Liitossa
Kentällä viritellään yhteisrintamaa työmarkkinasyksyä varten – Ykkösenä ostovoima ja heikennysten torjuminen
Teollisuusliiton hallinnon jäsenten mielestä syksyn työmarkkinaneuvotteluissa keskiöön pitää nostaa palkkakysymykset rajusti nousseiden elinkustannusten takia. Ykkösasia on kuitenkin torjua hallituksen läpirunnomat heikennykset työelämän pelisääntöihin.
Suomessa työmarkkinasyksy on polkaistu käyntiin jännittyneessä ilmapiirissä. Käytännössä kaikilla keskusjärjestö SAK:n liitoilla ja niiden sopimusaloilla työehtosopimukset ovat katkolla syksyn ja ensi kevään aikana.
Kitkerän lisämaun tuleville neuvotteluille luo se, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) porvarihallitus on hakeutunut rajulle törmäyskurssille koko ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Lista hallituksen läpirunnomista työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksistä on pitkä.
Teollisuusliiton kentällä vaaditaankin nyt korjauksia hallituksen toimiin tes-pöydän kautta.
Tekijä tapasi liiton luottamushenkilöitä lokakuun alussa Helsingissä pidetyssä SAK:n Tulevaisuus tänään -työmarkkinatapahtumassa. Sen alla koolla olivat myös liittoperheen päättäjät.
”HENKILÖKOHTAISET LAKKOSAKOT POIS”
Teollisuusliiton hallituksen jäsen ja Parmarine Oy:n Forssan tehtaan luottamusmies Miikka Leponiemi katsoo, että työelämän ehtojen pitää olla neuvottelujen ytimessä.
– Esimerkiksi 200 euron henkilökohtainen lakkosakko pitäisi saada työehtosopimuksilla kirjattua pois, Leponiemi sanoo.
Teollisuusliiton Forssan ammattiosasto 179:n puheenjohtajana hänellä on hyvä tuntuma myös työpaikkojen arkeen.
– Kyllä epävarmuus on suurta toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Kaikki kallistuu muun muassa arvonlisäveron nousun myötä. Siksi totta kai tulee paineita siitä, että palkankorotusten pitää olla ostovoimaa tukevia.
TYÖNANTAJILLA HALLITUKSEN HUNAJAPURKKI
Samoilla linjoilla on Teollisuusliiton kemian sektorin johtokunnan puheenjohtaja, Nokian Renkaiden Nokian tehtaiden työsuojeluvaltuutettu Jari Lehti.
– Olen huomannut, että raha ei olekaan se ykkösasia. Hallituksen tekemät heikennykset ja suoranainen päähän potkiminen ovat työntekijöiden puheissa enemmän kuin raha.
Lehden mukaan maan hallitus on nyt antanut työnantajille ”hunajapurkin käteen”. Siksi myös usko työnantajapuolen neuvotteluhalukkuuteen horjuu.
– Yritystasolla paikallinen sopiminenkin on katsottava uudessa valossa. Yritysten johtajat ovat vieneet (Elinkeinoelämän keskusliiton) EK:n kautta agendansa hallitukselle.
TORJUNTAVOITOT EIVÄT ENÄÄ RIITÄ
Teollisuusliiton puutuotesektorin johtokunnan varapuheenjohtaja ja Puustelli Groupin pääluottamusmies Kai Hyrynkangas vaatii, että neuvotteluissa pitää kyetä korjaamaan ostovoimaan tullutta kuoppaa. Puusepänteollisuudessa pitäisi saada myös kaksi palkallista arkipyhää enemmän, jotta tilanne olisi sama kuin monella muulla liiton sopimusalalla.
– Ideaalitilanne olisi se, että ei tarvittaisi työtaistelutoimia. Ja että saataisiin tuntuvat palkankorotukset, joilla kompensoitaisiin hallituksen leikkauksia.
Jos me haluamme pitää jäsenet, tällä kierroksella eivät riitä mitkään torjuntavoitot.
Hänellä on viesti myös ay-päättäjille, kaikkiin tes-pöytiin.
– Jos me haluamme pitää jäsenet, tällä kierroksella eivät riitä mitkään torjuntavoitot. Meillä porukat ovat kyllästyneitä jo pitkälti kymmenen vuotta jatkuneisiin torjuntavoittoihin. Ne saavat nyt riittää, Hyrynkangas painottaa.
”PELKKÄ TYÖNILO EI ELÄTÄ”
Teollisuusliiton hallituksen jäsen ja Vitrulan Compositesin Mikkelin tehtaiden 1. varatyösuojeluvaltuutettu Riitta Viljakainen puolestaan sanoo, että elämisen kallistuessa palkankorotusten pitäisi olla sellaisia, että toimeen voi tulla yhdellä työllä.
– Että elämä ei olisi pelkkää pakertamista. Pelkkä työnilo ei riitä elämiseen, Viljakainen toteaa.
Viljakainen huomauttaa, että mikäli työehtoja jatkuvasti murennetaan, on yritystenkin vaikea saada sitoutunutta väkeä töihin.
– Kun töissä on hyvä olla, siihen sitoutuu.
Hänen mukaansa luottamus työnantajajärjestöjen toimintaan on ollut koetuksella.
– On varmasti työnantajia, jotka ymmärtävät ja arvostavat työntekijöitä. Mutta nyt tilanne on mennyt siihen pisteeseen, että äänessä ovat vain ne, jotka haluavat saada kaiken eivätkä ehkä ajattele vastakkaista osapuolta.
YHDYSVALLOISSA 62 PROSENTIN KOROTUKSET
Helsingissä koolla ollut SAK:n työmarkkinatapaaminen keräsi ay-aktiivien lisäksi yhteen myös edustavan joukon liittojen puheenjohtajia, asiantuntijoita, kansanedustajia ja europarlamentin jäseniä.
Sähköliiton puheenjohtajan Sauli Väntin mukaan SAK:n liittoperheen pitäisi nyt sovittaa toimintaansa vahvasti yhteen, sillä maan hallitus on kattanut työnantajaliitoille pöydän syksyn neuvotteluihin.
– Olisi loistava juttu, jos sopimukset alkaisivat ja päättyisivät samaan aikaan. Eikä yksikään sopimus olisi kiinni ennen kuin kaikki on neuvoteltu ja kaikki ovat saaneet sen, mitä tavoitellaan.
Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor korosti myös työntekijöiden osaamisen varmistamista.
– Kun yhteiskunta vetäytyy omasta vastuustaan työttömien tai aikuisten kouluttamisen suhteen, silloin me lähdemme siitä, että työnantajien pitää kantaa entistä enemmän vastuuta työntekijöidensä osaamisen lisäämisestä.
Kyllä meille 40 prosenttia riittää. Voidaan kätellä saman tien.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton puheenjohtaja Ismo Kokko huomautti, että palkankorotusten prosenttien lisäksi oleellista on, mille ajanjaksolle ne ajoittuvat. Hän nosti esimerkin Yhdysvalloista, jossa satamien ahtaajat saavuttivat maanlaajuisella lakollaan kuuden vuoden sopimuksen ja 62 prosentin palkankorotukset.
– Suomessa neljä vuotta on lain mukaan maksimi työehtosopimuksille, kyllä meille 40 prosenttia riittää. Voidaan kätellä saman tien, Kokko nauratti ay-väkeä.
