISTETTAVA
Ammattiliitot ovat arvostelleet maan nykyhallitusta monista työelämän heikennyksistä.
Hallitus on esimerkiksi helpottanut irtisanomista, rajannut yt-lain soveltamisalaa, heikentänyt työttömyysturvaa ja lyhentänyt lomautuksen varoaikaa. Keskustelua on herättänyt myös esitys määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottamisesta, mitä vastustaa myös hallituspuolue kokoomuksen naisjärjestö.
Tikkasen mielessä ei ole tiettyjä hallituksen päätöksiä, joita hän erityisesti haluaisi muuttaa. Hän kuitenkin pitää Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n rahoituksen leikkauspäätöstä kyseenalaisena ja toivoo, että suurimmissa kysymyksissä turvauduttaisiin voimakkaammin kolmikantaiseen eli työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöjen sekä valtion yhteiseen sopimusmalliin.
– Kolmikantaa voisi voimistaa, jotta työntekijän ääni tulisi kuuluviin, Tikkanen sanoo.
Hän sanoo työpaikkojen elämän helpottuvan, kun sekä työnantaja että työntekijät lukevat samaa sopimusta. Tikkanen huomauttaa, että työehtosopimukset tuovat selkeyttä ja reiluutta myös tarjouskilpailuihin, kun mikään yritys ei voi hyötyä hintojen painamisesta alas työntekijöidensä palkkoja polkemalla.
Kolmikantaa voisi voimistaa, jotta työntekijän ääni tulisi kuuluviin
Tikkasen mielestä olisi tärkeää ottaa työntekijöiden edustajia yritysten hallituksiin.
– Työntekijöillä on usein paljon käytännön tietoa siitä, miten toimintaa voisi kehittää. He voisivat esimerkiksi etsiä uutta käyttöä sivuvirroille tai tapoja säästää kustannuksia, sanoo Tikkanen.
Työntekijöiden tietojen ja osaamisen hyödyntäminen olisi hänen mukaansa helppo ja halpa tapa lisätä yritysten ja työpaikkojen hyvinvointia.
– Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kaikki ovat mukana ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan siihen, miten työtä tehdään.
AIKUISKOULUTUKSEEN PAUKKUJA
Aikuisten jatko- ja uudelleenkouluttautumisasioissa yhteiskunnan pitäisi Tikkasen mielestä tulla nykyistä paremmin vastaan. Koulutusmahdollisuudet heikkenivät vuonna 2024, kun hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen. Esimerkiksi vuonna 2023 tukea oli myönnetty noin 30 000 ihmiselle.
Tikkasen mielestä taloudellisen mahdollisuuden järjestäminen jatko- tai uudelleenkoulutukseen olisi koko yhteiskunnan etu, sillä muutoin ihmiset voivat jumittua työttömyyteen.
– Taloudellisesti ei ole mahdollista opiskella uutta ammattia, mutta entisiä töitäkään ei ole, kuvailee Tikkanen.
Voimalla kaikkialle tunkevaa tekoälyä Tikkanen vertaa robotiikan esiinmarssiin aikoinaan.
– Menossa on murrosvaihe, ja tekoäly tulee varmasti ottamaan isomman jalansijan työelämässä. Työ muuttuu, mutta joku tekee töitä jatkossakin.
Euroopan unionissa on jo hyväksytty tekoälyä koskeva sääntely, niin sanottu EU AI Act. Tikkanen kaipaisi tekoälylle myös kansallista sääntelyä esimerkiksi siitä, mihin tekoälyllä kerätyt tiedot päätyvät ja miten niitä käytetään.
Menossa on murrosvaihe, ja tekoäly tulee varmasti ottamaan isomman jalansijan työelämässä.
Hän pohtii myös tekoälyn mahdollista väärinkäyttöä työelämässä.
– Entä jos tekoälyä käytetään esimerkiksi rekrytoinnissa niin, että se esimerkiksi suosii perusteetta tiettyä sukupuolta tai tietyn ikäisiä? Näistä pitäisi tehdä vaikutusarviointeja ja tarvittaessa säätää kansallisia pelisääntöjä.
ERITYISTALOUSALUETTA TARVITAAN
Itä-Suomen tilanteen parantamiseen Tikkanen toivoisi yhteiskunnan apua.
Elinkeinoelämän keskusliitto esitti jo 2024 erityistalousalueiden perustamista, ja aiheesta muistion viime vuonna laatinut Itä-Suomen erityisedustaja Harri Broman ehdotti niitä Imatran seudulle ja Kajaaniin.
Kokeiluluonteiset erityistalousalueet voisivat esimerkiksi saada huojennuksia yhteisö- ja kiinteistöverotuksessa, mikä edellyttää lakimuutoksia. Niitä hallitus ei kuitenkaan ole edistänyt, ja esimerkiksi Etelä-Karjalan Yrittäjät on jo patistellut hallitusta ripeämpiin toimiin.
– Etelä-Karjalaan pitäisi saada erityistalousalue. Kaakonkulma jää Venäjän rajan ja Saimaan väliin ja on siten logistisestikin hankalassa paikassa, Tikkanen sanoo.
Tikkanen haluaa kuitenkin ajatella positiivisesti. Etelä-Karjalassa on paljon vahvuuksia kuten LUT-yliopisto sekä matkailullisesti ja historiallisesti arvokkaita kohteita kuten Saimaa, Saimaan kanava, Imatrankoski sekä Lappeenrannan linnoitus. Alueella on myös vahvaa teollisuutta.
– Esimerkiksi Ovakon Imatran terästehtaalla on yli sadan vuoden historia, ja se on nähnyt monia nousuja ja laskuja. Silti se toimii edelleen aktiivisesti, sanoo Tikkanen.
LUE MYÖS:
Arttu Mielonen toivoo, että leikkaukset eivät kohdistuisi lapsiin tai nuoriin
Tam Nguyen toivoo, että seuraava hallitus poistaa potkulain ja saa työllisyyden nousuun
