Jo 43:ttavuottaan autotehtaalla työskentelevä Erkka Varjonen uskoo, että tehdas nousee vielä uudestaan, mutta uskoo hänen itsensä saaman lomautuslapun olevan uran viimeinen.

”Tää on viimeinen lappu” – Apeutta ja toivoa Uudessakaupungissa

TEKSTI MIKKO PERTTUNEN
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Valmet Automo­tiven yli tuhannen henki­lö­työ­vuoden vähen­nykset vetivät Uuden­kau­pungin autoteh­taan tukipäi­vänä monen mielen apeaksi. Jo seuraavan päivän uutiset toivat kuitenkin taas uutta toivoa.

– Millasen lapun sää sait?

– Pitkän.

– Eli sama ku mulla.

Valmet Automo­tive Oy:n eli tutta­val­li­semmin Uuden­kau­pungin autoteh­taan vierai­lu­kes­kuk­sessa on synkkä tunnelma. ”Pitkä lappu” tarkoittaa käytän­nössä lomaut­ta­mista toistai­seksi. Sellaisen sai tällä viikolla moni autoteh­taan työntekijä.

Valmet Automo­tive käynnisti muutos­neuvottelut syyskuun loppu­puo­lella. Neuvot­te­lujen päätteeksi yhtiö irtisanoo enintään 235 työnte­kijää ja lomauttaa enintään 860 henkilöä. Osa lomau­tuk­sista on osa-aikaisia.

3. joulu­kuuta järjes­te­tyssä tukipäi­vässä tarjot­tiin näille työnte­ki­jöille apua ja neuvoja muun muassa työttö­mäksi ilmoit­tau­tu­mi­seen, hakemusten täyttä­mi­seen ja tulevai­suuden suunnit­te­luun. Vastaava tilai­suus järjes­tet­tiin seuraa­vana päivänä Turussa.

Henki­löstön kokonais­vä­hennys on 1 030 henki­lö­työ­vuotta. Syynä on Mercedes-Benzin sopimus­val­mis­tuksen päätty­minen kokonaan Uudes­sa­kau­pun­gissa. Tilanne on tyly: uusia sopimuksia auton­val­mis­ta­jien kanssa ei ole syntynyt.

– Mersujen valmistus jää tässä kohtaa tauolle, kuten toimi­tus­joh­ta­jam­mekin on kertonut. Tehdas tuntuu nyt hiljai­selta, Valmet Automo­tiven pääluot­ta­mus­mies Satu Heijari vahvistaa, vaikka ei otakaan suoraan kantaa tuotannon tilanteeseen.

Satu Heijari kertoo, että ensim­mäinen vuosi pääluot­ta­mus­mie­henä on ollut haastavan tilan­teen vuoksi hankala. ”Olen kuitenkin tunneih­minen”, Heijari kuvailee.

Puolus­tus­teol­li­suus­yhtiö Patria teki lokakuun lopussa autoteh­taan kanssa aieso­pi­muksen panssa­roi­tujen ajoneu­vojen valmis­tuk­sesta ja testauk­sesta Uudessakaupungissa.

Tukipäi­västä jo seuraa­vana päivänä 4. joulu­kuuta saatiin kuulla aieso­pi­muksen muuttu­mi­sesta todel­li­suu­deksi, kun ensim­mäiset Patrian panssa­roidut ajoneuvot tullaan valmis­ta­maan Uudes­sa­kau­pun­gissa arviolta vuoden 2026 toisella puolis­kolla. Yhteistyö tekno­lo­gian­siir­rossa käynnistyy heti.

– Sopimuksen vahvis­tu­minen tuo haikeaan tunnel­maan myös toivoa. Olihan se hienoa saada vielä tähän loppu­vuo­teen ennen joulua tällaisia positii­visia uutisia, Heijari sanoo.

Sopimuksen vahvis­tu­minen tuo haikeaan tunnel­maan myös toivoa.

Toistai­seksi julki­suu­teen ei ole vielä kerrottu muista tehtaan tulevista asiakas­so­pi­muk­sista. Irtisa­notut työnte­kijät ovat tietysti uuden edessä, mutta myös lomau­tettu henki­löstö on ehkä enemmän tyhjän päällä aiemmin. Patrian sopimuk­sen­kaan yksityis­kohdat eivät ole vielä tiedossa. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, kuinka suuri työllis­tävä vaikutus sopimuk­sella on.

– Moni uskoo ja toivoo, että paremmat ajat ovat vielä edessä. On hyvä asia, että yhtiö laajentaa toimintaa myös autojen sopimus­val­mis­tuksen ulkopuo­lelle, ja tämä strategia menee nyt Patrian sopimuksen myötä selvästi eteen­päin. Toivoa jatku­molle antaa myös se, että niin iso osuus työnte­ki­jöistä ainoas­taan lomau­tet­tiin, Heijari toteaa.

Muutos­turvan palve­lun­tar­joaja Spring Housen pisteeltä kerrot­tiin, että monelle työnte­ki­jälle tilanne on outo, kun takana saattaa olla vuosi­kym­menten ura tehtaalla. Apua saate­taan tarvita esimer­kiksi CV:n tai työha­ke­muksen laati­mi­sessa. ”Moni on ollut iloinen, että kohtaamme ihmiset ihmisinä”, Tiina Suorsa toteaa.

Heija­rilla tai monella muulla­kaan ei ole vielä selkeää käsitystä siitä, mitä panssa­ria­jo­neu­vojen tuotanto vaatii, mutta jo pelkäs­tään maalais­jär­jellä voinee päätellä, että se eroaa henki­lö­au­tojen valmis­tuk­sesta monelta osin.

– Se vaatii koulu­tusta ja uuden oppimista, mutta moni ottaa varmasti tämän haasteen ilolla vastaan, kun pääsemme tekemään jotain ihan erilaista kuin mitä olemme ennen tehneet, Heijari sanoo.

Heijari kertoo, että jotkut työnte­ki­jöistä toivovat tässä hetkessä löytä­vänsä uusia mahdol­li­suuksia, mutta osa on kertonut olevansa niin tyyty­väinen autoteh­taan työyh­tei­söön ja ‑ilmapii­riin, että haluaisi mieluiten jatkaa työtään Uudessakaupungissa.

Ylimää­räisiä harmaita hiuksia työnte­ki­jöiden tilan­teessa aiheut­tavat muutokset työttömyysturvaan.

– Esimer­kiksi jos perheen molemmat vanhemmat ovat olleet töissä tehtaalla, ja lapsia on useampi, vaikuttaa työttö­myys­turvan lapsi­ko­ro­tuksen poistu­minen merkit­tä­västi ja heiken­tä­västi talou­del­li­seen tilan­tee­seen, Heijari sanoo.

Erkki Varjonen jonotti vuoroaan A‑kassan pisteelle.

ERI ELÄMÄNTILANTEISSA ONGELMAT OVAT ERILAISIA

Suurim­malla osalla työnte­ki­jöistä mieliala on apea, eikä halua kommen­toida omia tunnelmia ole. A‑kassan palve­lu­jo­nossa vuoroaan odottaa Erkka Varjonen, 62, joka suostuu avaamaan sanaisen arkkunsa.

– Onhan tässä haikeat tunnelmat, vaikka kaikki tiesivät, mitä on tulossa. Uskon, että tämä on viimeinen lappu, minkä täältä saan. Ei muutoksia tapahdu niin nopeasti, toistai­seksi lomau­te­tuksi joutunut Varjonen sanoo.

Minähän olen vanha äijä jo, mutta nuorem­milla tilanne voi olla vaikeampi.

Varjo­sella on autoteh­taalla menossa jo 43. vuosi. Voidaan siis puhua kokemuksen syvästä rinta­ää­nestä, kun hän muistuttaa, että lopulta irtisa­no­miset ja lomau­tuk­setkin ovat vain osa elämää.

– Minähän olen vanha äijä jo, mutta nuorem­milla tilanne voi olla vaikeampi, tiimin­ve­tä­jänä koriteh­taan maalaa­mossa työsken­te­levä Varjonen muistuttaa.

– Autoteh­taalla on ollut nousuja ja laskuja, mutta aina on noustu uudes­taan, ja uskon että noustaan vieläkin, hän jatkaa.

Varjonen edustaa siinä mielessä työttö­mäksi tai lomau­te­tuiksi jääneistä ehkä suurimman haasteen edessä olevaa ryhmää, että yli 55-vuotiaiden työllis­ty­minen uuteen työpaik­kaan ei ole aivan mutka­tonta. Työnan­tajat valit­sevat mieluummin nuoremman tekijän kuin lähellä eläkeikää olevan osaajan. Valmet Automo­tiven työnte­ki­jöiden keski-ikä pyörii 43 ikävuoden hujakoilla.

– Vanhemmat työnha­kijat eivät usein pääse edes haastat­te­luun. Tällä hetkellä jää muutenkin niin paljon ihmisiä työttö­mäksi, että uuden työpaikan löytä­minen ei ole helppoa, Satu Heijari sanoo.

Teolli­suus­liiton aluetoi­mit­sija Janne Vainio valoi uskoa irtisa­no­tuille ja lomautetuille.

VALOA SYNKKIEN PILVIEN TAKANA

Toisaalta uutta työpaikkaa havit­te­le­ville oli luvassa positii­vi­sem­paakin viestiä. Teolli­suus­liiton toimi­pis­teellä päivys­tänyt aluetoi­mit­sija Janne Vainio kertoo, että hän on pitkin päivää rohkaissut ihmisiä hakemaan töitä myös muualta. Työti­lanne on hänen mukaansa itse asiassa verrat­tain hyvä.

– Kauhean pitkälle ei välttä­mättä tarvitse lähteä. Esimer­kiksi Raumalle on Uudes­ta­kau­pun­gista aika lyhyt matka, Vainio sanoo.

Raumalla telakka alihank­ki­joi­neen tarvitsee työnte­ki­jöitä. Turun suunnassa Turun telakka ja Sandvik puoles­taan etsivät jatku­vasti osaavaa työvoimaa. Porin Mänty­luo­dossa Sata Shipbuil­dingin telakalla on puoles­taan aloitettu Kanadan valtion tilaa­mien jäänmur­ta­jien lohkojen valmistus.

– Paikal­li­silla konepa­jay­ri­tyk­sillä on itse asiassa aika hyvä tilanne, Vainio toteaa.

Uudel­leen­kou­lut­tau­tu­minen sen sijaan aiheuttaa Vainion mukaan haasteita. Esimer­kiksi aikuis­kou­lu­tus­tuki lopetet­tiin viime vuonna, mikä luonnol­li­sesti hanka­loittaa irtisa­not­tujen uudelleentyöllistymistä.

– Se on kipukohta, joka maan halli­tuksen pitäisi jollain tavalla ratkaista, Vainio sanoo.