Ajankohtaisella on Itä-Suomessa monenlaiset kasvot – luottamushenkilöpäivillä tunnelmasta toiseen
Huonoja ja hyviä uutisia Itä-Suomesta. Yhtäällä muutosneuvottelujen kierre, TES-tulkinnan ongelmat, hiipuva toimiala, jatkuva lakkoilu ja tyhjä pankkitili. Toisaalla ilo vakaasta perheyhtiöstä, joka investoi kasvuun ja jossa työntekijöitä kuunnellaan ja arjen viestintä pelaa.
Pari päivää ennen Itä-Suomen alueen luottamushenkilöiden ajankohtaispäiviä Teollisuusliitto antoi jo kahdeksannen lakkovaroituksen UPM Plywoodille. Päivää ennen Joensuuhun kokoontumista UPM hämmensi soppaa ilmoittamalla käynnistävänsä Pelloksen, Savonlinnan ja Joensuun vaneritehtaita koskevat muutosneuvottelut.
– Ei mene meikäläisen ymmärrykseen. Tähän saakka on kerrottu, että tilauksia on paljon ja tekijät pitäisi saada hommiin mahdollisimman nopeasti. Nyt viesti näyttää muuttuneen noin viikossa – tilauksia ei olekaan, UPM Plywoodin Joensuun-tehtaan pääluottamusmies Ari Jormanainen hämmästelee.
Tehtaista Savonlinna ja Joensuu tuottavat koivuvaneria, Pellos havuvaneria. On ollut aikoja, jolloin Pellos on tehnyt hyvää tulosta ja koivuvanerilla mennyt huonommin. Nyt vaikeuksissa on Pelloksen havuvaneri. Suhdannevaihteluista on Jormanaisen mukaan tähän mennessä luovittu yli yhteistyöllä.
– Nyt työnantaja on pannut nämä kaksi tuotantosuuntaa kilpailemaan keskenään. Ei ole oikein, että ihmiset pantaisiin kilpailemaan tällä tavoin palkassa.

UPM Plywoodin yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat jatkuneet tuloksettomina keväästä 2024 alkaen. Yrityskohtaisia työehtosopimuksia aikanaan innokkaasti ajanut UPM on kategorisesti kieltäytynyt muun mekaanisen metsäteollisuuden jo sopimasta korotustasosta.
– On väärin verrata meidän palkkapyyntöämme ja -tasoamme Latinalaisen Amerikan kanssa. Sieltä tulee Eurooppaan halpaa tuotetta, joka ei kyllä edes laadullisesti ole meille kilpailija.
Ei ole oikein, että ihmiset pantaisiin kilpailemaan tällä tavoin palkassa.
Roolissaan pääluottamusmies on ajoin kuin ylipaineventtiili – niin koko työyhteisölle kuin yksittäiselle työntekijällekin.
– Tulee viestejä, että ihmisiltä on rahat loppu. Samaan hengenvetoon vahva viesti on myös se, että periksi ei anneta.

LASKEVALLA KÄYRÄLLÄ
Rebl Group -konserniin kuuluva painotalo PunaMusta painaa noin 90 prosenttia kaikista Suomen aikakauslehdistä. Myös Tekijä-lehti painetaan PunaMustassa.
– Media- ja painoalan suunta on koko ajan laskeva. PunaMusta on kasvanut ostamalla kilpailijansa ympäri Suomea; aikakauslehtipuolella painotalojen kilpailua ei Suomessa enää ole, PunaMustan pääluottamusmies Santtu Turtiainen taustoittaa.
Sanomalehtien painamisessa sekä digi- ja arkkipainoissa kilpailua riittää. PunaMustan palveluvalikoima ulottuu digitaalisista palveluista varastointilogistiikkaan ja verkkokauppaan.
Turtiainen on toiminut pääluottamusmiehenä noin 13 vuotta. Tänä aikana hän on nähnyt rajun toimialamuutoksen.
– Kun aloitin pääluottamusmiesurani, PunaMustassa työskenteli liki 300 ihmistä. Nyt työntekijöitä on puolet vähemmän.
Aikakauslehtipuolella painotalojen kilpailua ei Suomessa enää ole.
Konsernissa vaikuttavat nyt palkkajohtajat. Turtiaisen mukaan Laakkosen vanhalla polvella oli narut käsissä – vaikka kuinka oli pörssiyhtiö, niin sielultaan sittenkin perheyritys. Sittemmin ovat ajat koventuneet.
– Olemme olleet vuosikausia muutosneuvottelujen kierteessä. Valitettavasti nuoremmat hakeutuvat alalta pois sellaisiin tehtäviin, joissa työpaikka olisi todennäköisempi vielä 10–15 vuoden kuluttua.
Pääluottamusmiehen vastuiden ohella Turtiainen työskentelee painotalon jälkikäsittelyssä viimeistelijänä. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Lepoaika on viime aikoina ollut tiukoilla siksikin, että HR-osaston suuntaan tes-sopimusten tulkintakysymykset ovat teettäneet paljon työtä.

OUNEVALLA YHTEISTYÖ TOIMII
Joensuun Tuupovaarassa eletään Venäjän rajanaapurina. Kylän persoonallisilla kotisivuilla todetaan, että ”Tuupovaara on niin pieni tuppukylä”, ettei sieltä löydy edes Veikkauksen pelaamoa.
Tuupovaarasta löytyy kylläkin sähköliitoskomponenttien ja ohutlevymekaniikan valmistaja Ouneva Oy. Se on osa teollisuuden sopimusvalmistajaa Ouneva Groupia. Ounevalla on Tuupovaarassa kolme tehdasta. Yhtiö tiedotti Tuupovaaran liitintehtaan ja Vilvasen ohutlevytehtaan laajennusten valmistumisesta tänä keväänä. Laajennusten jälkeen Tuupovaarassa on tuotantotilaa lähes 16 000 neliötä. ”Uudet tilat lisäävät tehtaiden tuotannon tehokkuutta, parantavat viihtyvyyttä sekä mahdollistavat kasvun”, yhtiö viestittää.
Ilomantsissa asuvan Tapio Maksimaisen edestakainen työmatka Ouneva Oy:n tehtaalle Tuupovaaraan on reilut 70 kilometriä. Myös useimmilla Maksimaisen työkaverilla työmatka on verraten pitkä – esimerkiksi Joensuusta yhdensuuntaista matkaa kertyy reilut 50 kilometriä. Työmatkakuluista työnantaja korvaa 25 prosenttia.
– Äskettäin kävi kylässä erään toisen firman pääluottamusmies. Hän ihmetteli meidän olojamme ja hyvää tiedonkulkua. Ja kyllä se hyvää onkin, vuosien mittaa parantunut merkittävästi, nyt jo 13 vuotta Ounevan pääluottamusmiehenä toiminut Maksimainen kertoo.
Työnantaja panostaa pitovoimaan monilla tavoin, erilaiset työntekijäedut ovat tosi isossa roolissa.
Maksimainen mainitsee useat infotaulut, säännölliset tehdasinfot ja toimivan kommunikaation.
– Oli se sitten konehankinta, apuväline, jokin työturvallisuuteen liittyvä hankinta, niin pyyntö menee kyllä läpi, kunhan asia on hyvin perusteltu. Työnantaja panostaa pitovoimaan monilla tavoin, erilaiset työntekijäedut ovat tosi isossa roolissa.
Kevättalven lakko oli kuitenkin koettelemus.
– Tuupovaarassa on lakkoiltu harvoin ja yksittäisiä päiviä. Nyt reilun sadan työntekijän työt olivat pysähdyksissä viikon. Lakko ei ollut meidän käsissämme, mutta tunnelmaa se kiristi – liekö yli päästy vieläkään.