Piirroskuva, jossa yksi iso ja kaksi pientä jäänmurtajalaivaa murtavat jäätä. Ison laivan päällä seisoo lokki.

Telak­ka­teol­li­suu­den uusi jääkausi – arkti­sen laivan­ra­ken­nuk­sen yhteis­työ solmii suhteita Atlan­tin yli

TEKSTI ANTERO EEROLA

KUVITUS TUOMAS IKONEN

Suomi otti arkti­sessa laiva­teol­li­suu­dessa aske­leen Atlan­tin yli, kun se ryhtyi jään­mur­taja-alan yhteis­työ­hön Yhdys­val­to­jen ja Kana­dan kanssa. Suomessa toivo­taan tilauk­sia, töitä ja pääsyä Pohjois-Ameri­kan mark­ki­noille. Helsin­gin tela­kan uusi kana­da­lai­so­mis­taja puoles­taan tarjoaa jään­mur­ta­jia väli­neeksi Suomen itse­näi­syy­den turvaamiseen.

Helsin­gin perin­tei­selle Hieta­nie­men tela­kalle osui maalis­kuussa 2025 jätti­potti, kun sen omis­tava kana­da­lais­yh­tiö Davie julkisti hank­keen raskaan jään­mur­ta­jan tilauk­sesta Kanadaan.

138,5‑metriseksi suun­ni­tel­tua arktista alusta voidaan käyt­tää paitsi jään­mur­toon, myös tutki­muk­seen, öljyn­tor­jun­taan ja hätähinauksiin.

Davien mukaan hankin­nan koko­nai­sarvo on 3,25 miljar­dia Kana­dan dolla­ria, joka on muhkeat 2,1 miljar­dia euroa. Arvio on, että tela­kalle tulisi näin jopa 500 uutta työpaik­kaa. Lisää olisi luvassa telak­ka­teol­li­suu­den laajassa alihankintaketjussa.

Raken­ta­mi­nen on tarkoi­tus aloit­taa Helsin­gissä ja saat­taa loppuun Atlan­tin takana. Hank­keen arvosta jäisi Suomeen noin 30 prosent­tia, kana­da­lais­me­dia kertoo.

Tilaus on osa Kana­dan valtiol­lista, noin 5,5 miljar­din euron kansal­lista laivan­ra­ken­nus­oh­jel­maa, jossa Davie on keskei­nen kump­pani. Suun­ni­tel­mien mukaan uusi alus luovu­tet­tai­siin maan halli­tuk­selle vuonna 2030.

Kyse on ensim­mäi­sestä laiva­ti­lauk­sesta, jonka Helsin­gin telakka on saanut sen jälkeen, kun sota­lai­voi­hin erikois­tu­nut Davie osti sen vuonna 2023 venä­läi­so­mis­tuk­sessa olevalta Alga­dor Holdings ‑yhtiöltä.

TAUSTALLA KORKEIN POLIITTINEN TASO

Maail­man huip­pua oleva suoma­lai­nen jään­mur­ta­ja­teol­li­suus on nyt muuten­kin hake­massa vauh­tia Pohjois-Amerikasta.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön mukaan jopa 80 prosent­tia maail­man jään­mur­ta­jista on suun­ni­teltu Suomessa, ja noin 60 prosent­tia niistä on raken­nettu suoma­lai­silla telakoilla.

Vähem­mälle huomiolla on jäänyt se, mihin iso osa murta­jista on mennyt. Suomen omien tarpei­den lisäksi tärkein toimi­tuso­soite on halki histo­rian ollut Neuvos­to­liitto ja sittem­min Venäjä. Ukrai­nan sotaan liit­ty­vistä syistä tämä suunta on nyt suljettu toden­nä­köi­sesti pitkälle tulevaisuuteen.

Uudessa länti­sessä yhteis­työssä aina­kin poliit­ti­nen into­himo on korkealla.

Jos ei ole laivan­ra­ken­nusta, myös siihen liit­tyvä osaa­mi­nen ja asian­tun­te­mus alka­vat hiipua.

Yhdys­val­to­jen edel­li­nen presi­dentti Joe Biden, Kana­dan ex-päämi­nis­teri Justin Trudeau ja presi­dentti Alexan­der Stubb alle­kir­joit­ti­vat heinä­kuussa 2024 jään­mur­ta­jia koske­van yhtei­sen julki­lausu­man. Kolmen­vä­li­nen kump­pa­nuus kulkee nimellä Icebrea­ker Colla­bo­ra­tion Effort ICE Pact (suomeksi pyrki­mys jäänmurtajayhteistyöhön).

Seuraava iso askel otet­tiin, kun kolme maata alle­kir­joit­ti­vat Washing­to­nissa viime marras­kuussa minis­te­ri­ta­solla ICE Pact ‑aloit­teen yhteisymmärryspöytäkirjan.

YHDYSVALTOJEN MURTAJAT RAPPIOLLA

Suomessa vastuu hank­keen edis­tä­mi­sestä on ohjattu työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riölle (TEM). Hank­keen kansal­li­nen vetäjä, teol­li­suus­neu­vos Reko-Antti Suoja­nen sanoo projek­tin etene­vän vauhdilla.

– Kyse on siitä, että Yhdys­val­loilla ja Kana­dalla on varsin isot ohjel­mat uusien laivo­jen tilaa­mi­seksi. Yhteis­työ­hön pyri­tään saamaan myös Suomen tela­koita mukaan, että saisimme niille tilauk­sia ja laajem­min­kin meidän meri­teol­li­suutta mukaan yhteis­työ­hön, Suoja­nen kertoo.

Se voisi tarkoit­taa suoma­lai­sia laite­val­mis­ta­jia liit­tyen esimer­kiksi moot­to­rei­hin, potku­rei­hin, kansi­lait­tei­siin, suun­nit­te­luun ja vastaaviin.

Kana­dan arkti­sen laivan­ra­ken­nus­oh­jel­man ohella presi­dentti Donald Trump on väläyt­tä­nyt julki­suu­dessa Yhdys­val­to­jen hank­ki­van jopa 40 uutta jäänmurtajaa.

Vaikka julki­suu­dessa Trum­pin heitto ehdit­tiin jo leimata tälle tyypil­li­seksi möläy­tyk­seksi, on uusien murta­jien tarve Yhdys­val­loissa huutava. Maan jään­mur­ta­ja­lai­vasto on syvässä rappio­ti­lassa. Nolo tosia­sia on, että suur­valta Yhdys­val­loilla on vain kaksi toimi­vaa jään­mur­ta­jaa.

Amerik­ka­lai­sen talous­lehti Forbe­sin mukaan käsiin vanhen­tuva jään­mur­to­ka­lusto oli viime talvena isoissa vaikeuk­sissa Yhdys­val­to­jen ja Kana­dan väli­sillä Suurilla järvillä. Aluk­set eivät kyen­neet autta­maan järvillä kulke­via kauppa-aluk­sia irti jäistä, mitä Forbes pitää jo ongel­mana maan turvallisuudelle.

”TULEE JOPA LIIKAA TÖITÄ”

Kovista tarpeista huoli­matta Yhdys­val­lat on raken­ta­nut ympä­ril­leen protek­tio­nis­ti­sen muurin, jonka perus­a­ja­tus on, että maassa operoi­vien alus­ten pitää olla Yhdys­val­loissa raken­net­tuja. TEM:in Suoja­sen mukaan ICE Pact voi kuiten­kin madal­taa muuria.

– Ei tähän hank­kee­seen olisi muuten lähdet­ty­kään. Esimerk­kejä on myös muilta teol­li­suu­den aloilta.

Suoja­nen viit­taa Yhdys­val­to­jen, Iso-Britan­nian ja Austra­lian väli­seen niin sanot­tuun AUKUS-yhteis­työ­jär­jes­te­lyyn, jonka ajatus on raken­taa yhdessä soti­las­käyt­töön tarkoi­tet­tuja sukellusveneitä.

Onnis­tues­saan puhu­taan siitä, että tulee liikaa töitä kuin liian vähän.

Suoja­sen mukaan aloite ICE Pactiin on tullut Atlan­tin takaa. Yhdys­val­to­jen oma jään­mur­ta­ja­ka­lusto on tullut käyt­töi­känsä päähän.

– Uusia ei ole saatu tehtyä, koska heillä ei ole koke­musta ja osaa­mista, ja tämän­tyyp­pi­sen erikois­osaa­mi­sen aikaan­saa­mi­nen vie pitkän aikaa.

Suomella niitä riit­tää, mutta yksin telakka ei pysty raken­ta­maan laivaa. Se vaatii ympä­ril­leen sato­jen yritys­ten joukon, jotka toimit­ta­vat tela­koille palve­luita, kompo­nent­teja ja muuta mate­ri­aa­lia. Nämä verkos­tot löyty­vät käytän­nössä vain Suomesta.

Tule­vien hank­kei­den työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia Suoja­nen ei lähde tarkasti ennustamaan.

– Onnis­tues­saan puhu­taan siitä, että tulee liikaa töitä kuin liian vähän, hän hehkuttaa.

EROTTAMATON OSA TEOLLISUUTTA

Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Timo Eklund arvioi varo­vai­sen myön­tei­sesti telak­ka­teol­li­suu­den uutta ilman­suun­taa. Hän muis­tut­taa telak­ka­teol­li­suu­den olevan oleel­li­nen ja erot­ta­ma­ton osa koko Suomen teol­lista pohjaa.

– Laivo­jen suun­nit­te­lua ja moot­tori- ja potku­ri­toi­mit­ta­jia on synty­nyt Suomeen, koska meillä on tela­koita. Jos ei ole laivan­ra­ken­nusta, myös siihen liit­tyvä osaa­mi­nen ja asian­tun­te­mus alka­vat hiipua.

Eklun­din mukaan ala on ”Suomessa mennyt jo monta vuotta alikuormalla”.

– Suun­nit­te­lu­puo­lella lämmöt ovat kuiten­kin päällä.

Laivo­jen suun­nit­te­lua ja moot­tori- ja potku­ri­toi­mit­ta­jia on synty­nyt Suomeen, koska meillä on telakoita.

Helsin­gin tela­kan uusi kana­da­lai­nen omis­taja on töiden käyn­nis­ty­mi­sen kannalta myön­tei­nen asia, sillä aiempi venä­läi­so­mis­tus kävi lopulta ylit­se­pää­se­mät­tö­mäksi ongel­maksi, telakka-alasta koko­naan riip­pu­mat­to­mista, tunne­tuista geopo­liit­ti­sista syistä.

– Tuol­loin arkti­nen laivan­ra­ken­nus kytkey­tyi hyvin voimak­kaasti Venä­jän kehi­tyk­seen, jota ei tuol­loin kyetty ennustamaan.

Eklun­dista jälki­vii­saus on silti turhaa.

– Vaikea sanoa, mikä olisi aika­naan voinut olla vaih­toehto. Tuol­loin tehtiin kuiten­kin useita arkti­sia aluk­sia ja ihmi­set saivat töitä. Muita omis­ta­jia ei ollut tarjolla. Nyt omis­taja on kana­da­lai­nen, mikä tarkoit­taa, että suunta on nyt valittu.

KATSE LAAJEMMALLE

Tutki­jan mielestä katse pitää suun­nata kuiten­kin laajem­malle kuin vain Pohjois-Amerikkaan.

– Ruotsi tarvit­see uusia jään­mur­ta­jia. Niitä ja muita arkti­sia aluk­sia tule­vat tilaa­maan myös muut maat, unoh­ta­matta Chileä ja Argentiinaa.

Niillä on omat antark­ti­set alueet lähellä Etelänapaa.

Nopeim­min mark­ki­noi­den voi kuiten­kin ennus­taa kasva­van juuri Pohjois-Ameri­kassa. Eklund sanoo, että Yhdys­val­lat ja Kanada ovat meri­teol­li­suu­dessa täysin avoi­mesti protektionistisia.

– Kun ollaan yhteis­työssä tällais­ten toimi­joi­den kanssa, se ei tieten­kään saa vähen­tää Suomen hyvin­voin­tia vaan sen pitää lisätä sitä.

Eklund huomaut­taa, ettei arkti­nen laivan­ra­ken­nus tarkoita vain jään­mur­ta­jia. Siihen voi sisäl­tyä tutki­musa­luk­sia, matkus­ta­ja­lai­voja, tank­ke­reita, huol­toa­luk­sia tai arkti­sia sotalaivoja.

Piirroskuva, jossa kaksi pingviiniä vilkuttavat jäitä murtavalle alukselle.

JÄÄNMURTAJAT JA VIHOLLISET

Juuri soti­laal­li­set näkö­koh­dat vaikut­ta­vat­kin olevan Kana­dan ja Yhdys­val­to­jen näkö­kul­masta jään­mur­ta­jayh­teis­työn keskiössä. Kummas­sa­kin maassa jään­mur­ta­jat ovat osa rannik­ko­var­tios­ton kalus­toa siinä, missä Suomessa ne kuulu­vat siviiliviranomaiselle.

Helsin­gin tela­kan osta­neen kana­da­lai­sen Davien toimi­tus­joh­taja ja halli­tuk­sen puheen­joh­taja James Davies esiin­tyi tammi­kuussa Helsin­gissä järjes­te­tyillä SecD-Day ‑puolus­tusa­lan messuilla. Hän painotti vahvasti jään­mur­ta­jien soti­laal­lista merkitystä.

– Ensim­mäistä kertaa meidän vihol­li­semme jaka­vat ja kasvat­ta­vat arkti­sia kyky­jään yhdessä. Tämä vaatii päät­tä­väistä ja yhte­näistä vastausta, Davies sanoi.

Tran­sat­lant­ti­nen yhteis­työ ei ole luksusta, se on stra­te­gi­nen välttämättömyys.

Hänen mukaansa ”vasta­puo­len” laivas­ton nopea laaje­ne­mi­nen, kuten ydin­jää­mur­ta­jat, jäätä särke­vät sota­lai­vat ja erilai­set valvon­ta­lai­vat, uhkaa­vat suoraan ”kansain­vä­listä sään­tö­poh­jaista järjes­tystä ja länsi­liit­tou­man elin­tär­keitä intressejä”.

– Tran­sat­lant­ti­nen yhteis­työ ei ole luksusta, se on stra­te­gi­nen vält­tä­mät­tö­myys. Jos haluat rauhaa, valmis­taudu sotaan.

Davie­sin mielestä ICE Pact on täydel­li­nen tunnus, jonka alla voidaan raken­taa vahvoja puolus­tus­suh­teita. Hän uskoo myös, että jään­mur­ta­jat voivat turvata Suomen itse­mää­rää­mi­soi­keutta, jos se vaatii länsi­liit­tou­tu­nei­den fyysistä läsnä­oloa arkti­silla alueilla.

SUOMELLA SIVIILITARPEITA

Työl­li­syys- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön Suoja­nen toppuut­te­lee puheita yhteis­työn soti­laal­li­sista ulottuvuuksista.

– Tuohan on aika lailla pohjoi­sa­me­rik­ka­lai­sin silmin katsottu. Me toimimme Itäme­rellä, vaikka Natoon kuulum­me­kin. Meillä ei ole meria­lueita puolus­tet­ta­vana muualla kuin täällä, hän muotoilee.

– Suomessa ICE Pact ‑työtä johtaa työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö, joten meille se on erityi­sesti teol­li­suus­po­liit­ti­nen asia.

Jään­mur­ta­jilla ei ole meille puolus­tuk­sel­lista merkitystä.

Suoja­nen huomaut­taa, että Yhdys­val­loilla, Kana­dalla ja Suomella on kaikilla kuiten­kin erilai­set tarpeet jään­mur­ta­ja­ka­lus­tolle. Suomella ne liit­ty­vät kaup­pa­me­ren­ku­lun suju­voit­ta­mi­seen ja talvella ylipää­tään meren­ku­lun turvaamiseen.