Etelä-Korean Demokraattisen puolueen puheenjohtaja Lee Jae-myung osallistui maan presidentin, Kansan valta -puolueen Yoon Suk-yeolin vastaiseen mielenosoitukseen pääkaupunki Soulissa 4. helmikuuta 2023.

Liit­toja väite­tään Pohjois-Korean vakoilijoiksi

3.5.2023

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Oikeis­to­lai­sen Kansan valta ‑puolu­een Yoon Suk-yeol aloitti äärim­mäi­sen täpä­rän voiton jälkeen Etelä-Korean presi­dent­tinä touko­kuussa 2022. Hänen työlis­tansa kärjessä ovat työelä­män sään­tö­jen heiken­tä­mi­nen ja ammat­ti­liit­to­jen murskaaminen.

Vuoden alussa Yoonin halli­tus käski ammat­ti­liit­toja toimit­ta­maan viran­omai­sille kirjan­pi­tonsa. Osa liitoista piti vaadetta lait­to­mana ja on kiel­täy­ty­nyt toimit­ta­masta kirjan­pi­to­aan. Aina­kin 86 liit­toa on jo sako­tettu kieltäytymisestä.

Erityi­sesti halli­tusta ärsyt­tä­vät raken­nus­työ­läis­ten liitot. Poliisi ratsasi kahdek­san niiden toimis­toa. Halli­tuk­sen mukaan liitot pakot­ta­vat palk­kaa­maan halua­mi­aan henki­löitä ja harjoit­ta­vat kiristystä.

Syyte­tyn liiton mukaan yksi epäilty oli tehnyt tällaista ja hänet on jo erotettu liitosta. Halli­tuk­selle tämä kuiten­kin tarjosi syyn iskeä koko alan kimp­puun. Halli­tus sanoo rikos­ta­pauk­sia olevan satoja.

Oikeis­to­hal­li­tus on samalla keksi­nyt, että ammat­ti­lii­toissa toimi­taan Pohjois-Korean vakoi­li­joina. Kansal­li­sen turval­li­suu­den virasto teki alku­vuonna laajat etsin­nät muun muassa keskus­jär­jestö KCTU:n toimis­toissa tuhan­sien polii­sien voimin.

Väljät muotoi­lut mahdol­lis­ta­vat laajan rankaisemisen.

Presi­den­tin puolu­een puheen­joh­taja Kim Gi-hyeon väitti KCTU:n ”vanno­neen uskol­li­suutta Pohjois-Korealle” ja liit­to­jen vaati­neen presi­den­tin eroa vain sen vaati­muk­sesta. Tosia­siassa vain viittä ihmistä edes epäil­lään mistään, mutta halli­tus haluaa kaataa monta liittoa.

Vuoden 2022 lopulla presi­dentti Yoon mursi rahtia­lan lakon määrää­mällä lakko­lai­set työhön. Hän vertasi liiton lakkoa vaaral­li­suu­dessa Pohjois-Korean ydinaseuhkaan.

The Korea Heral­din mukaan halli­tus suun­nit­te­lee liit­toja rangais­ta­viksi rikos­lain nojalla, mikäli ne ”louk­kaa­vat muiden työn­te­ki­jöi­den tai liit­to­jen oikeuk­sia tai sekaan­tu­vat tavan­omai­seen liike­toi­min­taan”. Väljät muotoi­lut mahdol­lis­ta­vat laajan rankaisemisen.

Edel­li­nen presi­dentti, keskusta-vasem­mis­to­lai­nen Moon Jae-in laski 2019 salli­tun työvii­kon pituutta 68 tunnista 52:een tuntiin. Nyt Yoonin halli­tus halusi nostaa sen 69 tuntiin. Maalis­kuussa se kuiten­kin ilmoitti peru­vansa esityk­sen laajan vastus­tuk­sen vuoksi.