Työlainsäädäntöä tietopakkiin

Perinteikäs Hotelli Keurusselkä otti marraskuisena lauantaina vastaan parikymmentä Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alueen aktiivia. Ohjelmassa oli Työelämän tietopakki 2023 -koulutustilaisuus, eli ajankohtaista asiaa muun muassa perhevapaauudistuksesta ja vuoden 2022 alusta voimaan tulleesta uudesta yhteistoimintalaista.

Teollisuuden sähkö- ja automaatiopalveluja tarjoavassa Arnon Oy:ssä johdinsarjojen valmistajana työskentelevä kangasalalainen Taru Siukola osallistui koulutukseen pysyäkseen ajan hermoilla työlainsäädännön olennaisimmista muutoksista. Hän on toiminut kaksi kaksivuotista kautta työsuojeluvaltuutettuna, ja hänet valittiin jatkamaan seuraavankin kauden.

– Työnantajat ovat varmaankin ihan hyvin perillä esimerkiksi perhevapaa-asioista, mutta koen, että myös minun on hyvä pystyä valistamaan vapaille jääviä uudistuksista, hän sanoo.

Perhevapaauudistus pitää sisällään esimerkiksi pidemmät vanhempainvapaat, yhtä suuret vanhempainpäivärahakiintiöt molemmille vanhemmille sekä joustoja vapaiden aloittamiseen. Uudistuksen myötä perhevapaat ja lasten hoitovastuu halutaan jakaa tasaisemmin vanhempien kesken.

Olennaista työntekijän kannalta on pitää mielessä muun muassa se, että vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaa kuitenkin kestää enintään 12 arkipäivää, siitä tulee ilmoittaa vähintään kuukausi ennen vapaan aloittamista.

TIETOA JAKOON TYÖPAIKOILLA

Siukola pitää tärkeänä myös tietoa siitä, miten uusi yhteistoimintalaki tulee vaikuttamaan työpaikoilla. Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien on käytävä vuoropuhelua säännöllisesti, ja työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa ennen kuin tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista, kuten työvoiman vähentämisestä.

Hän aikoo jakaa koulutuksesta ammentamiaan tietoja työpaikallaan käytäväkeskusteluissa ja kahvipöydän äärellä. Samoin aikoo tehdä tamperelaisessa kemianteollisuuden tuotteita valmistavassa Kiilto Oy:ssä työskentelevä, ammattiosastonsa varapuheenjohtaja Marko Koskipää.

– Olen osallistunut kohtuullisen paljon liiton eri koulutuksiin, sillä aina niistä saa jotain uutta tietoa irti. Yleensä vien täällä jaettavia esitteitä ja muita materiaaleja työpaikkani kahvihuoneeseen.

Koskipää kokee, että erityisesti tieto uuden yhteistoimintalain käytännön vaikutuksista tulee tarpeeseen, sillä Kiiltokaan ei ole säästynyt viime aikoina muutosneuvotteluilta, ja porukkaa on alkuvuodesta irtisanottu.

Mika Lahtinen Nokian Metallirakenne Oy:stä puolestaan kertoo, että heillä lomautukset ja irtisanomiset eivät ole ainakaan tällä hetkellä ajankohtainen asia, vaan töitä riittää. Yritys valmistaa kontti- ja laitesuojaratkaisuja, ja suurin osa tuotteista menee puolustusvoimille. Silti hän näkee koulutuksen työlainsäädännön muutoksista tarpeellisena.

– Hallituksen kaavailut työehtojen heikennyksistä, kuten ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta ja lakko-oikeuden rajoituksista, saavat kyllä miettimään.

Hallituksen kaavailut saavat kyllä miettimään.

Liiton tarjoamiin koulutuksiin osallistumisesta on tullut Lahtiselle jo tapa, ja hän osallistuu niihin kerran tai pari vuodessa.

– Osa porukasta on tullut vuosien mittaan tutuksi, joten totta kai heitäkin on samalla mukavaa nähdä ja tutustua tietysti myös uusiin ihmisiin.

VAIHTELUA NORMITYÖHÖN

Keuruun koulutuspäivien nuorin osallistuja, 30-vuotias teollinen pintakäsittelijä Satu-Kaisa Karhu on työskennellyt viisi vuotta Palokan Puutuotteella, ja hän toimii nykyisin ammattiosaston sihteerinä ja taloudenhoitajana. Hän kertoo käyneensä liiton koulutuksissa tiiviisti parin vuoden ajan ja saaneensa mukaansa paljon mielenkiintoista tietoa.

Aiemmin hän on käynyt kouluttautumassa esimerkiksi Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa, ja Keuruullakin hän oli jo toista kertaa.

– Koulutuksissa käyminen on mukavaa siksikin, että pääsee eri puolille Suomea.

Ay-toimintaan Karhu kertoo lähteneensä aikanaan mukaan, kun ammattiosastolta tuli kutsu kokoukseen. Innostus syttyi saman tien ensimmäisessä kokouksessa.

– Minua kiinnostaa yleensäkin oppiminen ja uudet asiat. Tämä on sitä paitsi hyvää vaihtelua normityöhön.

Palkansaajien oikeuksista pidetään kiinni nimenomaan järjestymisellä sekä liittojen työllä.

Hän arvelee, että nuorempaa väkeä on haasteellista saada mukaan liiton koulutuksiin ja tapahtumiin siksi, että nuoret saattavat pitää nykyisiä työehtoja itsestäänselvyytenä.

– Vaikka tosiasiassahan palkansaajien oikeuksista pidetään kiinni nimenomaan järjestymisellä sekä liittojen työllä.

HUOLI ON KOVA

Viisitoista vuotta levyseppähitsaajana Urjala Works Oy:ssä työskennellyt entinen ”kaupantäti” Kati Hiukkamäki toimii työpaikallaan varapääluottamusmiehenä ja on myös ammattiosastonsa hallituksen jäsen. Keuruun koulutukseen hän lähti hakemaan paitsi tietoa, myös vertaistukea, vaihtelua ja kevennystä arkeen.

– Aika paljon koulutuksissa näkee kyllä samoja ihmisiä. Pitäisi saada uusiakin mukaan, hän miettii ja muistuttaa, että liiton koulutuksiin voivat osallistua muutkin kuin luottamusmiehet.

– Ammattiliiton jäsenyys riittää.

Hiukkamäki kertoo huomanneensa, että liiton jäsenyys onkin alkanut herättää uutta kiinnostusta hallituksen suunnittelemien leikkausten ja heikennysten myötä.

– Moni on ollut huolissaan ja kysellyt, miten liittoon liitytään.

Myös Keuruun koulutuksen vetäjä, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Eero Juhonen kertoo, että huoli kentällä on nyt kova.

– Yleinen ilmapiiri on todella surkea. Uudistukset tuntuvat niin yksipuolisilta ja hyödyttävät vain työnantajapuolta, ei työntekijöitä. Aivan kuin työnantajapuoli vain poimisi rusinat pullasta, hän tiivistää.