”Mete­liä on pidet­tävä nyt, ei vain loppu­met­reillä” – kentällä valmis­tau­du­taan jo eduskuntavaaleihin

Seuraa­vien edus­kun­ta­vaa­lien asetel­mat olivat jo ay-väen huulilla, kun SAK järjesti vuosit­tai­sen Tule­vai­suus tänään ‑keskus­te­lu­ta­pah­tu­man Helsin­gissä lauan­taina 4.10.2025. Moni­sa­ta­päi­sen ylei­sön koon­nutta tilai­suutta edelsi edel­li­senä päivänä liit­to­hal­lin­to­jen yhteistapaaminen.

Tavoit­teena kevään 2027 edus­kun­ta­vaa­leissa on perus­teel­li­nen muutos päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok) halli­tuk­sen nykyi­seen linjaan.

Telak­kayh­tiö Meyer Turun vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu ja Teol­li­suus­lii­ton halli­tuk­sen vara­jä­sen Sini Kangas­mäki toivoo, että ihmi­set olisi­vat oppi­neet vuoden 2023 vaaleista.

– Jotain täytyy tehdä toisin. Kyllä ihmi­set nykyistä tilan­netta aika paljon kiroavat.

Hän muis­tut­taa, että työmark­ki­na­hei­ken­nys­ten päälle halli­tus on korot­ta­nut myös arvon­li­sä­ve­roa, mikä on ollut hinto­jen nousun myötä vaikea paikka monelle pienituloiselle.

– Eniten ärsyt­tää se, että niiltä, joilla on todella vähän jo valmiiksi, viedään viimei­set­kin ropo­set. Ihmi­sillä ei ole varaa enää edes sairastaa.

TEOLLISUUSLIITTO YHTEISTYÖN PÄÄNAVAAJANA

Nokia Solu­tions and Networks Oy:n pääluot­ta­mus­mies, Teol­li­suus­lii­ton halli­tuk­sen jäsen Keijo Alahuh­tala katsoo, että yhteis­työtä, erityi­sesti SAK:n 18 jäsen­lii­ton kesken, pitää tehostaa.

– Teol­li­suus­lii­tolla, joka on ollut työeh­to­so­pi­mus­kier­ros­ten pääna­vaa­jana, on tässä suuri vastuu tule­vien työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen onnis­tu­mi­sen suhteen.

Hänen mukaansa tilanne työmark­ki­noilla on mennyt siihen, että halli­tus on hoita­nut työnan­ta­jien edunvalvonnan.

– Työnan­ta­ja­puoli on voinut katsella sivusta, kun työn­te­ki­jöi­den asemaa työmark­ki­noilla on heikennetty.

Alahuh­ta­lan mielestä ay-liik­keen pitäisi jaksaa pitää vielä nykyistä enem­män ääntä muun muassa irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­sestä sekä ay-jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poistamisesta.

– Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä­hän päätök­sillä vain halu­taan heikentää.

Tämä suunta pitää kään­tää tule­vien edus­kun­ta­vaa­lien myötä.

– Ääntä on pidet­tävä ja paljon, ei vain viime metreillä vaan koko ajan.

”VAALIT KAIKKI KAIKESSA”

Toinen Teol­li­suus­lii­ton halli­tuk­sen jäsen, pori­lai­sen Sampo Rosen­lewin tehtaan pääluot­ta­mus­mies Esa Lehtilä toteaa, että yhteis­kun­nal­li­sista asioista puhu­taan nyt työpai­koilla enem­män kuin vuosiin. Esimer­kiksi työt­tö­myys­tur­van rajut heiken­nyk­set näky­vät varsin­kin kausi- ja pätkä­työtä teke­vien ihmis­ten arjessa.

– Tämä on sitä konkre­tiaa. Se koskee ahke­ria ihmi­siä, jotka ovat kunnossa ja halua­vat tehdä töitä, Lehtilä huomauttaa.

– Isossa kuvassa tuntuu, että halli­tuk­sen tarkoi­tus on vain harjoit­taa omaa ideo­lo­gi­aansa. Mutta panok­set, joilla tässä pela­taan, ovat aika kovat. Se kohdis­tuu taval­li­siin, kaik­kein heikom­pio­sai­siin ihmisiin.

Hänen mukaansa seuraa­vat edus­kun­ta­vaa­lit ovat nyt ”kaikki kaikessa”.

– Ihmis­ten hyvin­voin­nin kannalta, meillä ei oikeas­taan ole muita vaih­toeh­toja kuin keskit­tyä vaaleihin.

TALOUDEN SYNTI, PARANNUS JA PELASTUS

SAK:n Tule­vai­suus tänään ‑keskus­te­lu­ta­pah­tu­massa kuul­tiin myös mittava joukko puheen­vuo­roja, joiden kantava teema oli luot­ta­mus suoma­lai­sessa yhteiskunnassa.

Pitkän linjan talous­vai­kut­taja Sixten Kork­man tiivisti suoma­lai­sen talous­kes­kus­te­lun kaavan erään­lai­seksi papin saarnaksi.

– Ensin kerro­taan, kuinka olemme matkalla helvet­tiin. Sen jälkeen tehdään syntien tunnus­tus ja lopuksi luva­taan paran­nus ja toivo­taan pelastusta.

Suomeen onkin kohdis­tu­nut monia koto­pe­räi­siä iskuja: Nokian tähden­len­non loppu, metsä­teol­li­suu­den näivet­ty­mi­nen sekä Venä­jän kaupan ja idän­suh­tei­den katkea­mi­nen käytän­nössä kokonaan.

Lisäksi on nähty nykyi­sen halli­tuk­sen häti­köi­tyjä päätöksiä.

– Tarkoi­tan sitä, että ne ehkä pikkui­sen sääs­tä­vät rahaa lyhyellä aika­vä­lillä, mutta johta­vat yhä suurem­piin menoi­hin pitkällä aikavälillä.

Kork­ma­nin mukaan näihin kuulu­vat sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita järjes­tä­vien hyvin­voin­tia­luei­den kurit­ta­mi­nen, kasva­maan pääs­tetty lapsi­per­he­köy­hyys sekä kolman­nen sekto­rin sote-järjes­tö­jen avustusleikkaukset.

”ELINKEINOELÄMÄ SAANUT KAIKEN TILAAMANSA”

Kork­ma­nin kanssa keskus­te­luun osal­lis­tu­nut SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta puoles­taan piti surul­li­sena sitä, ettei halli­tus ole juuri pohti­nut, mitä vaiku­tuk­sia mitta­villa muutok­silla on sosi­aa­li­tur­vaan ja työelämään.

Eloranta nostaa esiin erityi­sesti palkan­ko­ro­tus­ten niin sano­tun vien­ti­mal­lin, lakko-oikeu­den rajaa­mi­sen ja paikal­li­sen sopi­mi­sen työnan­ta­jien ehdoilla.

– Voit­tava stra­te­gia ei ole se, että sääs­tä­mällä, leik­kaa­malla ja toimin­ta­kus­tan­nuk­sia vähen­tä­mällä saatai­siin kasvu ratkais­tua. Aina joku tekee halvem­malla, mutta tekeekö joku paremmin?

Eloran­nan mukaan Suomessa on tällä halli­tus­kau­della tehty poli­tiik­kaa, jossa elin­kei­noe­lämä on oikeas­taan saanut kaiken haluamansa.

– Tulok­sia ei silti näy. Johtaako tämä sillä puolella myös pieneen lais­kuu­teen, että miksi ponnis­tella, kun poli­tii­kasta saa kaiken, minkä tilaa.

DUUNARIT MENESTYKSEN AVAIMENA

Työn­te­ki­jöi­den entistä parempi huomioi­mi­nen yritys­ten kehit­tä­mi­sessä on myös avain niiden menes­tyk­seen. Tätä korosti SAK:n vies­tin­tä­pääl­likkö Marjo Pihla­ja­niemi, jolta on vasti­kään ilmes­ty­nyt kirja otsi­kolla Kuun­tele duuna­ria & menesty (Vasta­paino 2025).

– Tässä maassa ei olisi ollen­kaan niin paljon ongel­mia tuot­ta­vuu­den ja työhy­vin­voin­nin kanssa, jos duuna­ria kuun­nel­tai­siin, Pihla­ja­niemi totesi paneelissa.

Samaan keskus­te­luun osal­lis­tu­nut työelä­män tutkija, yliopis­ton­leh­tori Pasi Pyöriä Tampe­reen yliopis­tosta sanoo euroop­pa­lai­sen vertai­lun tuoneen esiin, että työn laatu on myös yhtey­dessä hyvään työllisyyskehitykseen.

– Kun laatu­te­ki­jät ovat kunnossa, ne heijas­tu­vat koko yhteis­kun­taan ja talouteen.

Palau­te­taan kunni­aan pitkän ajan saatossa hyväksi havai­tut käytännöt.

Suoma­lai­seen työmark­ki­na­jär­jes­tel­mään kuulu­nut yhdessä sopi­mi­sen kult­tuuri on vaarantunut.

– Emme tarvitse mitään ihme­lääk­keitä. Palau­te­taan kunni­aan pitkän ajan saatossa hyväksi havai­tut käytän­nöt. Otetaan duuna­rit­kin mukaan neuvot­te­lu­pöy­dän ääreen asioissa, jotka heitä koske­vat, Pyöriä sanoo.