Työttömyyden kokemus kovenee

Työnhakijoiden keskitulo SAK:n aloilla ennen veroja on 1 356 euroa kuukaudessa. Miehillä luku on 1 400 ja naisilla 1 300 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käyttöön jää miehillä noin 1 050 ja naisilla 975 euroa kuukaudessa.

Suomessa köyhyysrajaksi on määritelty noin 1 400 euroa kuukaudessa. Näin ollen SAK:laisten alojen työnhakijat sijoittuvat keskitulolla mitattuna rajan alapuolelle. Ei tarvitse olla erityisasiantuntija päätelläkseen, että elämä edellä mainituilla tuloilla on niukkaa. Asuminen, ruoka, terveydenhoito, vaatetus ja liikkuminen muodostavat menoerän, jonka hintalappu on armoton missä päin Suomea tahansa.

Raha on pienituloiselle jatkuva murhe. SAK:n toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työnhakijasta arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi heidän elämästään mahdotonta. Samansuuruinen yllättävä menoerä on pelottava näkymä ja toteutuessaan ahdinko. Jos kännykkä tai pesukone rikkoutuu, on todennäköisin ratkaisu olla pakon sanelemana hankkimatta uusia. Epävarmuus keikuttaa arkea, nakertaa jaksamista ja aiheuttaa pitkittyessään riskin terveyden heikentymiselle.

Maan hallituksen päättämät syyskuun alussa voimaan astuneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset tarkoittavat 2 000 euron tuloilla 261 euron leikkausta kuukaudessa, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta. Jos työttömyys kestää kahdeksan kuukautta, on leikkaus 326 euroa kuukaudessa. Niiden rinnalla vaikuttavat hallituksen tekemät aikaisemmat sosiaaliturvan leikkaukset ja arvonlisäveron korotus.

Tehokas lääke työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan on kokoaikainen työ, jolla tulee toimeen.

Alle 30-vuotiaista hälyttävän moni eli noin joka toinen raportoi siitä, että rahat eivät tahdo riittää ruokaan ja vaatteisiin. Vanhemmissa ikäryhmissä työttömyyden ongelmaan sisältyy myös kokemus ikäsyrjinnästä. Hallituksen toteuttamat leikkaukset ja esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen koventavat työttömyyden kokemusta ja lisäävät syrjäytymisriskiä kaikissa ikäluokissa. Toteutunut syrjäytyminen on taakka yksilöille, julkiselle taloudelle ja yhteiskunnalle.

Maan hallituksen toteuttamien leikkausten takana on ajatusmalli, jonka mukaan routa ajaa työttömät töihin. Todellisuudessa leikkaukset vaikeuttavat työnhakijoiden elämäntilannetta ja kaventavat mahdollisuuksia etsiä töitä, mikä sekin maksaa rahaa. Toisaalta työn tarjonta ei lisäänny työnhakijoita kurittamalla. Tarjonta on muutenkin olemassa. Työnhakijoiden ensisijainen tavoite on päästä töihin, mikäli terveys vain antaa myöten, tai ellei jokin muu seikka, kuten mahdottomat työmatkat, asetu esteeksi.

Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Toiveet paremmasta tulevaisuudesta ovat valtion osoittaman tuen vähentyessä yhä enemmän työnantajien käsissä. Tehokas lääke työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan on kokoaikainen työ, jolla tulee toimeen.