Hallituksen säästötoimet vaikuttavat raskaimmin kaikkein hauraimmassa asemassa oleviin.

Hallituksen säästötoimet osuvat työttömiin ja sairaisiin

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN JA ANU-HANNA ANTTILA

LASKELMAT MATTI ROITTO JA MIKA KÄRKKÄINEN

KUVITUS EMILIE UGGLA

Hallituksen säästöpäätökset kurjistavat erityisesti työttömäksi tai lomautetuksi joutuvia. Teollisuusliiton tutkimusyksikön laskelmien mukaan heidän ostovoimansa voi heiketä useilla tuhansilla euroilla vuodessa.

Viesti on tyly. Viime kesänä vallan kahvaan kiinnittynyt Orpon-Purran hallitus kirjoitti hallitusohjelmaansa pitkän listan säästötoimia. Toimien taloudellisesti karuin osa kohdistuu heihin, jotka menettävät työnsä kokonaan tai joksikin aikaa.

Jatkossa muutaman päivän flunssatkin voivat tulla perheiden taloudelle kalliiksi, ellei työehtosopimuksessa toisin sovita.

Teollisuusliiton tutkimusyksikkö laski, mitä hallituksen leikkauspäätökset tarkoittavat viiden esimerkkiperheen taloudelle.

Esimerkkiperheiden jäsenten nimet, ammatit, asuinpaikat ja muut seikat ovat keksittyjä, mutta tilanteet ovat todellisia. Tutkimusyksikössä on esimerkkiperheiden hahmottelussa hyödynnetty ostovoimakyselyn ja muiden liiton jäsentutkimusten tuloksia. Joten jos esimerkkiperheiden tilanteet tuntuvat tavalla tai toisella tutuilta, niillä on tutkimusvälitteinen yhteys todellisuuteen.

Enemmistölle perheistä hallituksen suunnittelemat toimet ja jo esittämät leikkaukset merkitsevät ostovoiman heikkenemistä. Viidestä perheestä kaksi hyötyy hallituksen päätöksistä.

Perheistä yhdellä hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi ostovoima laskee reippaasti yli kahdella tuhannella eurolla vuodessa. Toisella ostovoima laskee yli kolmella tuhannella eurolla vuodessa. Tämä tarkoittaisi satojen eurojen menetystä kuukaudessa.

Yhden palkansaajan talouksilla on suurin riski joutua talousvaikeuksiin.

Erityisen suuri isku on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, mikä voi leikata työttömien ja myös kokoaikaisesti lomautettujen toimeentulosta useita tuhansia euroja vuositasolla.

Säästötoimet voi ajaa vaikeuksiin erityisesti pienten ja syrjäisten taajamien yksin asuvia, joille ei löydy töitä kohtuulliselta työssäkäyntialueelta.

– Hallituksen leikkauksissa eniten menettävät kaikkein hauraimmassa asemassa olevat. Jo 250 euron vähennys kuukaudessa käytettävissä oleviin varoihin voi johtaa talousahdinkoon, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila selittää hallituksen esitysten vaikutuksia.

– Etenkin yhden palkansaajan talouksilla on suurin riski joutua talousvaikeuksiin. Yhden palkansaajan taloudella tarkoitetaan tässä yksinasuvia, yksinhuoltajia sekä perheitä, joissa toinen aikuisista on työttömänä tai lomautettuna. Tällöin riski kasvaa, sillä monellakaan ei ole yhtään joustoa tai puskuria taloudessaan.

Anttilan mukaan, jos tulot laskevat työttömyyden tai lomautuksen vuoksi, seuraukset näkyvät heti. Etenkin jos työttömyys pitkittyy ja ansioturva heikkenee asteittain, tilanne heikkenee. Tulot eivät enää riitä välttämättömiin menoihin. Niitä ovat ruoan ja asumisen lisäksi esimerkiksi energiakulut ja työmatkakulut.

– Pahimmassa tapauksessa ansioturvan vaiheittainen pudotus ja vaikkapa leikkaukset asumistukeen johtavat siihen, että perheet joutuvat turvautumaan perustoimeentulotukeen. Toisin sanottuna he siirtyvät tukimuodosta toiseen, sille viimesijaiselle tuelle eli perustoimeentulotuelle, tai putoavat koko hyvinvointijärjestelmän ulkopuolelle, Anttila sanoo.

– Säästötoimet hyödyttävät niitä, joilla tilanne säilyy vakaana ja menot ovat maltilliset. Eniten säästötoimista hyötyvät sellaiset kotitaloudet, joissa kahdella palkansaajalla on molemmilla riittävästi ansiotuloja, lapset ovat jo aikuisia ja asumiskulut ovat kohtuulliset. Tämä tarkoittaa, että asuntolainaa ei juurikaan ole tai vuokramenot ovat kohtuulliset.

Laskelmat perustuvat 13.12.2023 saatavana olleisiin tietoihin

Vantaalaisen kolmekymppisen pienen lapsiperheen ostovoima heikkenee selvästi

Käyttövarat 2023: 55 791 euroa (Noora 28 331 € ja Joonas 27 460 €)

Käyttövarat 2024: 53 635 euroa (Noora 28 581 € ja Joonas 25 054 €)

Kolmekymppiset Noora Teräs ja Joonas Virta asuvat poikansa Jessen kanssa Vantaalla. Molemmat vanhemmat ovat Teollisuusliiton jäseniä.

Noora työskentelee elektroniikkatyöntekijänä keskisuuressa yrityksessä. Bruttokuukausipalkka on 2 500 euroa. Päätyönsä ohella Noora tekee ompelupalvelutyötä kevytyrittäjänä, josta tulot ovat vuodessa 4 000 euroa. Sivutyön vuoksi Noora saa verotuksessa vähentää työhuoneesta 460 euroa. Nooran työmatkat taittuvat julkisella liikenteellä. Hänellä on HSL:n AB-vyöhykkeen vuosikortti, joka maksaa 847 euroa.

Joonas on metallityöntekijä. Palkkaa hänelle maksettiin 3 000 euroa kuukaudessa. Keskisuuri metallifirma lomautti osan työntekijöistä useampaan otteeseen. Joonas on ollut kokoaikaisesti lomautettuna kahdesti kaksi viikkoa kumpanakin kertana. Yrityksen toiminta loppui heinäkuussa. Joonas jäi työttömäksi irtisanomisajan jälkeen 1.8. alkaen.

Nyt Joonas etsii vakituista kokopäivätyötä. Toistaiseksi tarjolla on ollut vain satunnaisia työkeikkoja henkilöstövuokrayritysten kautta. Työtulo kolmesta työpäivästä kuukaudessa on 299 euroa. Joonaksella on HSL:n AB-vyöhykkeen kuukausikortti työmatkoja varten 5 kuukauden ajalle. Kortti maksaa 353 euroa. Vuokratyökeikkoihin Joonas käyttää kertalippuja. Työpäiviä kertyy 24, ja matkalippukulut ovat yhteensä 74,4 euroa. Yhteensä Joonaksen työmatkakulut ovat 427,40 euroa vuodessa.

Perheeseen kuuluu alakouluikäinen Jesse. Lapsilisää perheelle maksetaan 1 139 euroa vuodessa. Perhe asuu 68 neliön vuokrakolmiossa, jossa Jessellä on oma huone. 1 000 euron kuukausivuokraan sisältyvät kaukolämpö- ja vesimaksut. Yleistä asumistukea Nooran ja Joonaksen kotitalous ei saa Kelalta.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Teräksen ja Virran ostovoimaan

Ansiosidonnainen päiväraha: Joonaksen ansiosidonnainen päiväraha lomautuksen ajalta heikkenee. Omavastuuaika pidentyy kahdella päivällä 7 päivään. Lapsikorvaus poistuu. Kokonaisvaikutus on -266 euroa. Ansiopäivärahan maksu jatkuu 30.8. alkaen ilman uutta omavastuuaikaa, jolloin Joonas saa yhden päivän ajalta niin sanottua täyttä mutta vuoteen 2023 verrattuna alennettua päivärahaa 80,49 euroa päivässä. Päivärahojen maksaminen jatkuu ilman uutta omavastuuaikaa.

Lomakorvaus jaksotetaan: Heinäkuussa Joonas saa yhden kuukauden irtisanomisajan palkan, jolloin A-kassa ei maksa ansiosidonnaista päivärahaa. Joonaksen pitämättä jääneen vuosiloman lomakorvaus jaksotetaan 1.8.2024 alkaen 21,5 arkipäivälle. Jaksotus tehdään viimeisen työsuhteen päiväpalkalla, josta ei tehdä TEL-vähennystä. Tulos noin +20 euroa/vuosi.

Työtulon suojaosa poistuu: Vuonna 2023 suojaosan alle jäävä pätkätöiden palkka ei vähennä Joonaksen päivärahaa. Vuonna 2024 ansiosidonnainen päiväraha heikkenee entisestään pätkätöiden vuoksi. Syys-lokakuussa Joonaksen ansiosidonnainen päiväraha laskee 73,54 euroon päivässä. Indeksikorotus ansiosidonnaisen päivärahan perusosaan jää myös luultavasti toteutumatta.

Ansiosidonnainen porrastuu: Kahden kuukauden työttömyyden jälkeen Joonaksen ansiosidonnainen päiväraha joutuu leikkuriin. Päivärahaa maksetaan enää 80 % aiemmasta 130 päivän ajan. Kun pätkätöiden vaikutus huomioidaan ja suojaosa on poistettu, Joonaksen päiväraha laskee 57,44 euroon päivässä. Vuonna 2024 Joonas saa yhteensä 6 759 euroa ansiosidonnaista päivärahaa. Joonaksen ansiosidonnainen päiväraha laskee kaikkiaan 37 %.

Joonas ei ole vuonna 2024 niin pitkään työttömänä, että ansiosidonnaisen päivärahan porrastus iskisi täydellä teholla. Jos hän olisi ollut yli 170 päivää työttömänä, olisi ansiosidonnainen pudonnut tämän ylittäviltä päiviltä vielä lisää. Tuolloin se olisi ollut 75 prosenttia alkuperäisestä päivärahasta vähennyksineen. Jos työttömyys jatkuu vuonna 2025, näin tapahtuu.

Verotus kevenee: Perusvähennyksen ylärajan korotus ei helpota Nooran verotusta, sillä hän ansaitsee enemmän kuin vähennykseen tarvittaisiin. Työtulovähennyksen ylärajan maksimi nousee myös vuonna 2024. Nooran työtulovähennys kasvaa noin 137 euroa vuodessa. Ansiotulovähennys pienenee 4 euroa vuodessa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu pienenee 123 euroa vuodessa. Tämän lisäksi Nooran työmatkakulujen omavastuuosuus nousee 150 euroa. Noora ei saa enää vuonna 2024 vähennystä työmatkakuluistaan, koska ne jäävät alle omavastuuosuuden. Nooralle jää käteen 250 euroa enemmän vuodessa.

Ansiosidonnaisella päivärahalla oleva Joonas hyötyy jonkin verran hallituksen esittämistä veronkevennyksistä työssäoloajan palkkansa osalta. Työssäoloajalta Joonaksen sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu pienenee yhteensä 83 euroa. Joonaksen ansiotulovähennys suurenee 178 euroa. Lisäksi pienituloisena Joonas pääsee perusvähennyksen piiriin. Vuonna 2023 hän ei tätä vähennystä saanut, mutta vuonna 2024 se on palkkatöiden osalta 291 euroa. Lisäksi Joonaksen työtulovähennys suurenee 219 euroa palkkatöiden osalta.

Joonas on kuitenkin merkittävän osan vuodesta ansiosidonnaisella päivärahalla, johon veroluonteisten maksujen aleneminen ei vaikuta, sillä ne kohdentuvat työtuloihin. Yhteensä Joonaksen tulot etuuksineen laskevat 2 406 euroa vuodessa verrattuna vuoteen 2023. Veroluonteisten maksujen keveneminen johtuu pääosin työttömyysvakuutusmaksujen laskusta, mikä ei johdu Orpon hallituksen päätöksestä. Sitä ei ole laskelmassa siksi huomioitu.

Lapsilisä: Ei korotusta, koska perheen ainoa lapsi on yli 3-vuotias. Lapsilisät maksetaan Nooralle. Ne eivät muutu, eivätkä vaikuta verotukseen.

Työmatkakulujen omavastuuosuus nousee: Vaikutus Nooralle-150 eur. Joonaksella työmatkakulut jäävät omavastuuosuuden alle molempina vuosina.

Jämsäläisen yksinasujan ostovoiman heikennys on suurin

Käyttövarat 2023: 18 445 euroa

Käyttövarat 2024: 15 199 euroa

Vanerityöntekijä Mirko Kovalev on työskennellyt reilut parikymmentä vuotta levytehtaalla. Entisen puuliittolaisen, nykyisen teollisuusliittolaisen työsuhde oli vakituinen. Mirkon työ oli keskeytyvää kolmivuorotyötä. Hän tuli mukavasti toimeen 4 000 euron bruttokuukausipalkallaan, etenkin kun muutaman kilometrin työmatka taittui tehtaalle polkupyörällä.

Työtilanne muuttui kertakaikkisesti tammikuun alussa. Tuosta asti Mirko on ollut kokonaan lomautettuna koko vuoden, kuten kymmenkunta työtoveriakin. Mirko on etsinyt lomautusaikana työtä, mutta huonolla menestyksellä. Alan töitä hän ei ole löytänyt kohtuulliselta työssäkäyntialueelta.

Mirko on 47-vuotias ja rankkaa tehdastyötä tehneeksi hyväkuntoinen. Sairauslomapäiviä ei ole kertynyt, eikä lääkkeisiin kulu rahaa. Hän on eronnut, eikä hänellä ole lapsia. Mirko asuu yksin 45 neliön vuokrakaksiossa Jämsässä. 500 euron kuukausivuokra sisältää kaukolämpö- ja vesimaksut. Mirko maksaa käyttämästään sähköstä erikseen.

Mirko ei saa lomautusaikana työnantajaltaan arkipyhäkorvauksia. Hänen ansiosidonnainen päivärahansa on 97,14 euroa päivässä. Lomautuksen aluksi Mirkolla oli viiden päivän karenssiaika. Vuodessa hänelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa yhteensä 255 päivältä.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Kovalevin ostovoimaan

Verotus ei kevene: Ansiosidonnaisella oleva Mirko ei hyödy Orpon hallituksen esittämistä veronkevennyksistä, sillä ne kohdentuvat verotuksessa työtuloista tehtäviin vähennyksiin, työttömyysvakuutusmaksuun, sairausvakuutusmaksuun, sairaanhoitomaksuun ja työtulovähennykseen. Lisäksi veroluonteisten työttömyysvakuutusmaksujen kevennys ei johdu hallituksen päätöksistä.

Perusvähennyksen yläraja nousee. Vuonna 2024 Mirko saa perusvähennystä 130 euroa enemmän kuin olisi saanut vuoden 2023 verosäännöin. Mirkon veroprosentti laskee tulojen pudotessa. Osan tuloveron laskusta syö Jämsän kuntaveroprosentin nousu.

Ansiosidonnainen porrastuu: Ansiosidonnaista päivärahaa Mirko saisi laskennallisesti 260 päivältä. Omavastuupäivien määrä nousee viidestä päivästä seitsemään päivään. Ensimmäiset seitsemän päivää menevät omavastuuseen, eikä päivärahaa tipu. Ansiosidonnaista Mirko saa näin ollen 253 päivän ajalta. Omavastuuajan jälkeen Mirkon ansiosidonnainen on 40 ensimmäisen lomautuspäivän ajan täysimääräistä eli 97,14 euroa päivältä. Sitten ansiopäiväraha putoaa 80 prosenttiin (77,71 euroa/päivä) alkuperäisestä 130 päivän ajaksi. Kun lomautus jatkuu, viimeiset 83 päivää Mirkon ansiosidonnainen on enää 75 prosenttia (72,86 euroa/päivä). Porrastus laskee ansiosidonnaista päivärahaa yhteensä -4 735 euroa vuodessa.

Verotuksen jälkeen yhden miehen kotitalouden käyttövarat vähenevät 3 246 euroa vuodessa. Mirkon ansiosidonnainen laskee kaikkiaan 19 prosenttia.

Asumistuki: Mirko olisi saanut vuonna 2023 asumistukea 294 euroa. Vuonna 2024 Orpon hallitusohjelmassa asumistuen perusomavastuuta ollaan nostamassa 42 prosentista 50 prosenttiin ja yleisen asumistuen korvausprosentti ollaan laskemassa 80 prosentista 70 prosenttiin. Lisäksi asumistuesta ollaan poistamassa 300 euron ansiotulovähennys. Mirko ei näillä kriteereillä enää yllä asumistuen piiriin vuonna 2024.

Perustoimeentuloturva: Mirko ei saa perustoimeentulotukea, vaikka onkin erittäin pienituloinen. Käytännössä pienikin lisäkulu, kuten vuokrannousu tai korkea sähkölasku voisi siirtää hänet perustoimeentulotuen saajaksi. Myös mahdollinen asumistuen perusomavastuun korotus voi vaikuttaa tähän. Tällöin yksinasuvan työttömän miehen olisi haettava joka kuukausi Kelalta perustoimeentulotukea, jos elämiskulut nousevat yli sen, minkä Kela määrittelee kohtuulliseksi. Vuoden 2024 perustoimeentulon määräytymisehtoja on Orpon hallitus tiukentanut, joten Mirko saattaa myös jäädä ilman perustoimeentuloa.

Lietolaisen kahden aikuisen ostovoima pysyy lähes samana

Käyttövarat 2023: 68 594 euroa (Sari 37 414 € ja Jari 31 180€)

Käyttövarat 2024: 68 327 euroa (Sari 37 335 € ja Jari 30 992 €)

Sari ja Jari Läntinen asuvat Turun kupeessa Liedossa. Rauhallisella alueella sijaitsevasta omakotitalosta Läntisillä ei ole enää euroakaan asuntolainaa. Muita asumiskuluja kertyy kylläkin. Yli 55-vuotiaat teollisuusliittolaiset ovat jo kolminkertaisia isovanhempia.

Sari työskentelee lääketehtaassa prosessityöntekijänä. Hänelle palkkaa maksetaan 4 500 euroa bruttona. Sarin työ on vaativaa, pitkälle automatisoitua prosessityötä. Hänen työnsä on keskeytymätöntä 5-vuorotyötä, joten omaa autoa tarvitaan työmatkoihin. Sarin yhdensuuntainen ajomatka töihin on 20 kilometriä. Sari on vuosittain pari yksittäistä päivää sairaana.

Jari puolestaan on ”rasvamonttumies”, joka on tehnyt lähes 40 vuotta työtä autonasentajana samassa firmassa. Palkka on bruttona 3 500 euroa kuukaudessa. Jari tekee päivätyötä. Yhdensuuntainen ajomatka töihin on 30 kilometriä. Soveltuvaa julkista liikennevälinettä automiehelle ei ole tarjolla. Matkakuluvähennys verotuksessa on 30 senttiä ajokilometriä kohti työmatkoilta.

Vuosien kertyessä ruumiillinen työ tuntuu kremppana ja kipuna, eikä Jari siitä selviä ilman kipulääkkeitä. Jari onkin joutunut parin kuukauden sairauslomalle, kun työnteosta selkäkipujen vuoksi ei tullut mitään. Pitkään jatkuneen työsuhteen ansiosta Jari saa sairausloman ajasta palkkaa 8 ensimmäiseltä viikolta (56 päivää). Hän putoaa sairauspäivärahalle yhdeksi viikoksi. Lääkekuluja on Jarilla vuodessa 590 euroa/vuosi, joten lääkkeiden maksukatto ei täyty. Työterveys passitti Jarin kuntoutukseen, ja hakemus on sisällä kuntoutukseen.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Läntisten ostovoimaan

Ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi: Sari on kaksi yksittäistä päivää vuodessa sairaana ja menettäisi siten kahden sairauslomapäivän palkan (-498 euroa). Jarilla on kaksi yksittäistä sairauspäivää sekä niiden lisäksi kahden kuukauden yhtämittainen sairausloma. Tällä sairastamisella Jari menettäisi kolmen sairauslomapäivän palkan (-581 euroa). Huomioitavaa: voimassa olevien työehtosopimusten mukaan sekä Sari että Jari saisivat palkan myös sairauslomansa ensimmäisistä sairauslomapäivistä.

Verotus kevenee: Vuonna 2024 hallituksen esityksen mukaan myös perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 980 euroon. Tämä perusvähennyksen ylärajan noston vaikutus ei koske kumpaakaan Läntistä, sillä heidän tulonsa ylittävät vähennykseen vaadittavan rajan. Työtulovähennyksen yläraja nousee vuonna 2024. Työtulovähennys nousee Sarilla ja myös Jarilla molemmilla 139 euroa vuodessa. Ansiotulovähennys säilyy molemmilla ennallaan. Sairausvakuutusmaksu pienenee Sarilla 195 ja Jarilla 148 euroa vuodessa. Ansioverotus ei kevene kummallakaan.

Polttoainevero kevenee: Sari hyötyy hienoisesti polttoaineveron laskemisesta (5 snt/km) ajamiltaan työmatkoilta +36 euroa vuodessa. Jari hyötyy samaten polttoaineveron laskemisesta (5 snt/km) ajamiltaan työmatkoilta +39 euroa vuodessa.

Työmatkakulujen omavastuuosuus nousee: Verotuksessa työmatkakulujen vähennysoikeuden omavastuu nousee molemmilla 750 eurosta 900 euroon. Se vähentää Sarin ja Jarin matkakulujen verovähennystä yhteensä -300 euroa vuodessa.

Lääkkeiden arvonlisäverotus kiristyy: Jarin lääkekustannukset kohoavat +23,60 euroa vuodessa.

Outokumpulainen ydinperhe hyötyy hallitusohjelmasta, ostovoima paranee

Käyttövarat 2023: 65 149 euroa (Jenna 31 965 € ja Ville 33 184 €)

Käyttövarat 2024: 65 736 euroa (Jenna 32 242 € ja Ville 33 494 €)

Nelikymppisten Jenna ja Ville Happosen koti on Outokummussa metsän siimeksessä. Molemmat ovat vakituisissa töissä ja kuuluvat Teollisuusliittoon. Kummankin työpaikka sijaitsee Joensuun suunnalla, joten viikossa kertyy lisätunteja työmatkoista työtuntien päälle. Perheessä on kaksi kouluikäistä lasta: 13-vuotias Kalle ja hänen 10-vuotias pikkusiskonsa Siru. Perheen lapsilisät ovat yhteensä 2 396 euroa vuodessa.

Jenna työskentelee muoviteollisuudessa tuotantotyöntekijänä. Hänen palkkansa on bruttona 3 000 euroa kuukaudessa. Jennan työ on päivätyötä. Ville on metallimies ja tekee kaksivuorotyötä. Villen peruspalkka on bruttona 3 500 euroa kuukaudessa. Vuoden aikana Jennalla on kaksi sairauspäivää, Ville ei sairastele. Jennan sairauspäiviltä maksetaan palkkaa alan työehtosopimuksen mukaisesti.

Perhe asuu isossa 2000-luvulla rakennetussa omakotitalossa. Asuntolainaa Happosilla on jäljellä 100 000 euroa. Tulojensa vuoksi Happoset eivät saa asumistukea. Taloon on rakennettu pari tulisijaa. Polttopuut saadaan Jennan vanhempien metsätilalta, joten siinä säästetään. Villen vuorotyön vuoksi toinen auto tarvitaan, jotta perheen arki ja lasten harrastukset sujuvat. Perheen käytössä on kaksi henkilöautoa. Rahaa kuluu molemmilta työmatkoihin, sillä Jennalla ja Villellä työmatka on suuntaansa lähemmäs 50 kilometriä. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä on 30 senttiä/kilometri.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Happosten ostovoimaan

Verotus kevenee: Molempien verotus kevenee hieman. Kokonaisuudessaan Jennan verotus kevenee noin 188 euroa vuodessa.

Hallituksen esittämän uudistuksen mukaan Jennan maksama veroluonteinen maksu, sairausvakuutuksen päivärahamaksu alenee noin 131 euroa vuodessa. Jennan saama ansiotulovähennys kuitenkin heikkenee noin 7 euroa vuodessa. Hallituksen esityksen mukainen perusvähennyksen enimmäismäärän nosto 3 980 euroon hyödyttää Jennaa vain hieman. Hänen saamansa perusvähennys kasvaa 30 euroa vuodessa. Hallituksen esitys työtulovähennyksen ylärajan nostamisesta ei hyödytä Jennaa vaan hänen työtulovähennyksensä pienenee merkittävästi: yhteensä 664 euroa vuodessa.

Jenna hyötyy hienoisesti polttoaineveron laskemisesta (5 snt/km) ajamiltaan työmatkoilta 90 euroa vuodessa. Toisaalta työmatkakulujen omavastuuosuus nousee 150 eurolla vuodessa, mikä tarkoittaa verotuksen kiristymistä. Jenna ei menetä yhden sairauspäivän osalta palkkaa, sillä hänen sairausajan palkanmaksuaan suojaa alan työehtosopimus.

Yhteensä Villen verotus ja veroluonteiset maksut kevenevät noin 219 euroa vuodessa.

Villen maksamat sairausvakuutuksen päivärahamaksut pienenevät 153 euroa vuodessa. Hänen ansiotulovähennyksensä heikkenee n. 5 euroa vuodessa. Hallituksen ehdottama perusvähennyksen ylärajan nosto ei koske Villeä, sillä hänen tulonsa ylittävät vähennykseen saamiseen vaadittavan rajan. Sen sijaan Ville hyötyy työtulovähennyksen ylärajan nostosta: hän voi vähentää työtuloistaan verotuksessa 136 euroa enemmän vuodessa. Ville hyötyy saman verran polttoaineveron laskemisesta kuin Jenna eli 90 euroa vuodessa. Työmatkojen omavastuuosuus kuitenkin nousee 150 eurolla vuodessa.

Työttömyysvakuutusmaksujen pienenemistä vuonna 2024 ei ole huomioitu laskelman veroluonteisten maksujen osalta, koska tämä ei johdu poliittisesta päätöksestä.

Happosten perhe ei saa asumistukea. Heidän saamansa lapsilisä ei muutu, koska lapset ovat jo yli 3-vuotiaita.

Työmatkakulujen omavastuuosuus nousee: Vaikka polttoaineen hinnan verotus kevenee hieman, kuitenkin Jennan ja Villen työmatkakulujen omavastuuosuus nousee. He voivat vähentää vuonna 2024 työmatkakuluistaan yhteensä 300 euroa vähemmän.

Vaasalaisen yksinhuoltajan ostovoima pysyy lähes samana

Käyttövarat 2023: 36 738 euroa

Käyttövarat 2024: 36 883 euroa

Mari Lappalaisen perhe asuu 25 kilometrin päässä Vaasan keskustasta. Mari työskentelee trukkikuskina Vaasassa metallialan yrityksessä. Työ on päivätyötä, sillä perhesyistä Mari ei voi tehdä vuorotyötä. Palkkaa Marille maksetaan bruttona 2 500 euroa kuukaudessa.

Työmatkat Mari taittaa julkisella liikenteellä. Matkakuluja hänelle kertyy Vaasan seudun joukkoliikenteellä 65 euroa kuukaudessa. Tästä kertyy 715 euroa vuodessa.

Perheen esikoinen on 15-vuotias Väinö, joka opiskelee prosessiteollisuuden linjalla ammatti-instituutissa. Venla on tokaluokkalainen.

Lappalaisten koti on 79 neliön kolmio rivitalossa. Perheen lapsilla on kummallakin oma huone, Mari nukkuu olohuoneen puolella. Vuokraa Mari maksaa 750 euroa, johon sisältyy vesimaksu. Sähkölämmityksestä koituu kuluja 120 euroa kuukaudessa. Arvion mukaan vuonna 2024 Mari voi saada yleistä asumistukea 350 euroa kuukaudessa.

Lappalaisille maksetaan lapsilisää kahdesta lapsesta yhteensä 268 euroa kuukaudessa, tukeen on laskettu mukaan yksinhuoltajakorotus 68,30 euroa lapsesta kuukaudessa. Elatustukea perhe saa minimimäärän eli 186,97 euroa lapsesta kuukaudessa. Kuukaudessa elatustuki on yhteensä 374 euroa, eikä siitä makseta veroja. Elatustuen maksaa Vaasan kaupunki.

Väinö opiskelee Vaasassa. Koulumatkan hän taittaa julkisella liikenteellä ja saa siihen Vaasan kaupungilta etuutena koulumatkatukea lippujen hinnan verran. Väinö ei saa opintotukea.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Lappalaisen ostovoimaan

Verotus kevenee: Yhteensä Marin verot ja veroluonteiset maksut pienenevät 586 euroa vuodessa. Niihin vaikuttaa myös se, että Marin tulot putoavat sairauspäivien omavastuupäivien vuoksi 830 euroa vuodessa.

Kuntavero nousee hieman vuonna 2024. Vuonna 2024 Orpon hallituksen esityksen mukaan myös perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 980 euroon. Mari on vuoden 2024 verotuksessa oikeutettu pienituloisena perusvähennykseen, joka on kasvanut 419 euroon. Myös työtulovähennyksen yläraja nousee vuonna 2024. Marin työtulosvähennys kasvaa ja on 2 019 euroa vuonna 2024. Myös Marin ansiotulovähennyksen määrä kasvaa noin 37 euroa vuodessa. Lisäksi Marin sairausvakuutuksen päivärahamaksut pienenevät 188 euroa vuodessa. Marin työmatkakulut jäävät nousseen omavastuuosuuden alapuolelle, joten hän ei voi vähentää niitä verotuksessa.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee: +5 euroa/lapsi/kuukausi. Kokonaisvaikutus on +120 euroa vuodessa. Etuus ei vaikuta verotukseen.

Asumistuki laskee: Marin asumistuen määrä pienenee vuonna 2024. Vuonna 2023 Mari sai asumistukea noin 350 euroa kuukaudessa. Asumistuen omavastuuosuuden nosto 50 prosenttia (aiemmin 42 prosenttia) ja korvausprosentin lasku 70 prosenttiin omavastuuosuudesta laskevat Marin perheen asumistukea. Vuonna 2024 Mari saa asumistukea 290 euroa kuukaudessa. Leikkaus on 60 euroa kuukaudessa.