Leikkaukset uhkaavat lomautusjärjestelmää

Maan hallitus on leikkaamassa rajusti ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Hallitus pienentää ansiosidonnaista päivärahaa, vaikeuttaa tuen piiriin pääsyä ja jäädyttää päivärahan indeksikorotukset. Muutokset koskevat työttömiä, lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä.

Osa heikennyksistä on jo voimassa. Vuodenvaihteessa työttömyyden alun omavastuuaika pidennettiin viidestä seitsemään päivään. Täyttä päivärahaa saavat menettävät noin 150 euroa.

Huhtikuussa on tulossa voimaan lapsikorotusten poisto, joka tarkoittaa lapsiperheille jopa satojen eurojen leikkausta kuukausittain. Samalla lakkautetaan päivärahan suojaosa, jonka turvin on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvan taso laskee.

Osalle työntekijöistä on tullut yllätyksenä, että muutokset koskevat myös lomautettuja.

Syksyllä 2024 on tulossa voimaan ansiosidonnaisen päivärahan porrastus, joka tarkoittaa päivärahan leikkausta 20 prosentilla kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Kahdeksan kuukauden jälkeen leikataan vielä 5 prosenttia lisää.

– Yli 60 prosentilla työttömistä on ollut toimeentulovaikeuksia aiemmallakin työttömyysturvan tasolla. Muutokset heikentävät entisestään työttömien toimeentuloa, sanoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor.

Teollisuudessa lomautukset ovat yleisiä heikkojen suhdanteiden vallitessa, joten ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset koskettavat monia Teollisuusliiton jäseniä.

– Osalle työntekijöistä on tullut yllätyksenä, että muutokset koskevat myös lomautettuja.

KIITELTY JÄRJESTELMÄ

Suomalainen lomautusjärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna ainutlaatuinen. Järjestelmä luo joustoja sekä yrityksille että työntekijöille.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa laissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa. Työsuhde pysyy voimassa lomautuksen aikana.

Yritykset ovat voineet sopeuttaa toimintaansa heikompina hetkinä, ja työntekijät ovat voineet palata omaa osaamista vastaaviin töihin lomautusjakson jälkeen.

– Lomautusjärjestelmää on kiitelty molemmin puolin. Se on joustava keino reagoida äkkinäisiin talouden muutoksiin, Stoor kertoo.

OSAAJAPULA SYVENEE?

Lomautusjärjestelmän toimivuus joutuu koetukselle, kun hallitus leikkaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Heikomman työttömyysturvan takia työvoima saattaa jatkossa siirtyä lomautusjakson aikana pysyvästi muihin töihin.

– Työnantajapuoleltakin on esitetty huolta, että työttömyysturvan heikennyksen takia osaava työvoima saattaa siirtyy muille aloille.

Työn perässä muuttaminen ei ole aina helppoa, jos elämä on rakennettu vanhan työpaikan lähelle.

– Itä- ja Pohjois-Suomessa ei välttämättä ole vaihtoehtoisia työpaikkoja. Pitääkö silloin lähteä maksetusta omakotitalosta, vaikka siitä ei paljoa saisi myymällä?

Nykyiselläänkin joillekin aloille on vaikea saada osaajia. Eivät nämä leikkaukset varmasti ainakaan helpota tilannetta.

Samaan aikaan hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia sopeutua muutoksiin. Varsinkin alle 50 työntekijän yrityksissä palkanmaksun saattaa jatkossa katketa todella nopeasti.

– Aiemmin on ollut aikaa varautua muutoksiin, kun muutosneuvotteluja on käyty kahdesta kuuteen viikkoon ja lomautusilmoitusaika on ollut kaksi viikkoa, mutta Orpon hallituksen lainsäädäntömuutoksilla siirtymäaika lyhenisi jopa viikkoon, Stoor kertoo.

Suhdanneherkille aloille voi jatkossa olla hankala löytää työvoimaa. Varsinkin työelämään tulevilla nuorilla on mahdollisuus äänestää jaloillaan.

– Nykyiselläänkin joillekin aloille on vaikea saada osaajia. Eivät nämä leikkaukset varmasti ainakaan helpota tilannetta.

KANNUSTUSTA KURJISTAMALLA

Näyttää siltä, että oikeistohallitus haluaa ajaa työntekijät niin ahtaalle, että työtä täytyy ottaa vastaan hinnalla millä hyvänsä. Uhkana on työehtojen ja palkkojen heikentyminen, kun samaan aikaan Orpon-Purran hallitus on purkamassa paikallisen sopimisen ehtoja.

– Kannustinloukkujen purkaminen tapahtuu kurjistamalla. Taustalla on vääristynyt ihmiskuva, jonka mukaan ihmiset haluavat jättäytyä työttömyysturvan varaan.

Työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen työehtoja heikentämällä on vierasta suomalaisessa työelämässä. Perinteisesti Suomen valtteina on pidetty osaamista ja laatua.

– Tutkitusti työllistymisen esteitä ovat ikä, terveydentila ja osaamisen puutteet. Kiinnitettäisiin huomiota niihin, Stoor ehdottaa.

Taustalla on vääristynyt ihmiskuva, jonka mukaan ihmiset haluavat jättäytyä työttömyysturvan varaan.

Hallitus on kuitenkin lakkauttamassa aikuiskoulutustuen, jonka avulla työntekijät ovat tähän asti voineet kartuttaa osaamistaan.

– Jos yhteiskunta luistelee vastuusta, pitäisikö työnantajien ottaa enemmän vastuuta työntekijöistä? Esimerkiksi työntekijän kouluttaminen useamman työvaiheen hallintaan hyödyttäisi sekä yritystä että työntekijää, Stoor pohtii.

LOMAUTUS KESKIMÄÄRIN PARI VIIKKOA

Avoin työttömyyskassa selvitti Tekijä-lehden pyynnöstä lomautusjaksojen kestoa. A-kassa poimi järjestelmistään 150 teollisuusliiton jäsenen otoksen ja tutki heidän lomautustensa pituuksia.

Suuntaa antavan otoksen perusteella teollisuusliittolaisten lomautusten pituus on keskimäärin 18 päivää, jossa on mukana myös viikonloput ja pyhät.

Lomautusten pituuden mediaani on 12 päivää. Mediaani määritetään laittamalla tutkittujen lomautusjaksojen pituudet suuruusjärjestykseen ja valitsemalla keskimmäinen arvo.

Suhdanteista, aloista ja työpaikoista riippuen lomautusten pituus vaihtelee työajan lyhennyksistä kuukausien kokoaikaisiin lomautuksiin.