Me väännämme, jotta työ olisi turvallista!

Jenni Uljas on koulutukseltaan kemisti. Hän istuu Teollisuusliiton edustajana ministeriöiden kolmessa eri työryhmässä. Niissä sorvataan Suomen kantoja EU:n direktiiveihin ja muotoillaan muutakin lainsäädäntöä. Teollisuusliitto on mukana myös ”implementoimassa” direktiivejä meidän lainsäädäntöömme, kuten unioniksi asia ilmaistaan.

– Tämä on ihan kädet savessa -työtä, mutta perinteisellä kolmikannalla mennään, Uljas huomauttaa.

Tällä asiantuntija viittaa siihen, että suomalaisissa työryhmissä istuvat asiantuntijoiden ohella valtiovallan, työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Samaten EU-koneisto kysyy aina ”sosiaalipartnereiden” eli työnantajien ja työntekijöiden edustajien kantoja kemikaalilainsäädännön muutoksiin.

PÄIVITTÄÄ – VAI EIKÖ PÄIVITTÄÄ?

– Minun mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön HTP-jaosto on meille kaikkein tärkein, Uljas arvioi omia jäsenyyksiään työryhmissä.

HTP-termi tarkoittaa kemiallisten aineiden haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia, jotka pitäisi suomalaisilla työpaikoilla alittaa työntekijöiden vaarallisen altistumisen estämiseksi. Niitä pohditaan jaostossa aina ilmi tulevan uuden tiedon valossa.

– Me teemme uuden HTP-kirjan, jos arvoja pitää päivittää, Uljas kertoo.

Uljas ampuu alas suomalaisten kuvitelmia siitä, että olisimme jotenkin aina kaikessa parhaimpia.

– Joissain asioissa olemme parempia, mutta Suomella on vielä selkeästi tehtävää, jotta pääsisimme kisailemaan työntekijöiden suojelun kärkisijoista, Uljas huomauttaa. Hän kehottaa vertailemaan eri Euroopan maiden sallittuja pitoisuuksia. Ne löytyvät työsuojeluviranomaisen sivustolta.

ASBESTI KIERTÄÄ LUUPPIA

ETUC on eurooppalaisten ammattiliittojen kattojärjestö, ja se on vaikuttamassa edellä mainittuna sosiaalipartnerina EU:n asbestidirektiivin uudistamiseen.

– Direktiivi on pyörinyt EU:ssa aina uusia kierroksia jo vuosia. Nyt olemme pattitilanteessa. Komissio esittää uuden ehdotuksen. Sitten ETUC lobbaa parlamenttia, ja parlamentti antaa uuden tiukemman linjauksen. Se taas ei kelpaa komissiolle, ja luuppi alkaa uudestaan, ja kaikki osapuolet kommentoivat touhukkaina uusinta ehdotusta.

– Saisimmepa ulos nyt edes jotakin, Uljas huokaisee.

Suomella on vielä selkeästi tehtävää, jotta pääsisimme kisailemaan työntekijöiden suojelun kärkisijoista.

Euroopassa ei saa louhia asbestia, mutta Suomen maaperässä asbestia on laajalti ja paljon. Suomalaisia kaivostyöläisiä altistuu asbestikuiduille, kun niitä sisältäviä malmioita louhitaan ja räjäytetään.

Komission ehdottamaa mittaustekniikkaa voitaisiin Uljaksen mielestä hyödyntää kaivoksissa niin, että altistuminen vähenisi nykyisestä. Työympäristöyksikön asiantuntija kuvaakin, että Teollisuusliitossa moni muukin on tehnyt hartiavoimin töitä, jotta muut eurooppalaiset ymmärtäisivät Suomen kaivosten tilanteen.

LYIJY – TODELLAKIN MYRKYLLISTÄ

– Lyijy on erittäin haitallinen kemiallinen tekijä kaikille. On päivänselvää, että lyijyn raja-arvo on vanhentunut, Uljas toteaa.

Lyijylle altistutaan esimerkiksi valimoissa ja nykyisin yhä useammin akkuteollisuudessa ja kierrätyslaitoksissa. Erityisen vaarallista lyijy on synnyttäville henkilöille, sillä lyijyaltistus voi johtaa sikiövaurioihin.

– Mutta miten hoitaa siirtymä niin, ettei työmarkkinoiden segregaatio lisäänny tai työntekijöiden toimeentulo vaarannu? Uljas miettii.

On päivänselvää, että lyijyn raja-arvo on vanhentunut.

Asiantuntija toteaa, että kaikki nuoret naiset eivät eri syistä edes voi synnyttää eli täyskielto lyijytyöstä ei ehkä olisi se paras ratkaisu. Uljas ei haluaisi nähdä aloja, joihin naiset eivät voisi työllistyä lainkaan. Samaten vanhempien miesten puettaminen raskaisiin hengityssuojaimiin ei välttämättä olisi oikea ratkaisu. Heidät täytyy suojata heidän tarvitsemansa tason mukaisesti, mutta ei niin matalalle tasolle kuin sikiöiden suojaamiseen on välttämätöntä tehdä.

– Nyt ollaan asiaa luultavasti ratkomassa sillä, että synnyttämään pystyvien henkilöiden veren lyijypitoisuuksia monitoroidaan muita tarkemmin ja tiheämmin.

RAHA JA TAHTO RATKAISEVAT

– Olen usein sanonut: Kun on käyty kuussa, miksei työntekijöitä voitaisi suojella?

Uljaksen mukaan tekniset mahdollisuudet ovat usein olemassa, ja niitä voitaisiin käyttää nykyistä useammin työntekijöiden suojaamiseksi vaarallisilta kemikaaleilta, jos rahaa ja tahtoa löytyisi.

Myös osaamattomuus estää työturvallisuuden kohentamista useammin kuin lainsäädännön puutteet.

– Kaikilla työnantajilla ei ole osaamista tai ymmärrystä siitä, miten työntekijöitä voitaisiin ja olisi syytä suojata, Uljas arvioi.