Teol­li­suus­liitto keskus­teli SuomiA­ree­nassa: Tarvi­taanko työelä­mässä Tinderiä?

SuomiA­ree­nassa otsi­kon kysy­myk­seen vastat­tiin keskus­te­lussa kysy­myk­sellä, että onko teko­äly tule­vai­suu­den Tinder. Keskus­te­lua käytiin aiheesta vilk­kaasti, jäsen­ty­neesti ja rakentavasti.

Teol­li­suus­liitto, Metro­po­lia Ammat­ti­kor­kea­koulu ja Suora­Työ Oy:n järjes­ti­vät Porin SuomiA­ree­nassa tors­taina 19.7. keskus­te­lu­ti­lai­suu­den Kelpaanko minä – tarvi­taanko työelä­mässä Tinderiä?

Keskus­te­lun aiheena oli työn­haun, rekry­toin­nin ja osaa­mi­sen haas­teet työn murrok­sessa. Panee­lissa pohdit­tiin muun muassa kuinka työn­te­ki­jät ja työnan­ta­jat kohtai­si­vat parem­min, miten digi­ta­li­saa­tio muut­taa työn­ha­kua, millai­nen työ kelpaa ja millaista osaa­mista tarvi­taan nyt ja jatkossa.

TUULAN TARINA

Riitta Konkola, Riku Aalto ja Jani Laatikainen.

Teol­li­suus­liit­toa keskus­te­lussa edusti liiton puheen­joh­taja Riku Aalto, Metro­po­liaa toimi­tus­joh­taja-rehtori Riitta Konkola ja Suora Työ Oy:tä toimi­tus­joh­taja Jani Laati­kai­nen. Keskus­te­lua ja tilai­suutta jäsensi kolme aihe­pii­riin liit­ty­vää videota.

Ensim­mäi­sessä videossa työtä koko­päi­vä­toi­mi­sesti etsivä Tuula Kari­vesi kertoo tehneensä muun muassa Arabian tehtailla parin­kym­me­nen vuoden työru­pea­man. Vuosiin sisäl­tyy 12 vuoden pesti tehtaan pääluot­ta­mus­mie­henä. Hänen viimei­nen työsuh­teensa oli määrä­ai­kai­nen, puolen vuoden työ toimistosihteerinä.

Tuula kaipaa lisää tukea osaa­mi­sensa kartoit­ta­mi­seen sekä ikäluo­kal­leen, yli 50-vuotiaille, erilai­sia palve­luita työn­haun tueksi.

Riitta Konko­lan mielestä Tuulalla on valt­ti­naan merkit­tä­vää käytän­nön osaa­mista. Esimer­kiksi pääluot­ta­mus­mie­hen tehtä­vät vaati­vat osal­taan yhteis­työ­ky­kyä ja neuvot­te­lu­tai­toja. Konkola koros­taa luot­ta­mus­teh­tä­vien vaati­van myös arviointi- ja ratkaisukykyä.

Tuulan kaipaa­maan tukeen osaa­mi­sensa kartoit­ta­mi­seen löytyy apu Metro­po­liasta, mutta osto­pal­ve­luina. Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tehdään osaa­mi­sen arvioin­teja, joissa on löyty­nyt joskus jopa merkit­tä­vää piilo-osaamista.

Jani Laati­kai­nen arve­lee niin ikään Tuulan osaa­mi­sella sekä työko­ke­muk­sella olevan kysyn­tää. Hän toteaa Tuulan, kuin muiden­kin työn­ha­ki­joi­den, työn­ha­kua hait­taa­van se, että Suomessa on tutki­tusti EU-maiden syvin “kuilu” työl­li­syy­den ja työt­tö­myy­den välillä, eli kohtaavuusongelma.

Riku Aallon mukaan luot­ta­mus­teh­tä­vissä toimi­vat ovat useim­mi­ten laajasti koulut­tau­tu­neita sekä tunte­vat hyvin työyh­tei­sönsä tarpeet ja tunnot. Tästä on etua työnantajillekin.

– Jotkut työnan­ta­jat eivät tosin rekry­toi eivätkä palk­kaa ay-taus­tan omaa­via työn­ha­ki­joita, puheen­joh­taja lisää, ja kertoo törmän­neensä muutama vuosi sitten jopa eräässä yrityk­sessä pidet­tyyn mustaan listaan.

Tuulan tari­nassa koros­tuu myös koulu­tuk­sen tärkeys. Aalto kertoo, että kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan SAK:n jäse­nis­töstä puolet ei ole saanut työnan­ta­jil­taan minkään­laista koulu­tusta. Hän muis­tut­taa, että henki­lös­tönsä koulu­tuk­seen panos­ta­vissa yrityk­sissä tuot­ta­vuus on korkeampi verrat­tuna yrityk­siin, joissa koulu­tusta ei anneta käytän­nössä lainkaan.

TÄRKEINTÄ ON ASENNE

Toisessa videossa pori­lai­sen Auru­bis Finland Oy:n henki­lös­tö­pääl­li­kön Timo Tomu­lan mielestä työn­te­ki­jöi­den asenne on tärkeintä, sekä se, että kunnioit­taa työelä­män peli­sään­töjä, ottaa vastuun omasta teke­mi­ses­tään ja tekee työtä järke­vällä tahdilla laadul­li­sesti oikein. Ja omaa tietysti ammattiylpeyttä.

Jani Laati­kai­sen mielestä asenne todella ratkai­see. Tämä näkyy hänen mieles­tään osal­taan siinä, että palkan rinnalla työelä­mässä arvos­te­taan nyky­ään muun muassa sitä, että yritys on kiin­nos­tava ja teke­mäl­lään työllä on merkitystä.

Riku Aalto kertoi kommen­tis­saan käyvänsä vuoden aikana vierai­lulla noin viides­sä­kym­me­nessä työpai­kassa. Hän on huoman­nut yritys­ten sekä koulu­jen ja ammat­tiop­pi­lai­tos­ten yhteis­työn vilkas­tu­neen. Yrityk­set järjes­tä­vät oppi­lai­den perin­teis­ten työhar­joit­te­lu­jen ohella erilai­sia tutus­tu­mis­käyn­tejä niin oppi­laille kuin heidän vanhemmilleenkin.

TEKOÄLY LUO MAHDOLLISUUKSIA

Kolman­nessa videossa tilai­suu­den osal­lis­tu­jat saivat teko­ä­ly­firma HeadAIn perus­ta­jan Harri Keta­mon video­ter­vei­set siitä, miten teko­äly mahdol­li­sesti mullis­taa tule­vai­suu­den työn­haun. Ketamo muis­tut­taa videolla myös, että teko­äly ei ole mikään taika­termi. Jos teko­ä­lyn opetus­data on vääris­ty­nyttä ja algo­ritmi puut­teel­li­nen, keino­ä­lystä ei ole paljoa­kaan hyötyä.

Jani Laati­kai­nen toppuut­teli myös teko­ä­lyn ylimai­nos­ta­jia totea­malla heti alkuun, ettei teko­äly ratkaise mitään, vaan se mahdol­lis­taa eri toimin­toja. Esimer­kiksi Tuulan ja hänen osaa­mi­ses­taan kiin­nos­tu­neen työnan­ta­jan kohtaamisen.

Riku Aallon mukaan eten­kin iäkkääm­piä henki­löitä tekno­lo­gian huima kehi­tys teko­ä­lyi­neen saat­taa jopa pelot­taa. Nämä ihmi­set eivät usein­kaan omista edes tieto­ko­netta eivätkä älypu­he­linta. Täten heillä ei ole mahdol­li­suutta, eivätkä kaikki heistä osaa­kaan, ilmoit­taa esimer­kiksi työt­tö­myy­teensä liit­ty­viä asioita verkossa.

Jani Laati­kai­nen, Riitta Konkola ja Riku Aalto.

PÄTKÄTÖIDEN VARAAN HANKALA RAKENTAA TULEVAISUUTTA

Teol­li­suus­lii­ton pori­lai­set aktii­vit Juha Virta, Esa Lehtilä ja Anne Jako­nen seura­si­vat kiin­nos­tu­neena ja kommen­toi­den Teol­li­suus­lii­ton, Metro­po­lian ja Suora Työ Oy:n järjes­tä­mää keskustelutilaisuutta.

Juha Virta

Sampo-Rosen­lewin Oy:n pääluot­ta­mus­mie­hen tehtä­vää lähes kymme­nen vuotta hoita­nut Virta listaa työn­haun yhdeksi keskei­seksi ongel­maksi sen, ettei­vät työn­ha­ki­jat ja avoi­met työpai­kat kohtaa. Eli keskus­te­lus­sa­kin esiin nous­seet työmark­ki­noi­den kohtaanto-ongelmat.

Esa Lehtilä

Saman yhtiön vara­pää­luot­ta­mus­mie­henä toimiva Lehtilä kummek­suu sitä, ettei joil­la­kin miljoo­na­voit­toja vuole­villa pörs­siyh­tiöillä ole varaa palkata uusia työn­te­ki­jöitä muuten kuin vuokra­työ­fir­mo­jen kautta määrä­ai­kai­siin työsuhteisiin.

– Lyhy­tai­kais­ten työsuh­tei­den varaan on eten­kin nuor­ten vaikea raken­taa tule­vai­suut­taan. Siinä saat­taa menet­tää uskon itseensä ja pahim­massa tapauk­sessa syrjäytyä.

Virta ja Lehtilä pahoit­te­le­vat, että Sampo-Rosen­lewiin on viime vuosina palkattu työvä­keä myös vuokra­työ­fir­mo­jen kautta. Kun työn­te­ki­jät palka­taan suoraan, heidän asen­teensa ja motii­vinsa on useim­mi­ten työnan­ta­jan­kin etujen mukai­sesti kohdil­laan, pori­lai­set ay-aktii­vit tähdentävät.

Anne Jako­nen

RKW Finlan­dilla työs­ken­te­le­vän Jako­sen mielestä ikäsyr­jintä on työmark­ki­noilla selvästi vähen­ty­nyt. Tosin esimerk­kejä löytyy siitä huoli­matta suhteel­li­sen helposti.

– Ehkä heikoim­massa asemassa työmark­ki­noilla ovat edel­leen ikäih­mi­set, 50–60-vuotiaat. Myös pien­ten lasten äidit ovat joiden­kin työnan­ta­jien mielestä usein poissa työstä lastensa sairas­te­lun takia, Jako­nen painottaa.

TEKSTI JOUKO KAHILA
KUVAT JUHA SINISALO