Muunkie­listen jäsenten euro 83 senttiä – kuukausi­palkka 2 800 euroa

Teolli­suus­liiton jäsenis­töstä osa on muun kuin suomen- tai ruotsin­kie­lisiä. Heistä määräl­li­sesti eniten työsken­telee metal­li­teol­li­suu­dessa ja suhteel­li­sesti eniten maaseu­tue­lin­kei­noissa ja puutarha-aloilla. Teolli­suus­liiton sopimus­aloista matala­palkka-aloja ovat maa- ja metsä­ta­lous­alat, joissa työt ovat pääosin kausi­työtä. Lisäksi alhainen palkka­taso on jakelu- ja tekstii­li­huol­toa­lalla, joissa työ on pääosin osa-aikaista.

Alakoh­tai­sista syistä muunkie­listen jäsenten kuukausi­palkat jäävät selvästi alhai­sem­maksi kuin suomen- ja ruotsin­kie­listen jäsenten. Tilas­toista selviää, että muunkie­listen jäsenten keski­tulot ovat muita pienempiä kaikilla sopimusaloilla.

Teolli­suus­liiton tutki­musyk­sikön tekemän arvion mukaan muunkie­listen jäsenten mediaa­ni­kuu­kausi­palkka on noin 2 800 euroa. Tämä on noin 570 euroa vähemmän kuukau­dessa kuin suomen- ja ruotsin­kie­li­sillä jäsenillä. Näillä luvuilla lasket­tuna muunkie­listen jäsenten euro on keski­määrin 83 senttiä.

Maahan­muut­ta­jien työlli­syy­saste on noussut ja lähenee suoma­lais­taus­taisten tasoa.

Työ- ja elinke­no­mi­nis­te­riön selvi­tyksen (2024) mukaan maahan­muut­ta­jien työlli­syy­saste on noussut ja lähenee suoma­lais­taus­taisten tasoa. Maahan­muut­ta­jien ansio­tulot jäävät kuitenkin suoma­lais­taus­taisia alhai­sem­miksi. Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden EU-kansa­laisten tai opiske­li­joiden oleske­lu­lu­valla tulleiden keski­tulot ovat noin 80 prosenttia suoma­lais­taus­taisten keski­tu­loista. Kansain­vä­lisen suojelun tai perhee­nyh­dis­tä­misen perus­teella saapu­neiden keski­tulot jäävät selvästi alhai­sem­miksi (50 %).

Keski­tu­lojen alhai­suu­teen on muutama pääsyy. Ensin­näkin tulok­kaan kotimaassa hankkima koulutus ja osaaminen eivät monesti sellai­se­naan kelpaa vastaa­viin tehtä­viin Suomessa. Lisäksi suomen tai ruotsin kieli ei ole kaikilla hallussa. Näistä syistä tulok­kaat joutuvat työsken­te­le­mään joko yrittä­jinä tai vähän koulu­tusta vaati­villa matalapalkka-aloilla.

Ansio­työtä tekevien ulkomaa­lais­taus­taisten tulotaso jää siksikin alemmalle tasolle, että he työsken­te­levät yleisesti niin kutsuissa epätyy­pil­li­sissä työsuh­teissa, toisin sanot­tuna määrä- ja osa-aikatöissä tai vuokra­työ­suh­teessa. Alhainen palkka­taso koskee ulkomaisia työnte­ki­jöitä, joita voidaan huijata tietä­mät­tö­myyden vuoksi.

Työllisten määrä kasvaa tulokkailla

Suomen työmark­ki­noille on muuttanut viime­vuo­sina runsaasti työikäisiä ulkomailta. Ennätys­vuonna 2023 maahan muutti lähes 58 500. Suomen väkiluku nousi yli 5,6 miljoonan. Työllisten määrä on kasvanut. Vuoden 2022 lopussa työlli­sistä oli joka kymmenes (9,2 %) ulkomaa­lais­taus­taisia. Tilas­to­kes­kuksen mukaan työperäinen maahan­muutto selittää korkeana pysyneen työllisyysasteen.

Pekka Myrskylä tarkas­telee koko Suomen väestöä Tieto & Trendit ‑artik­ke­lissa (2023). Hänen mukaansa ulkomaa­lais­väestö tekee töitä siinä missä muutkin: 43 % on ansio­töissä. Suurin ero on eläke­läisten määrässä. Suoma­lais­taus­tai­sista on eläkkeellä yli neljännes (28 %), mutta ulkomaa­lais­taus­tai­sista vain harva (6 %).

Tarve­har­kinta lipsuu

Osa ulkomai­sista työnte­ki­jöistä tulee Suomeen EU-kansa­lai­sina. Heidät velvoi­te­taan rekis­te­röi­mään työsken­te­lynsä Suomessa kolmen kuukauden sisällä.

EU:n ulkopuo­lelta tulevaa työvoimaa koskee tarkempi viran­omais­seu­ranta. Niin kutsuttu tarve­har­kinta tehdään alueit­tain ja ammat­tia­loit­tain kahdesti vuodessa. Tarve­har­kinta kohdistuu nimeno­maan duunarialoihin.

Tarve­har­kin­nalla on tarkoitus estää tilanne, että maahan tuodaan korvaavaa työvoimaa. Pelkona on, että korvaavan työvoiman palkkoja ja muita työeh­toja poljetaan.

Työtä tulisi alueella tarjota ensisi­jai­sesti alan työttö­mille. Näin ei aina käy. Aloja saate­taan vapauttaa tarve­har­kin­nasta erilaisen painos­tuksen alla. Alueel­linen arviointi ja linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä perustuu ulkomaalaislakiin.

Lue juttu englanniksi!