Teollisuusliiton puutuotesektorin henkilökunta oli koolla liiton toimistolla Helsingissä 24.9.2024. Kuvassa ovat sopimusasiantuntija Eero Juhonen, assistentti Justus Mollberg, sektorin johtaja Katariina Stoor, sopimusasiantuntija Lauri Sallila, sopimuspäällikkö Anne Heiskanen ja sopimusasiantuntija Janne Naukkarinen.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvotellaan jatkoa kymmeniin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT TUUKKA RANTALA

Mekaanisessa metsäteollisuudessa päättyy noin 80 yrityskohtaista työehtosopimusta loppuvuoden 2024 aikana. Järjestäytymisen merkitys korostuu yrityskohtaisissa neuvotteluissa.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa loppuvuosi 2024 on neuvottelujen täyttämä, sillä noin 80 yrityskohtaista työehtosopimusta on päättymässä.

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor kertoo, että neuvottelut uusista sopimuksista aloitettiin suurimpien yritysten kanssa keväällä ja neuvottelutahti kiihtyy loppuvuoden aikana.

Näillä näkymin moni sopimus tehdään sen jälkeen, kun isot vientialat ovat solmineet työehtosopimuksensa. Päänavaajana pidetyt teknologiateollisuuden neuvottelut käynnistyivät 12. syyskuuta.

– Moni yritys haluaa nähdä teknologiateollisuuden ja kemian avaukset ennen kuin ovat valmiita sopimaan palkkaratkaisun, Stoor arvelee.

110 TYÖEHTOSOPIMUSTA

Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin vuonna 2022 sen jälkeen, kun työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry oli lopettanut valtakunnallisten sopimusten teon.

Teollisuusliitto on neuvotellut mekaaniseen metsäteollisuuteen noin 110 yrityskohtaista työehtosopimusta, jotka koskevat noin 93 prosenttia alan työntekijöistä.

– On myös yrityksiä, joissa henkilöstö on vain pakottavan lainsäädännön ja työsopimusten varassa, Stoor kertoo.

Meitä ei kuunnella siksi, että olemme taitavia neuvottelijoita, vaan siksi, että jäsenistön voima on takanamme.

Suomalaisilla työmarkkinoilla työehdot perustuvat vahvasti työehtosopimuksiin, ja lainsäädäntö on kirjoitettu sen mukaisesti.

– Työlainsäädännössä ei ole minimipalkkaa, palkallisia perhevapaita tai lomarahoja, Stoor luettelee esimerkkejä.

JÄSENET TUOVAT VOIMAN

Yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat alleviivanneet järjestäytymisen tärkeyttä. Jos yrityksessä on vähän liiton jäseniä, se näkyy suoraan neuvottelumahdollisuuksissa.

– Työehtosopimusneuvottelut ovat voimalaji. Meitä ei kuunnella siksi, että olemme taitavia neuvottelijoita, vaan siksi, että jäsenistön voima on takanamme.

Valtakunnallisten järjestöjen keskenään solmimat yleissitovat työehtosopimukset koskevat kaikkia alan yrityksiä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa moni yrityskohtainen työehtosopimus on tehty vanhan yleissitovan sopimuksen pohjalta, mutta sopimuksissa on vaihtelua.

– Yleissitovassa kentässä kaikki ovat samalla viivalla ja samat vähimmäisehdot koskevat kaikkia. Yrityskohtaisessa kentässä kilpailuasetelma on mutkikkaampi, Stoor toteaa.

Puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor.

TYÖEHDOT TUTUIKSI YRITYKSISSÄ

Ensimmäisellä yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelukierroksella moni yritys sai ensimmäisen kosketuksensa työehtosopimusten tekemiseen.

– Jäi käsitys, että Metsäteollisuus ry ei panostanut kovin paljoa siihen, että olisi valmistellut yrityksiä neuvotteluihin.

Stoor kertoo, että kaikissa yrityksissä ei ollut selvää, mitä yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen tarkoitti. Osalle tuli yllätyksenä, että mahdollisuudet poiketa lainsäädännöstä tes-määräyksin ovat suppeampia, kun työehtosopimus ei ole valtakunnallinen.

– Ensimmäisellä yrityskohtaisella kierroksella sopimukset tuli käytyä läpi. Siinä oli opetuksellistakin elementtiä. Kävimme yhdessä läpi, mitä mikäkin määräys tarkoittaa.

Jäi käsitys, että Metsäteollisuus ry ei panostanut kovin paljoa siihen, että olisi valmistellut yrityksiä neuvotteluihin.

Yrityskohtaisiin sopimuksiin siirryttäessä useimmissa yrityksissä laadittiin yhteinen työehtosopimus tuotannon työntekijöille ja toimihenkilöille. Teollisuusliitto tekee neuvotteluissa tiivistä yhteistyötä toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pron kanssa.

Työntekijäryhmien työehtoja on yhtenäistetty, mistä on ollut etua niin työntekijöille kuin toimihenkilöille. Aiemmin toimihenkilöillä on ollut parempia työehtoja esimerkiksi sairausaikaa ja perhevapaita koskien. Palvelusvuosilisäjärjestelmä on aiemmin koskenut ainoastaan työntekijöitä.

– Olemme saaneet merkittäviä parannuksia työehtosopimusten teksteihin tämän yhteistyön myötä, Stoor kertoo.

VAIN LIITTO TEKEE TYÖEHTOSOPIMUKSIA

Orpon-Purran oikeistohallitus on muuttamassa paikallista sopimista siten, että jatkossa myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa olisi laajat mahdollisuudet poiketa lainsäädännöstä.

Lisäksi työnantajajärjestöihin kuulumattomissa yrityksissä voitaisiin jatkossa hyödyntää yleissitovan työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

Puutuotesektorille on tullut tietoon, että joissain yrityksissä työnantaja on pyrkinyt tekemään työehdoista sopimuksia ilman ammattiliittoa. Stoor muistuttaa, että lainsäädäntö ei tunnusta tällaisille sopimuksille työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia.

Pääluottamusmiehet sitoutetaan neuvotteluprosessiin. He ovat mukana tavoitteiden asettamisessa ja neuvottelupöydässä.

Myös Teollisuusliiton säännöt ovat selkeät: vain liitto tekee työehtosopimuksia, eivät esimerkiksi ammattiosastot tai pääluottamusmiehet.

Luottamusmiehet ovat kuitenkin keskeisessä roolissa, kun yrityskohtaisia työehtosopimuksia neuvotellaan ja solmitaan. He ovat myös tärkeitä linkkejä henkilöstön suuntaan.

– Pääluottamusmiehet sitoutetaan neuvotteluprosessiin. He ovat mukana tavoitteiden asettamisessa ja neuvottelupöydässä.

OSTOVOIMAN KEHITTÄMINEN KESKIÖSSÄ

Puutuotesektorin työehtosopimusneuvottelujen yleisiä tavoitteina ovat oikeudenmukainen ja ostovoimaa parantava palkkakehitys sekä Suomen hallituksen tekemien työelämäheikennysten paikkaaminen.

Puutuotesektorilla neuvotellaan mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden yrityskohtaisten työehtosopimusten lisäksi valtakunnallisia sopimuksia.

Puusepänteollisuuden yleissitova työehtosopimus umpeutuu 30.4.2025. Hirsitaloteollisuuden yleissitova sopimus on katkolla 31.5.2025, jos seuraavan vuoden palkankorotuksista ei päästä sopuun.

Hirsitaloteollisuuden sopimusala syntyi, kun aiemmin mekaanisen metsäteollisuuden valtakunnallisen sopimuksen piirissä olleet hirsitaloyritykset halusivat alalleen valtakunnallisen työehtosopimuksen. Tunnusteluja on tehty myös muiden uusien sopimusalojen synnyttämiseksi.

– Tilannetta on kartoitettu työnantajapuolen yhdistysten kanssa, mutta se ei ole vielä johtanut tuloksiin, Stoor kertoo.

 

Lue lisää:

Mekaanisen metsäteollisuuden yritykset, joissa on yrityskohtainen työehtosopimus (Teollisuusliitto.fi)

Selvitys: Yrityskohtaisten tes-neuvottelujen sujumisesta melko myönteisiä arvioita neuvottelijoilta (Tekijä 5.9.2024)