”Tarjous, josta ei voi kieltäytyä” oli laiton – korkein oikeus katsoi työnantajan syrjineen ay-toiminnan perusteella

Korkein oikeus päätti heinäkuussa 2024, että Pirkanmaalla toimiva yritys syrji vuonna 2018 Teollisuusliiton jäseniä tarjoamalla tavallisesta poikkeavia etuja työtaistelun alaisista ylitöistä.

Oikeusasteissa käsitellyt tapahtumat ajoittuvat syksyyn 2018, jolloin Teollisuusliitto julisti ylityökiellon, joka oli osa laillista poliittista työtaistelua.

Ylityökiellon aikana yritys tarjosi osalle työntekijöistä mahdollisuuden tehdä viikonloppuna ylitöitä siten, että yhtenä lauantaina tehdystä 16 tunnin laskennallisesta ylityöstä maksettiin korvauksena 44 tunnin palkkaa vastaava summa tai annettiin viikon palkallinen vapaa.

Oikeuden papereista käy ilmi, että yrityksen ylityötarjousta oli työpaikalla kuvailtu ”tarjoukseksi, josta ei voi kieltäytyä”. Kahdeksan työntekijää hyväksyi yhtiön ylityötarjouksen.

Korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan, että ”ylityötarjous on saattanut ammattiliittoon kuuluneet ja sen ylityökiellon velvoittamat työntekijät tosiasiassa epäedullisempaan asemaan kuin ammattiliittoon kuulumattomat työntekijät”.

Kyseessä on päätös, joka vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, arvioi Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön va. päällikkö Susanna Holmberg.

– Työntekijät näkevät, että heillä on ammattiyhdistystoiminnan suoja, ja työnantaja oppii olemaan rikkomatta työntekijän oikeuksia, Holmberg sanoo.

ENNAKKOPÄÄTÖS LUO OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

Tapauksessa oli kantajana 45 työtaisteluun osallistunutta Teollisuusliiton jäsentä, jotka työskentelivät yrityksen kahdessa toimipisteessä samalla paikkakunnalla.

Teollisuusliitto myönsi jäsenilleen oikeusavun ja vei asian oikeuteen. Käräjäoikeus ratkaisi asian työntekijöiden eduksi, mutta hovioikeus kallistui työnantajan puolelle. Lopulta korkein oikeus kumosi aiemmat päätökset ja ratkaisi asian pääosin työntekijöiden eduksi.

Korkein oikeus ei ole aiemmin antanut ennakkoratkaisua vastaavantyyppisestä syrjintätilanteesta. Ennakkoratkaisut luovat uutta oikeuskäytäntöä.

– Tuomioistuimet noudattavat hyvin korkeimman oikeuden linjauksia, Holmberg sanoo.

Oikeudenkäynti on aina riski, mutta uskallamme viedä epävarmempiakin juttuja oikeuteen.

Korkein oikeus siis katsoi ennakkopäätöksessään, että ylimääräisten etujen tarjoaminen työtaistelun alaisista töistä syrjii muita työntekijöitä heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella.

– Kuinkahan paljon tätä on tapahtunut aiemmin muilla työpaikoilla? Holmberg pohtii.

Nyt oikeudelliseen tilanteeseen on saatu selvyyttä, joten jatkossa työnantajien kannattaa harkita kahdesti työtaistelun alaisiin töihin houkuttelua.

OIKEUSAPU KATTAA JÄSENTEN KAIKKI KULUT

Korkeimman oikeuden mukaan syrjintä kohdistui toisen toimipisteen 31 työntekijään, jotka olisivat pystyneet tekemään ylityönä teetettyä työtä ilman erillistä perehdytystä. Oikeus tuomitsi yrityksen maksamaan 1 000 euron hyvityksen jokaiselle syrjitylle työntekijälle.

Oikeus hylkäsi työntekijöiden vahingonkorvausvaatimukset saamatta jääneestä palkasta. Korkein oikeus määräsi molemmat osapuolet maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, sillä asia oli oikeudellisesti niin epäselvä, että molemmilla osapuolilla oli perusteltu syy oikeudenkäyntiin.

Teollisuusliiton oikeusapu kattaa kaikki jäsenten oikeudenkäyntikulut. Kyseisessä syrjintätapauksessa korkeimman oikeuden päätös saatiin lähes kuusi vuotta käsiteltyjen tapahtumien jälkeen, ja liiton oikeudenkäyntikulut olivat kymmeniä tuhansia euroja.

– Koko ajan on riskinä, että hävitessä olisi voinut joutua maksamaan vastapuolenkin kulut. Oikeudenkäynti on aina riski, mutta uskallamme viedä epävarmempiakin juttuja oikeuteen, Holmberg sanoo.