Työssä
Kiila kuntouttaa jaksamaan töissä – ”Kurssilta hyviä ohjeita arkeen”
Kelan tukema Kiila-kuntoutus tarjoaa apua työssä jaksamiseen. Neljä teollisuusliittolaista Kiila-kuntoutujaa kertovat, millaista tukea vajaan vuoden kestänyt kurssi on heille tuonut.
Selkää kolottaa. Käsiin koskee. Jalkoja painaa. Työ kuormittaa mieltä. Miten ihmeessä jaksaa tehdä töitä vielä vuosia?
Teollisuusliiton jäsenet Tero Kankkunen, Maijaliisa Pollari, Aija Kemilä-Tuovinen ja Ulla Tuovinen lähtivät hakemaan jaksamiseen tukea Kelan tarjoamasta Kiila-kuntoutuksesta.
– Alkuvuodesta, kun lakot olivat jo ohi ja ennen niitäkin, kuormitus töissä oli kova. Työterveyshuollon kautta pääsin tähän kuntoutukseen, Iisalmessa Normetin ensimmäisenä varatyösuojeluvaltuutettuna toimiva Tero Kankkunen kertoo syistään hakeutua kuntoutukseen.
Kempeleessä Tekniserin pääluottamusmiehenä toimiva Maijaliisa Pollari ja Posiolla Pentikin pääluottamusmiehenä toimiva Aija Kemilä-Tuovinen puolestaan kertovat, että pitkän työuran aikana fyysisiä vaivoja on tullut useita, ja pääluottamusmiehen toimi aiheuttaa ajoittain henkistä kuormaa. Samoista syistä kuntoutustarpeita koki myös Kajaanissa toimivan Sartorius Liquid Handlingin pääluottamusmies Ulla Tuovinen.
Teollisuusliittolaisten luottamushenkilöiden vaivat ovat tyypillisiä, joiden vuoksi Kiilaan tullaan. Kelan maksama Kiila on tarkoitettu edelleen työelämässä oleville, joiden työkykyä heikentää jokin sairaus tai henkinen kuormitus, ja kuntoutustarve on havaittu terveydenhuollossa. Kuntoutusta haetaan Kelalta lääkärin suosituksesta.
Kiila-kuntoutus toteutetaan joko kurssina tai ryhmämuotoisena yksilökuntoutuksena. Kuntoutukseen kuuluu sekä yksilöllisiä valmennuksia että yhteensä 10–13 päivän ryhmäjakso valitun palvelutuottajan tiloissa. Ryhmäjaksot toteutetaan 2–4 erässä muutaman kuukauden välein.
LIIKUNTAA JA MIELENRAUHAA
Teollisuusliittolaisten luottamushenkilöiden kolmas ja viimeinen ryhmäjakso Rokua Kuntoutuksessa Pohjois-Pohjanmaalla on päätöksessään. Tero Kankkusen mukaan kurssi on parantanut hänen fyysistä kestävyyttään huomattavasti.
– Arkeeni ovat muun muassa tulleet säännölliset kuntosaliharjoitukset. Tämä on toiminut minulle, Kankkunen sanoo.
Rokuan kuntokeskuksessa on Kankkusen mukaan voinut kokeilla muitakin lajeja. Jopa iäkkäämpien ihmisten lajiksi mieltämänsä vesijuoksu on ollut mieleistä.
Liikunnan riemu on taas löytynyt.
Aija Kemilä-Tuovinen puolestaan sanoo kasvaneensa kurssien myötä henkisesti. Oma asennoituminen on muuttunut moniin asioihin. Tämä on vähentänyt stressiä.
– Täältä on saanut paljon hyviä ohjeita arkeen. Lämmitti mieltä, kun kuntosalilla ohjaaja sanoi, että olethan sinä käynyt aiemminkin salilla, Ulla Tuovinen sanoo kurssilta saamistaan antimista.
Myös Maijaliisa Pollari sanoo olevansa ylpeä saamistaan kuntotestin tuloksista. Fyysinen kunto on kohentunut.
– Kurssi on pistänyt miettimään, että jotain on tehtävä, jotta voi elää vanhaksi suhteellisen terveenä. Liikunnan riemu on taas löytynyt, Pollari miettii.
– Myös mielenrauhaa on tullut lisää.
LUOTTAMUSHENKILÖT TURVALLISIA AIKUISIA
Kiila-kurssilaisten mielestä kursseilta on saanut paljon tukea henkiseen jaksamiseen ja vertaistukea. Nykypäivän työelämä on henkisesti vaativaa niin luottamushenkilöille kuin muillekin työntekijöille.
Tero Kankkusen mukaan koronan jälkeinen aika on ollut yhtä muutosta ja epävarmuutta.
– Tämä on vaikuttanut kaikkiin työntekijöihin, kun epävarmuus työn jatkuvuudesta on lisääntynyt, Kankkunen miettii.
– Luottamushenkilöt ovat työpaikoilla niitä turvallisia aikuisia, joille voi vähän kiukutellakin. Me toimimme suodattimena työntekijöiden ja työnantajan välillä.
Aija Kemilä-Tuovisen mukaan henkistä kuormittumista lisää myös se, että jatkuvasti joutuu pohtimaan tulevaa.
– Ennakoivaa ajatustyötä joutuu tekemään koko ajan, Kemilä-Tuovinen sanoo.
Täältä on saanut paljon hyviä ohjeita arkeen.
Ulla Tuovinen muistuttaa, että luottamushenkilöt ovat työpaikoilla myös kuuntelijoita, joilta on aina löydettävä aikaa työntekijöiden kuunteluun ja heidän asioidensa eteenpäin viemiseen.
Maijaliisa Pollari lisää vielä, että usein työntekijöiden asiat vaativat selvittelytyötä. Myös Suomen nykyhallitus lisää kuormitusta.
– Välillä joutuu käymään kärkkäitäkin keskusteluita toisten työntekijöiden kanssa nykyhallituksen toimista.
MIELEN KUORMITUS YLEISIN VAIVA
Teollisuusliittolaisten Kiila-kuntoutujien vaivat ja kuormitus kuulostavat hyvin tutuilta, sanoo Rokua Kuntoutuksen työelämän asiantuntija Tanja Pieniniemi. Hän ja fysioterapeuttina Timo Marjakangas ovat huomanneet, että työelämä on muuttunut viime vuosina selvästi ja kuormitus on lisääntynyt.
– Kun aiemmin tuki- ja liikuntaelinongelmat olivat kuntoutujien yleisimmät vaivat, nykyään kirkkaasti yli puolet kärsivät henkisestä kuormituksesta, Marjakangas kertoo.
Pieniniemi muistuttaa Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan karsinta ja rajaaminen ovat 2030-luvulla työssäjaksamisen tärkeimpiä tekijöitä.
– Tämä pätee jo nyt. Nyt viimeistään on pysähdyttävä huomaamaan se, että mitä ulkoiset muutostekijät vaikuttavat työn kasvaviin vaatimuksiin ja toisaalta mihin meillä jaksaminen riittää, Pieniniemi sanoo.
Tarvitaan pysähtymistä, jotta voi havaita, mihin voimavarojaan käyttää.
Kiila-kurssit tarjoavat hetken tauon arkeen sekä tuovat kaivattua vertaistukea.
– Sillä tavalla löydetään avoimuutta keskustella asioista ja löydetään vertaistukea, Pieniniemi toteaa.
– Aina se, mitä haluaa ei ole sitä mitä tarvitsee. Tarvitaan pysähtymistä, jotta voi havaita, mihin voimavarojaan käyttää. Rokualla jo luonto kansallispuistoineen tekee oman tehtävänsä voimaantumisessa.
Kiila-kuntoutus
- Kelalta haettava kuntoutus lääkärin B‑lausunnolla, haku mahdollista ympäri vuoden
- Työsuhteessa oleville tai yrittäjille, joilla sairaus vaikeuttaa työskentelyä
- Vaihtoehtoina kurssit tai ryhmämuotoinen yksilökuntoutus
- Palveluntuottajia ympäri Suomea
- Kuntoutus toteutetaan yhteistyössä palveluntarjoajan, työterveyshuollon ja kuntoutujan esihenkilön kanssa.
