Työlain­sää­däntöä tietopakkiin

Perin­teikäs Hotelli Keurus­selkä otti marras­kui­sena lauan­taina vastaan parikym­mentä Teolli­suus­liiton Sisä-Suomen toiminta-alueen aktiivia. Ohjel­massa oli Työelämän tieto­pakki 2023 ‑koulu­tus­ti­lai­suus, eli ajankoh­taista asiaa muun muassa perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sesta ja vuoden 2022 alusta voimaan tulleesta uudesta yhteistoimintalaista.

Teolli­suuden sähkö- ja automaa­tio­pal­ve­luja tarjoa­vassa Arnon Oy:ssä johdin­sar­jojen valmis­ta­jana työsken­te­levä kanga­sa­la­lainen Taru Siukola osallistui koulu­tuk­seen pysyäk­seen ajan hermoilla työlain­sää­dännön olennai­sim­mista muutok­sista. Hän on toiminut kaksi kaksi­vuo­tista kautta työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna, ja hänet valit­tiin jatka­maan seuraa­vankin kauden.

– Työnan­tajat ovat varmaankin ihan hyvin perillä esimer­kiksi perhe­vapaa-asioista, mutta koen, että myös minun on hyvä pystyä valis­ta­maan vapaille jääviä uudis­tuk­sista, hän sanoo.

Perhe­va­paa­uu­distus pitää sisäl­lään esimer­kiksi pidemmät vanhem­pain­va­paat, yhtä suuret vanhem­pain­päi­vä­ra­ha­kiin­tiöt molem­mille vanhem­mille sekä joustoja vapaiden aloit­ta­mi­seen. Uudis­tuksen myötä perhe­va­paat ja lasten hoito­vastuu halutaan jakaa tasai­semmin vanhem­pien kesken.

Olennaista työntekijän kannalta on pitää mielessä muun muassa se, että vanhem­pain­va­paasta ja hoito­va­paasta on ilmoi­tet­tava työnan­ta­jalle viimeis­tään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkami­saikaa. Jos vapaa kuitenkin kestää enintään 12 arkipäivää, siitä tulee ilmoittaa vähin­tään kuukausi ennen vapaan aloittamista.

TIETOA JAKOON TYÖPAIKOILLA

Siukola pitää tärkeänä myös tietoa siitä, miten uusi yhteis­toi­min­ta­laki tulee vaikut­ta­maan työpai­koilla. Uudis­tuksen myötä työnan­tajan ja henki­löstön tai sen edusta­jien on käytävä vuoro­pu­helua säännöl­li­sesti, ja työnan­tajan on neuvo­tel­tava työnte­ki­jöiden edusta­jien tai työnte­ki­jöiden kanssa ennen kuin tekee päätöksen henki­löstön asemaan olennai­sesti vaikut­ta­vista asioista, kuten työvoiman vähentämisestä.

Hän aikoo jakaa koulu­tuk­sesta ammen­ta­miaan tietoja työpai­kal­laan käytä­vä­kes­kus­te­luissa ja kahvi­pöydän äärellä. Samoin aikoo tehdä tampe­re­lai­sessa kemian­teol­li­suuden tuotteita valmis­ta­vassa Kiilto Oy:ssä työsken­te­levä, ammat­tio­sas­tonsa varapu­heen­joh­taja Marko Koskipää.

– Olen osallis­tunut kohtuul­lisen paljon liiton eri koulu­tuk­siin, sillä aina niistä saa jotain uutta tietoa irti. Yleensä vien täällä jaettavia esitteitä ja muita materi­aa­leja työpaik­kani kahvihuoneeseen.

Koskipää kokee, että erityi­sesti tieto uuden yhteis­toi­min­ta­lain käytännön vaiku­tuk­sista tulee tarpee­seen, sillä Kiilto­kaan ei ole säästynyt viime aikoina muutos­neu­vot­te­luilta, ja porukkaa on alkuvuo­desta irtisanottu.

Mika Lahtinen Nokian Metal­li­ra­kenne Oy:stä puoles­taan kertoo, että heillä lomau­tukset ja irtisa­no­miset eivät ole ainakaan tällä hetkellä ajankoh­tainen asia, vaan töitä riittää. Yritys valmistaa kontti- ja laite­suo­ja­rat­kai­suja, ja suurin osa tuotteista menee puolus­tus­voi­mille. Silti hän näkee koulu­tuksen työlain­sää­dännön muutok­sista tarpeellisena.

– Halli­tuksen kaavailut työeh­tojen heiken­nyk­sistä, kuten ensim­mäisen sairas­lo­ma­päivän palkat­to­muu­desta ja lakko-oikeuden rajoi­tuk­sista, saavat kyllä miettimään.

Halli­tuksen kaavailut saavat kyllä miettimään.

Liiton tarjoa­miin koulu­tuk­siin osallis­tu­mi­sesta on tullut Lahti­selle jo tapa, ja hän osallistuu niihin kerran tai pari vuodessa.

– Osa porukasta on tullut vuosien mittaan tutuksi, joten totta kai heitäkin on samalla mukavaa nähdä ja tutustua tietysti myös uusiin ihmisiin.

VAIHTELUA NORMITYÖHÖN

Keuruun koulu­tus­päi­vien nuorin osallis­tuja, 30-vuotias teollinen pinta­kä­sit­te­lijä Satu-Kaisa Karhu on työsken­nellyt viisi vuotta Palokan Puutuot­teella, ja hän toimii nykyisin ammat­tio­saston sihtee­rinä ja talou­den­hoi­ta­jana. Hän kertoo käyneensä liiton koulu­tuk­sissa tiiviisti parin vuoden ajan ja saaneensa mukaansa paljon mielen­kiin­toista tietoa.

Aiemmin hän on käynyt koulut­tau­tu­massa esimer­kiksi Murikka-opistolla Tampe­reen Teiskossa, ja Keuruul­lakin hän oli jo toista kertaa.

– Koulu­tuk­sissa käyminen on mukavaa siksikin, että pääsee eri puolille Suomea.

Ay-toimin­taan Karhu kertoo lähte­neensä aikanaan mukaan, kun ammat­tio­sas­tolta tuli kutsu kokouk­seen. Innostus syttyi saman tien ensim­mäi­sessä kokouksessa.

– Minua kiinnostaa yleen­säkin oppiminen ja uudet asiat. Tämä on sitä paitsi hyvää vaihtelua normityöhön.

Palkan­saa­jien oikeuk­sista pidetään kiinni nimeno­maan järjes­ty­mi­sellä sekä liittojen työllä.

Hän arvelee, että nuorempaa väkeä on haasteel­lista saada mukaan liiton koulu­tuk­siin ja tapah­tu­miin siksi, että nuoret saattavat pitää nykyisiä työeh­toja itsestäänselvyytenä.

– Vaikka tosia­sias­sahan palkan­saa­jien oikeuk­sista pidetään kiinni nimeno­maan järjes­ty­mi­sellä sekä liittojen työllä.

HUOLI ON KOVA

Viisi­toista vuotta levysep­pä­hit­saa­jana Urjala Works Oy:ssä työsken­nellyt entinen ”kaupan­täti” Kati Hiukka­mäki toimii työpai­kal­laan varapää­luot­ta­mus­mie­henä ja on myös ammat­tio­sas­tonsa halli­tuksen jäsen. Keuruun koulu­tuk­seen hän lähti hakemaan paitsi tietoa, myös vertais­tukea, vaihtelua ja keven­nystä arkeen.

– Aika paljon koulu­tuk­sissa näkee kyllä samoja ihmisiä. Pitäisi saada uusiakin mukaan, hän miettii ja muistuttaa, että liiton koulu­tuk­siin voivat osallistua muutkin kuin luottamusmiehet.

– Ammat­ti­liiton jäsenyys riittää.

Hiukka­mäki kertoo huoman­neensa, että liiton jäsenyys onkin alkanut herättää uutta kiinnos­tusta halli­tuksen suunnit­te­le­mien leikkausten ja heiken­nysten myötä.

– Moni on ollut huolis­saan ja kysellyt, miten liittoon liitytään.

Myös Keuruun koulu­tuksen vetäjä, Teolli­suus­liiton sopimus­asian­tun­tija Eero Juhonen kertoo, että huoli kentällä on nyt kova.

– Yleinen ilmapiiri on todella surkea. Uudis­tukset tuntuvat niin yksipuo­li­silta ja hyödyt­tävät vain työnan­ta­ja­puolta, ei työnte­ki­jöitä. Aivan kuin työnan­ta­ja­puoli vain poimisi rusinat pullasta, hän tiivistää.