Teollisuusliiton painoarvo kasvaa – ”Vientimalli on myös kohtuuton taakka pitää kahden miljoonan palkansaajan puolta”
Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Antti Malste uskoo, että maan hallituksen ajama vientimalli kasvattaa Teollisuusliiton roolia, mutta se on myös taakka. Malsteen mielestä työntekijöiden on pidettävä huolta, että myös heidän äänensä kuuluu.
Työehtosopimusten (tes) neuvottelukierrokset pyörähtivät toden teolla käyntiin syyskuussa, kun teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloittivat neuvottelunsa. Kemian sektorin pääalat seurasivat perässä lokakuussa, kun Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus ry istuutuivat neuvottelupöytään.
Työehtosopimusten ja niistä neuvottelemisen merkitys ei ole suomalaisesta yhteiskunnasta kadonnut minnekään, vaikka Suomen hallitus on omilla lakihankkeillaan pyrkinyt sotkeutumaan työelämän pelisääntöihin ja rakenteisiin.
– Tes-neuvotteluiden merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on yhä keskeinen. Työlainsäädäntömme määrittelee edelleen hyvin niukalti minimiehtoja. Suomessa vähimmäisehdot ovat tulleet yleissitovien työehtosopimusten kautta, Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Antti Malste kuvaa tes-neuvotteluiden merkitystä.
Niilläkin aloilla, joilla yleissitovaa tai normaalisitovaa työehtosopimusta ei ole ollut, ovat yleissitovat työehtosopimukset määrittäneet osaltaan alalle normeja.
– Minimiehtojen puuttuminen lainsäädännöstä on tehnyt työehtosopimuksista ja niistä neuvottelemisesta erittäin merkityksellisiä kaikkien palkansaajien kannalta.
MERKITYS JA NEUVOTTELUPAINE KASVAVAT
Työehtosopimusten ja -neuvotteluiden merkitys vain kasvaa, jos hallituksen esitys niin sanotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista menee eduskunnassa läpi. Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle lokakuun alussa.
Vientivetoisessa työmarkkinamallissa eli vientimallissa rajoitetaan valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakuntien mahdollisuuksia ehdottaa työriitatilanteissa työntekijöille vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
– Jos laki hyväksytään, sovittelijan merkitys tulee laskemaan dramaattisesti. Sen sijaan Teollisuusliiton yhteiskunnallinen merkitys kasvaa huomattavasti, kun teknologiateollisuus päänavaajasopimuksena määrittää lain mukaan palkkoihin katon, Malste sanoo.
Noin 200 000 jäsenen Teollisuusliitto on tavallaan aiemminkin neuvotellut kahden miljoonan palkansaajan asioista, mutta nyt tämä ollaan kirjaamassa lakiin. Ei sekään ole reilua, että Teollisuusliiton teknologiateollisuudessa työskentelevien jäsenten työehtoja määrittelee se, miten muilla toimialoilla menee.
Noin 200 000 jäsenen Teollisuusliitto on tavallaan aiemminkin neuvotellut kahden miljoonan palkansaajan asioista, mutta nyt tämä ollaan kirjaamassa lakiin.
Vientimalli asettaa Malsteen mukaan päänavaajasopimuksen neuvottelijoille kohtuuttoman neuvottelupaineen ja lisää entisestään riskiä, että muilta aloilta painostetaan neuvottelijoita huomioimaan entistä enemmän niiden tilanteet.
– Pelko on, että neuvottelijat joutuisivat yhä enemmän huomioimaan julkisen sektorin tilanteen ja palkanmuodostuksen.
Lähes kaikki palkansaajajärjestöt ovat kritisoineet hallituksen vientimallia ankarasti. Malste uskoo, että vientimallin yksi seuraus on se, että työtaisteluita nähdään enemmän.
– Jatkossa työnantajilla ei ole kiinnostusta ratkoa palkkariitoja työntekijöiden kanssa, vaan he vievät asiat sovittelijalle, joka tarjoaa sen, mitä päänavaajasopimuksessa on sovittu. Tämä ajaa myös siihen, että vain lakkoilemalla voi saada enemmän kuin sovittelijan toimistosta.
Samalla vientimalli myös lisää eriarvoisuutta työntekijöiden kesken. Malli yhdessä jo uudistetun lakkolainsäädännön kanssa heikentää pienten ammattiliittojen mahdollisuutta taistella jäsentensä hyvien työehtojen puolesta.
– Tukityötaistelun rajoittaminen vaikuttaa siihen, että niillä aloilla, joilla omat muskelit ovat pienet, mahdollisuudet taistella kohtuullisesta sopimuksesta vähenevät.
TYÖNTEKIJÖIDEN ÄÄNI KUULUVIIN
Reilun vuoden vallassa ollut pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on pyrkinyt toimillaan voimakkaasti vaikuttamaan työmarkkinoiden toimintaan. Hallitus on myös tehnyt päätöksillään itsestään työmarkkinaosapuolen. Kehityssuunta on Malsteen mielestä huono.
– Työelämäkysymykset politisoituvat. Työmarkkina-asioita viedään yhä enemmän eduskuntaan, mikä ei ole hyvä asia. Tämä vähentää työmarkkinoiden ennakoitavuutta ja heikentää työntekijöiden ja työnantajien mahdollisuutta sopia keskenään heidän arkeaan koskevista asioista.
Malsteen mielestä työntekijöiden ei pidä laittaa uskoaan sen varaan, että tulevat hallitukset peruuttaisivat tehdyistä päätöksistä olennaisesti.
– Oikeistopuolueet luottavat siihen, että hallituksissa istuu jatkossakin takuumiehiä ja -naisia, jotka eivät anna työlainsäädännön muuttua voimakkaasti työntekijälähtöiseksi, Malste arvioi.
– Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden on syytä pitää entistä paremmin huolta, että myös heidän äänensä kuuluu eduskunnassa voimakkaana.