Perusmakkaraa ja huipputeknologiaa ammattiosastojen ajatuspajassa

Kokoustilan nurkissa on neljä pöytää, joista kuuluu tasaista pulinaa, huudahduksia ja naurunremakoita. Eri työpajoissa pohditaan, millainen on tulevaisuuden ammattiosasto ja miten jäseniä saadaan houkuteltua toimintaan.

Ammattiosasto 2033 -pöydässä ryhmä suunnittelee jäsenten varustamista ihon alle tulevalla mikrosirulla, jonka avulla voidaan seurata, missä jäsenet menevät.

– Alun perin pohdimme sovellusta, johon olisi koottuna liiton jäsenyyteen liittyvää tietoa ja viestintää yhteen paikkaan. Sitten se ajatus lähti vähän laukalle, Elina Kallioinen kertoo nauraen.

Samassa pöydässä pohditaan myös ammattiosastojen fuusioitumisia isommiksi kokonaisuuksiksi, jolloin niillä olisi enemmän voimaa vääntää ja neuvotella asioista.

Kyseessä on #ajatuspaja – Apulantaa ammattiosastoille -kurssi. Kurssilla myös tutustutaan liiton sähköisiin työkaluihin sekä pohditaan, miten kaavailtuihin työmarkkinauudistuksiin pystytään vaikuttamaan – vai pystytäänkö.

VERKOSTOITUMISTA JA UUSIA IDEOITA

Keskeinen osa viikonloppua on myös se, miten toimipaikkakartoitus tehdään ja huolehditaan, että työpaikkojen edunvalvonta ja jäsenhankinta ovat kunnossa. Kurssin osallistujat ovat osastojen hallitusten jäseniä ja muita aktiiveja Hämeen alueelta.

Työpajoissa puhuttavat ikuisuusongelmat: miten saada toimintaan ja kursseille enemmän ihmisiä, varsinkin nuoria. Sitä kuuluisaa puskaradiota kaivataan.

– Fyysiset kohtaamiset ovat tosi tärkeitä, koska sähköpostit hukkuvat, menevät roskaposteihin tai ihmisillä on tiedoissa vääriä osoitteita, tuumataan yhdestä pöydästä.

Elina Kallioinen on Iittalan Lasityöntekijäin osaston taloudenhoitaja.

– Lähdin tänne verkostoitumaan, ja onneksi täällä on paljon uusia kasvoja. Meillä on työpaikkakohtainen osasto, joten muiden osastojen ihmisiin ja toimintaan on hyödyllistä tutustua.

Erityisesti Kallioista kiinnostaa, miten kurssin oppeja saadaan vietyä käytäntöön.

– Toimintahan tapahtuu vapaa-ajalla, ja siitä kilpailevat monet muutkin asiat. Ihmisillä voi olla kotona lapsia ja tehdään vuorotyötä, joten siksikään ei ole aina helppo irrottautua. Uusien ihmisten osallistumisen kynnystä laskisi, jos olisi joku konkari, jonka suojissa voisi tulla ekaa kertaa kursseille.

LISÄÄ POTKUA MIELENILMAUKSIIN

Liittojen yhteinen #PainavaSyy-kampanja taistelee hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Yhdessä työpajassa suunnitellaan toimenpiteitä tuleviin tapahtumiin. Tarjolla pitää olla ainakin perusasioita: hernekeittoa, makkaraa, kahvia ja pullaa.

– Mitkään tunnin mielenilmaukset eivät riitä, vaan pitäisi ottaa käyttöön rankemmat keinot eikä hyssytellä, sanoo Ari Kunttu.

Hän on hetkeä aiemmin myös muistuttanut, miten Keski-Euroopassa vastaavassa tilanteessa kaduilla palaisi jo autoja.

Samasta Kouvolan metallityöväen osastosta paikalla on myös Vesa Munne.

– On Kuntun kanssa puhuttu, että onko näitä ammattiosastoja kohta ollenkaan, jos hallituksen toimet menevät läpi. Kaikki etuudet viedään, ihan ojan pohjalle mennään. Ei siinä lakotkaan auta, murehtii Munne.

Silmäkulmassa on kuitenkin pientä pilkettä, eli taistelutahtoa riittänee.

Munne on ollut 36 vuotta samassa työpaikassa Kuusaan metallilla, ja ainakaan toistaiseksi hallituksen leikkaukset eivät häneen osu. Munne on osaston hallituksen jäsen ja siksi hän imee tietoa hanakasti.

– Aika paljon uutta tietoa tulee pienessä ajassa, joten on sulateltavaa. Mutta täällä on käyty paljon hyvää keskustelua. Mykkäkoululaisia ei ole, vaan kaikki osaavat ja uskaltavat avata suunsa.

PIENIÄ PARANNUKSIA KERRALLAAN

Kurssin vetäjä, Teollisuusliiton koulutusasiantuntija Lea Wiman-Määttä muistuttaa, että vaikka asiaa on paljon, kaikkea ei kannata yrittää tehdä kerralla.

– Jos osaston toiminnan suunnittelussa ottaa edes yhden uuden jutun ja lähtee tekemään asioita pienin askelin vaikka toimipaikkakartoitukseen liittyen, sekin riittää. Palastelemalla isoja kokonaisuuksia pienemmiksi kaikki on helpompaa, Wiman-Määttä sanoo.

– Jos esimerkiksi osaston kokousten yhteydessä jokainen hallituksen jäsen kontaktoi yhdenkin jäsenen joltain työpaikalta, siitä tulee vuoden aikana aika monta kontaktia.

Kurssin aikana on tarkoitus saada ihmiset kehittelemään ideoita toimintaan itse, ei niinkään antaa valmiita malleja. Wiman-Määtän mukaan kurssin porukka on puheliasta ja työpajoista tulevia ajatuksista jatkojalostetaan, kun on nukuttu yön yli.

Ammattiosastoihin on lähdössä paljon ajatuksia paikallisesti sovellettavaksi. Millainen kurssin vetäjän mielestä on se tulevaisuuden ammattiosasto vuonna 2033?

– Kaikille jäsenille läsnäoleva osasto, joka käyttää hyväkseen esimerkiksi erilaisia digiratkaisuja. Se ei olisi niin vieras ja kasvoton kuin osastot nyt saattavat vähän olla.

PERIKSI EI TYÖMARKKINOILLA ANNETA

Iskun ammattiosaston hallituksen varajäsen Pia Tavi lähti kurssille mukaan ajatuksena saada lisää eväitä osaston tekemiseen.

– Hyvä kurssi, ihania ihmisiä eikä ketään jäkittäjiä. Yleensäkin liiton tapahtumissa on avoin ilmapiiri, siksi itseäkään ei jännitä lähteä mukaan, hän sanoo.

Myös iskulaisia puhuttavat maan hallituksen suunnitelmat.

– Työttömyysturvan leikkaukset, lapsiperheiden ja lomautettujen tulotason tippuminen sekä aikuiskoulutustuen lopettaminen tuntuvat pöyristyttäville. Tuntuu hirveälle, kun ei voi ikinä olla varma omastakaan työpaikasta tai lomautuksista.

Tavi kuitenkin vakuuttaa, että periksi ei anneta, ja tarvittaessa osallistutaan mielenilmauksiin.

– Meillä oli lokakuussa omakin ulosmarssi. Kaikki parisataa ihmistä lähtivät pihalle.

Elina Kallioinen kertoo, että Iittalan Lasilla on eletty tiukkoja aikoja: kesällä on ollut lomautuksia, ja juuri päättyivät myös muutosneuvottelut, joiden tuloksena seitsemän ihmistä irtisanottiin. Siksi hallituksen toimet puhuttavat Iittalankin väkeä.

– Kyllä se pelottaa, miten vaikeutetaan heikompiosaisten elämää. Monet heikennykset vaikuttavat myös lomautettuihin ja keskituloisiin, eivät ne koske vain toimeentulotuella olevia pitkäaikaistyöttömiä.

Kallioinen uskoo, että asioihin voi vaikuttaa.

– Toivottavasti hallitus ymmärtää, että heikennykset aiheuttavat levottomuuksia, jotka tulevat paljon kalliimmiksi kuin heikossa asemassa olevien tukeminen. Olemme saaneet hyvin media- ja some-näkyvyyttä, ja työntekijöiden etuja pitää vaan edelleen tuoda esille ja puolustaa.

Lue lisää Teollisuusliiton koulutustoiminnasta liiton verkkosivulta.