Kentällä viritel­lään yhteis­rin­tamaa työmark­ki­na­syksyä varten – Ykkösenä ostovoima ja heiken­nysten torjuminen

Suomessa työmark­ki­na­syksy on polkaistu käyntiin jännit­ty­neessä ilmapii­rissä. Käytän­nössä kaikilla keskus­jär­jestö SAK:n liitoilla ja niiden sopimus­aloilla työeh­to­so­pi­mukset ovat katkolla syksyn ja ensi kevään aikana.

Kitkerän lisämaun tuleville neuvot­te­luille luo se, että päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok.) porva­ri­hal­litus on hakeu­tunut rajulle törmäys­kurs­sille koko ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kanssa. Lista halli­tuksen läpirun­no­mista työelämän ja sosiaa­li­turvan heiken­nyk­sistä on pitkä.

Teolli­suus­liiton kentällä vaadi­taankin nyt korjauksia halli­tuksen toimiin tes-pöydän kautta.

Tekijä tapasi liiton luotta­mus­hen­ki­löitä lokakuun alussa Helsin­gissä pidetyssä SAK:n Tulevai­suus tänään ‑työmark­ki­na­ta­pah­tu­massa. Sen alla koolla olivat myös liitto­per­heen päättäjät.

”HENKILÖKOHTAISET LAKKOSAKOT POIS”

Teolli­suus­liiton halli­tuksen jäsen ja Parma­rine Oy:n Forssan tehtaan luotta­mus­mies Miikka Leponiemi katsoo, että työelämän ehtojen pitää olla neuvot­te­lujen ytimessä.

– Esimer­kiksi 200 euron henki­lö­koh­tainen lakko­sakko pitäisi saada työeh­to­so­pi­muk­silla kirjattua pois, Leponiemi sanoo.

Teolli­suus­liiton Forssan ammat­tio­sasto 179:n puheen­joh­ta­jana hänellä on hyvä tuntuma myös työpaik­kojen arkeen.

– Kyllä epävar­muus on suurta toimeen­tu­losta ja tulevai­suu­desta. Kaikki kallistuu muun muassa arvon­li­sä­veron nousun myötä. Siksi totta kai tulee paineita siitä, että palkan­ko­ro­tusten pitää olla ostovoimaa tukevia.

TYÖNANTAJILLA HALLITUKSEN HUNAJAPURKKI

Samoilla linjoilla on Teolli­suus­liiton kemian sektorin johto­kunnan puheen­joh­taja, Nokian Renkaiden Nokian tehtaiden työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jari Lehti.

– Olen huomannut, että raha ei olekaan se ykkös­asia. Halli­tuksen tekemät heiken­nykset ja suora­nainen päähän potki­minen ovat työnte­ki­jöiden puheissa enemmän kuin raha.

Lehden mukaan maan hallitus on nyt antanut työnan­ta­jille ”hunaja­purkin käteen”. Siksi myös usko työnan­ta­ja­puolen neuvot­te­lu­ha­luk­kuu­teen horjuu.

– Yritys­ta­solla paikal­linen sopimi­nenkin on katsot­tava uudessa valossa. Yritysten johtajat ovat vieneet (Elinkei­noe­lämän keskus­liiton) EK:n kautta agendansa hallitukselle.

TORJUNTAVOITOT EIVÄT ENÄÄ RIITÄ

Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­torin johto­kunnan varapu­heen­joh­taja ja Puustelli Groupin pääluot­ta­mus­mies Kai Hyryn­kangas vaatii, että neuvot­te­luissa pitää kyetä korjaa­maan ostovoi­maan tullutta kuoppaa. Puuse­pän­teol­li­suu­dessa pitäisi saada myös kaksi palkal­lista arkipyhää enemmän, jotta tilanne olisi sama kuin monella muulla liiton sopimusalalla.

– Ideaa­li­ti­lanne olisi se, että ei tarvit­taisi työtais­te­lu­toimia. Ja että saatai­siin tuntuvat palkan­ko­ro­tukset, joilla kompen­soi­tai­siin halli­tuksen leikkauksia.

Jos me haluamme pitää jäsenet, tällä kierrok­sella eivät riitä mitkään torjuntavoitot.

Hänellä on viesti myös ay-päättä­jille, kaikkiin tes-pöytiin.

– Jos me haluamme pitää jäsenet, tällä kierrok­sella eivät riitä mitkään torjun­ta­voitot. Meillä porukat ovat kylläs­ty­neitä jo pitkälti kymmenen vuotta jatku­nei­siin torjun­ta­voit­toihin. Ne saavat nyt riittää, Hyryn­kangas painottaa.

”PELKKÄ TYÖNILO EI ELÄTÄ”

Teolli­suus­liiton halli­tuksen jäsen ja Vitrulan Compo­si­tesin Mikkelin tehtaiden 1. varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tettu Riitta Vilja­kainen puoles­taan sanoo, että elämisen kallis­tuessa palkan­ko­ro­tusten pitäisi olla sellaisia, että toimeen voi tulla yhdellä työllä.

– Että elämä ei olisi pelkkää paker­ta­mista. Pelkkä työnilo ei riitä elämi­seen, Vilja­kainen toteaa.

Vilja­kainen huomauttaa, että mikäli työeh­toja jatku­vasti muren­ne­taan, on yritys­tenkin vaikea saada sitou­tu­nutta väkeä töihin.

– Kun töissä on hyvä olla, siihen sitoutuu.

Hänen mukaansa luottamus työnan­ta­ja­jär­jes­töjen toimin­taan on ollut koetuksella.

– On varmasti työnan­tajia, jotka ymmär­tävät ja arvos­tavat työnte­ki­jöitä. Mutta nyt tilanne on mennyt siihen pistee­seen, että äänessä ovat vain ne, jotka haluavat saada kaiken eivätkä ehkä ajattele vastak­kaista osapuolta.

YHDYSVALLOISSA 62 PROSENTIN KOROTUKSET

Helsin­gissä koolla ollut SAK:n työmark­ki­na­ta­paa­minen keräsi ay-aktii­vien lisäksi yhteen myös edustavan joukon liittojen puheen­joh­tajia, asian­tun­ti­joita, kansan­edus­tajia ja europar­la­mentin jäseniä.

Sähkö­liiton puheen­joh­tajan Sauli Väntin mukaan SAK:n liitto­per­heen pitäisi nyt sovittaa toimin­taansa vahvasti yhteen, sillä maan hallitus on kattanut työnan­ta­ja­lii­toille pöydän syksyn neuvotteluihin.

– Olisi loistava juttu, jos sopimukset alkai­sivat ja päättyi­sivät samaan aikaan. Eikä yksikään sopimus olisi kiinni ennen kuin kaikki on neuvo­teltu ja kaikki ovat saaneet sen, mitä tavoitellaan.

Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­torin johtaja Katariina Stoor korosti myös työnte­ki­jöiden osaamisen varmistamista.

– Kun yhteis­kunta vetäytyy omasta vastuus­taan työttö­mien tai aikuisten koulut­ta­misen suhteen, silloin me lähdemme siitä, että työnan­ta­jien pitää kantaa entistä enemmän vastuuta työnte­ki­jöi­densä osaamisen lisäämisestä.

Kyllä meille 40 prosenttia riittää. Voidaan kätellä saman tien.

Auto- ja kulje­tusalan työnte­ki­jä­liiton puheen­joh­taja Ismo Kokko huomautti, että palkan­ko­ro­tusten prosent­tien lisäksi oleel­lista on, mille ajanjak­solle ne ajoit­tuvat. Hän nosti esimerkin Yhdys­val­loista, jossa satamien ahtaajat saavut­tivat maanlaa­jui­sella lakol­laan kuuden vuoden sopimuksen ja 62 prosentin palkankorotukset.

– Suomessa neljä vuotta on lain mukaan maksimi työeh­to­so­pi­muk­sille, kyllä meille 40 prosenttia riittää. Voidaan kätellä saman tien, Kokko nauratti ay-väkeä.