Teollisuusalojen maailmanliiton pääsihteeri: ”On syytä muistaa kuinka tärkeänä esimerkkinä meitä pidetään”

Helsingin keskustaan odotetaan 1.2. tuhansia ihmisiä vastustamaan maan hallituksen suunnittelemia ihmisten arkeen ja toimentuloon iskeviä työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia.

Yhteensä poliittisiin lakkoihin tammi–helmikuun vaihteessa on arvioitu osallistuvan lähes 300 000 palkansaajaa. Teollisuusliiton lakon piirissä on noin 740 työpaikkaa ja 60 000 työntekijää.

Totta kai seuraamme ajankohtaista tilannetta kaikissa jäsenmaissamme.

IndustriALLin pääsihteerille, norjalaiselle Atle Høielle, ei tarvitse vääntää rautalangasta Suomen tilannetta. Kansainvälinen federaatio edustaa noin 50 miljoonaa työntekijää yli 140 maassa.

– Totta kai seuraamme ajankohtaista tilannetta kaikissa jäsenmaissamme, Høie sanoo.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on merkittäviä ansioturvan ja työehtojen heikennyksiä, työtaisteluoikeuden rajoittamista ja pitkä rivi leikkauksia sosiaaliturvaan.

Maan hallitus on esitellyt työelämäheikennyksiä pohjoismaisen mallin mukaisina taloudenpelastustoimenpiteinä. Hallituspuolueiden viestinnässä onkin korostunut leikkausten välttämättömyys ja työelämäheikennysten vähättely. Lakimuutosten sanotaan ainoastaan tuovan Suomen samalla viivalle naapureidemme Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Pääsihteeri Høie on eri mieltä.

– Tällaisten heikennysten esittäminen pohjoismaisen mallin mukaisena on kyllä melkoisen mielikuvituksellinen tulkinta, kuulostaa hyvin kaukaa haetulta. Pohjoismainen mallihan rakentuu neuvotteluille, yhteistyölle ja osapuolten väliselle kunnioitukselle, ei yksipuoliselle jyräämiselle, Høie sanoo.

Tällaisten heikennysten esittäminen pohjoismaisen mallin mukaisena on kyllä melkoisen mielikuvituksellinen tulkinta.

Høie vastaa Tekijän kysymyksiin videoyhteydellä IndustriALLin päämajasta Sveitsistä.

– On syytä muistaa, kuinka tärkeänä esimerkkinä Suomen ja muiden pohjoismaiden esimerkkiä pidetään maailmalla. Miten aidot neuvottelut työmarkkinoilla yhdistettynä yksilöä suojaaviin turvaverkkoihin on yhteiskuntamalli, jota muualla pidetään ideaalina, jota saatetaan katsoa epäuskoisesti tai kadehtien.

MITEN KÄY SOLIDAARISUUSTYÖN?

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin rahoitus nojaa pääosin valtionavustuksiin. Orpo-Purran hallituksen halu jäädyttää kehitysyhteistyörahoitus vaikuttanee myös SASKin mahdollisuuksiin edistää oikeudenmukaista työelämää maailmanlaajuisesti.

– Toivomme, että SASKilla on tulevaisuudessakin resurssit tukea ay-oikeuksia ja työelämän kehitystä globaalisti. Tätä me seuraamme tarkasti, Høie sanoo.

SASK:illa on tällä hetkellä käynnissä kolmisenkymmentä hanketta Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa.

Høien tausta on Fellesførbundetissa, Norjan jäsenmäärältään suurimmassa yksityisten alojen ammattiliitossa. Jäseniä teollisuustyöntekijöiden lisäksi muun muassa rakennusalan ja hotelli- ja ravintola-alan työntekijöitä edustavassa liitossa on noin 170 000.

IndustriALL Global Union muodostettiin vuonna 2012 kolmen maailmanlaajuisen ay-kattojärjestön, metallin, kaivos- ja kemian työntekijöiden sekä tekstiilialojen työntekijöiden, sulautuessa.

Aidot työmarkkinaneuvottelut yhdistettynä yksilöä suojaaviin turvaverkkoihin on yhteiskuntamalli, jota muualla saatetaan katsoa epäuskoisesti tai kadehtien.

Atle Høie ei ole ensimmäinen pohjoismaalainen IndustriALLin johdossa. Suomalainen Jyrki Raina toimi järjestön ensimmäisenä pääsihteerinä.

Atle Høie muistuttaa ay-liikkeen toimintaympäristöjen olevan hyvin erilaisia eri maissa. IndustriALL:in jäsenliittojen aktiivien voi sanoa työskentelevän eri todellisuuksissa. Pohjoismaissa ay-liike on yhteiskunnallinen instituutio, Kolumbiassa taas 15 ammattiliittojen jäsentä murhattiin pelkästään viime vuonna.

– Onneksi Pohjoismaissa on kaikesta huolimatta melko vahvat demokraattiset rakenteet ja instituutiot. Esimerkiksi yhden hallituskauden aikana ei saa muutettua kaikkea. Toisin voi olla esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, missä yksi hallinto ottaa askelia ”pohjoismaiseen suuntaan” vain nähdäkseen seuraavan hallinnon purkavan kaiken.

Høie mainitsee Argentiinan, missä kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään markkinauskovaiseksi tituleerattua ja populismilla presidentiksi marssinutta Javier Mileitä ja tämän hallintoa vastaan.

Milei haluaa muun muassa purkaa vuokrasäännöstelyä, yksityistää ison osan valtionyhtiöistä ja rajoittaa lakko-oikeutta. Milei kaavaileekin kahden vuoden pituista ja tarvittaessa jatkettavaa taloudellista poikkeustilaa, joka siirtäisi lainsäädäntövaltaa maan kongressilta presidentin käsiin.

Maassa nähtiin yleislakkoja, jotka sulkivat muun muassa kouluja ja pysäyttivät satoja lentoja. Argentiinan, Etelä-Amerikan kolmanneksi suurimman talouden, suurimman ammattiliiton CGT:n arvion mukaan lakkoon osallistui 80 prosenttia sen jäsenistä. Se tarkoittaa noin viittä miljoonaa ihmistä.

– Suomen poliittisissa lakoissa on kyse samasta periaatteesta, kun vaikka Ruotsin Tesla-lakossa, työntekijät puolustavat yhteistä pohjoismaista mallia, missä työntekijöillä on oikeus vaikuttaa.