Epävarmuuden aika – tuntemattoman pelko hyydyttää taloudellista päätöksentekoa

Presidentti Donald Trumpin julistamat tuontitullit painavat pörssikursseja, sillä sijoittajat pelkäävät muiden maiden määräävän Yhdysvalloille vastatulleja, jotka saattaisivat pahimmillaan johtaa täysimittaiseen kauppasotaan.

Tosin kukaan ei osaa sanoa, käykö näin. Tulleja on julistettu eri maille mielivaltaisen oloisesti, sitten peruttu tai lykätty, ja niiden taso heittelee kymmeniä prosentteja.

– Tässä tilanteessahan ei tiedetä, miltä taloudellinen ympäristö näyttää vaikkapa vuoden päästä. Voi tulla kauppasota, mikä olisi erittäin vahingollista kaikille. Voi olla, että löytyy ratkaisuja, joita Trump voi esitellä kannattajilleen voittona ja jotka ovat muillekin maille ihan hyviä, sanoo Juho Koistinen, joka on makrotalouden ennustepäällikkö työn ja talouden tutkimuslaitoksessa Laboressa.

Jokseenkin varmana voi sen sijaan pitää sitä, että tullien päämääränä oleva tuotannon siirtäminen Yhdysvaltoihin ei tule toteutumaan.

– Tempoileva päätöksenteko ei houkuta investointeihin. Lisäksi epävarmuus vaikuttaa niin, että yritysten lainojen korot voivat nousta. Varsinkin pienemmille yrityksille lainoittajat hinnoittelevat konkurssiriskin kasvamisen.

JOHTOTÄHTENÄ VIRHEIDEN VÄLTTELY

Kun talouden kehityssuuntaa ei tiedä, tuntuu usein turvallisimmalta olla tekemättä mitään, koska osto- tai myyntipäätös saattaakin pian osoittautua virheliikkeeksi, joka jo parin kuukauden päästä kaduttaa. Ilmiö näkyy maailmantalouden ja yritysten osakekurssien lisäksi Suomen kansantaloudessa ja tavallisen palkansaajan elämässä.

– Kotitaloudet jättävät epävarmuuden takia tekemättä hankintoja, joita selvemmässä tilanteessa tekisivät, kuten asunnon oston tai auton vaihtamisen, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Myös pienempiäkin hankintoja mietitään entistä tarkemmin.

Asuntomarkkinoilla epävarmuus on vallinnut jo kolme vuotta: hinnat ovat olleet laskussa jopa kasvukeskuksissa. Ostajat odottavat hintojen laskevan vielä nykyisestä, myyjät taas toivovat käännettä ja asuntojen kallistumista. Kun hintapyynnöt ja tarjoukset eivät kohtaa, kaupat jäävät tekemättä.

Ei yhtään tiedetä, miltä taloudellinen ympäristö näyttää vaikkapa vuoden päästä.

Koska vientiyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla, Trumpin tullipolitiikka iskee muutaman mutkan kautta myös monen suomalaisen teollisuustyöntekijän arkeen.

– Yritykset tarkkailevat suhdannetilannetta eivätkä epävarmuuden vallitessa tee hankintapäätöksiä esimerkiksi uusista koneista. Koneita valmistavassa yrityksessä tilauskirjojen tyhjyys voi sitten johtaa lomautuksiin tai irtisanomisiin.

Myös Suomen hallituksen harjoittaman politiikan Eklund katsoo lisänneen taloudellista epävarmuutta. Työttömyys on lähtenyt kasvuun.

– Jos nyt joutuu lomautetuksi tai irtisanotuksi, se iskee paljon kovempaa tässä tilanteessa, kun näitä niin sanottuja ”kannustavia” toimenpiteitä on tehty.

Ja kun yhteiskunnan turvaverkkoon luotetaan vähemmän, moni haluaa säästää pahan päivän varalle, jolloin palkankorotuksiakaan ei välttämättä käytetä kuluttamiseen.

– Kotitalouksien säästämisaste kasvoi 2 prosenttia vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Edellisen kerran selkeä säästöpiikki nähtiin korona-aikana.

Eklund muistuttaa, että säästäminen ja puskurien kerryttäminen on toki sinänsä järkevää yksittäisen kuluttajan tai kotitalouden näkökulmasta, mutta jos kaikki laittavat ylimääräiset rahansa sukanvarteen, talouskasvu kärsii.

SOTA ON SHOKKI – SEURAUKSET VAIHTELEVAT

Maailmantaloudessa merkittävä epävarmuuden lähde ovat geopoliittiset riskit.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aiheutti shokkivaikutuksen kansainväliseen talouteen ja suomalaisten vientiyritysten toimintaan, koska öljyn ja monien raaka-aineiden hinnat kallistuivat rajusti, mikä vähensi kysyntää.

Toisaalta pelot siitä, että sijoittajat ryhtyisivät hylkimään arvaamattoman Venäjän naapurissa sijaitsevaa Suomea, eivät ole toteutuneet. Myöskään valtionlainojen korot eivät ole juuri nousseet, vaikka epävarmuuden lisääntyessä lainanantajat yleensä haluavat paremman tuoton rahoilleen. Suomen maariski ei siis mainittavasti kasvanut.

– Eikä tilanne ole Vironkaan valtionlainoissa kauheasti näkynyt. Sijoittajat elävät ehkä sellaisessa maailmassa, että niitä kaikkein synkimpiä skenaarioita ei pystytä hahmottamaan. Mutta erityisen haavoittuville maille epävarmuus kyllä tarkoittaa sitä, että ne maksavat aika reipasta korkoa, koska riskit ovat lainan antajalle isot, luonnehtii Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päällikkö Markku Lehmus.

Sijoittajat elävät ehkä sellaisessa maailmassa, että niitä kaikkein synkimpiä skenaarioita ei pystytä hahmottamaan.

Geopoliittisten kriisien kokonaisvaikutus kansainväliseen talouteen ja bruttokansantuotteisiin on Lehmuksen mukaan lähtökohtaisesti aina negatiivinen, mutta koska tapahtumat ovat keskenään erilaisia, niiden seurauksetkin eroavat tapauskohtaisesti.

– Esimerkiksi Ukrainan sota nopeutti euroalueella inflaatiota, koska tarjontaketjun häiriöt johtivat tarjonnan vähenemiseen, mutta Gazan sodalla vaikuttaisi tutkimustulosten mukaan olevan inflaatiota lievästi hidastava vaikutus, koska se supisti hieman kysyntää.

VAKAAT INSTITUUTIOT, VAKAAMPI TALOUS

Epävarmuuteen myös totutaan jossain määrin. Etelä- ja Pohjois-Korean välillä on vallinnut vuosikymmenet virallisesti sotatila ja sodan uhka on aina läsnä, mutta asetelma ei juuri vaikuta Etelä-Korean valtionlainoihin.

– Sen sijaan sisäpoliittinen sotku eli Etelä-Korean presidentin julistama poikkeustila viime joulukuussa kyllä näkyi niin, että korot nousivat heti. Mutta kun tilanne vähän rauhoittui, ne tulivat alas, sanoo Suomen Pankin Lehmus.

Sisäpoliittisten kriisien talousvaikutus onkin usein lyhytkestoinen, jos näyttää siltä, että yhteiskunnan keskeiset instituutiot pysyvät toimintakykyisinä ja niihin voidaan luottaa. Sijoittajat säikähtivät myös Yhdysvaltojen uutisista ja osakekurssit lähtivät pudotukseen, kun presidentti haastoi Yhdysvaltain keskuspankin FED:n itsenäisyyttä ja vaati ohjauskoron laskemista uhkaillen pankin johtajaa potkuilla, mutta Trumpin perääntyessä puheistaan tilanne normalisoitui.

– Vaikka talouden toimijat osaksi sopeutuvat epävarmuuteen, isoilla shokeilla on kuitenkin aina häntä, eli epävarmuuden taso jää usein niiden jäljiltä korkeaksi.

EPÄVARMUUDEN ALALAJEILLE OMAT MITTARINSA

Tuottaakseen luotettavia ennusteita taloustiede pyrkii mittaamaan kaikki talouteen vaikuttavat tekijät, myös epävarmuuden.

– Yksi yleisimmin käytettyjä mittareita on VIX-indeksi, jota on nimitetty osakemarkkinoiden pelkokertoimeksi. Mitä isommat arvot VIX-indeksillä on, sen enemmän epävarmuutta on rahoitusmarkkinoilla, kertoo Laboren Juho Koistinen.

VIX kuvaa suurten yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden volatiliteettia eli hintavaihtelun suuruutta.

Geopoliittisten yllätysten vaikutuksia ei ymmärretä taloustieteessä vielä kovin hyvin.

Kauppapolitiikan epävarmuustekijöitä mittaa TPU-indeksi, joka tänä keväänä on kauppasodan uhan takia huidellut ennätyslukemissa. Geopolitiikassa käytetään esimerkiksi GPR-indeksiä. Molemmat perustuvat siihen, miten usein tietyt epävarmuuteen liittyvät sanat ja ilmaukset esiintyvät mediassa, TPU:n tausta-aineistona käytetään lisäksi muun muassa keskuspankkien ja hallitusten talousraportteja.

– Geopoliittisten yllätysten vaikutuksia ei ymmärretä taloustieteessä vielä kovin hyvin, koska ne voivat olla monimutkaisia ja epäsuoria ja toteutua kokonaisuudessaan vasta vuosien viiveellä. Tässä on tutkijoilla paljon tehtävää, sanoo Lehmus.

MYÖS MYÖNTEISET YLLÄTYKSET MAHDOLLISIA

Vaikka talouspuheessa epävarmuus yleensä esitetään kielteisenä tekijänä, asia ei ole näin mustavalkoinen, muistuttaa Lehmus.

– Tilastollisesti ajateltuna epävarmuus tarkoittaa koko todennäköisyysjakaumaa tietyn tapahtuman ympärillä. Joskus se epätodennäköinen myönteinenkin vaihtoehto toteutuu. Esimerkiksi vihreän siirtymän investointeja saatetaan tehdä isompina kuin oli ennustettu. Tai kun koronarokotteet saatiin valmiiksi nopeammin kuin uskottiin, niin sehän oli taloudellekin hyvin positiivinen uutinen.

Miten nykyisen ylipursuavan epävarmuuden kanssa pystyisi parhaiten elämään? Timo Eklund kertoo, mitä Suomessa hänen mielestään tarvittaisiin:

– Pitäisi olla nykyistä enemmän kilpailukykyisiä tuotteita vientiin, että yritykset ja palkansaajat saavat rahaa. Näin saadaan veropohjaa vahvistettua ja varmistetaan pohjoismaisen hyvinvointivaltio sekä turvaverkot, joihin ihmiset voivat luottaa. Tätä kautta päästään myös taittamaan julkisen talouden velkaantumista.

Joskus se epätodennäköinen myönteinenkin vaihtoehto toteutuu.

Juho Koistinen haluaisi nähdä kansainvälisen talousjärjestelmän siirtyvän vakaammalle pohjalle.

– Monenkeskisten instituutioiden tekemät kauppasopimukset, jotka tekevät investoinnit ennustettaviksi, olisivat tärkeitä Suomen kaltaiselle, viennistä riippuvalle pienelle kansantaloudelle. Mutta eihän tämä viime vuosien kehitys ole ollut kovin rohkaisevaa.