Liitto vaatii laatua työelämään

Työnteko ei Suomen lain mukaan saisi aiheuttaa työntekijälle terveyden tai toimintakyvyn heikkenemistä. Lain kirjain ei toteudu varsinkaan duunariammateissa.

Työterveyslaitoksen taannoisen arvion mukaan kolme neljäsosaa ammattitaudeista tai niiden epäilyistä jää ilmoittamatta aluehallintovirastoon, vaikka lääkärin ilmoitusvelvollisuus on lakisääteinen. Ilmoitus olisi tärkeä etenkin tilanteissa, jossa työperäisiä sairastumisia esiintyy yksittäisellä työpaikalla runsaasti.

Viimeisin ammattitautitilasto, eli työperäisten sairauksien rekisteröintiluku, on vuodelta 2018. Rekisteriin tuli 2 872 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettiin ammattitautitapauksiksi 1 067. Työikäisten yleisin ammattitauti oli meluvamma. Seuraavaksi yleisimmät olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja asbestiplakkitauti.

Liitto vaatii, että työturvallisuutta teollisuusaloilla on edelleen parannettava lisäämällä työsuojeluviranomaisten resursseja ja vahvistamalla työsuojeluvaltuutettujen asemaa myös lainsäädännön kautta.

ASBESTI KURIIN MYÖS KAIVOKSISSA

Yli 65-vuotiailla yleisimpien ammattitautien joukossa ovat asbestiplakkitauti, asbestoosi ja mesoteliooma, joka sekin johtuu asbestille altistumisesta.

Työterveyslaitoksen tilastot kertovat, että 2010-luvulla asbestille altistuvien luku kolminkertaistui 4 000:een. Nousu johtuu Pohjois-Suomen kaivosteollisuuden työntekijämäärän kasvusta.

2010-luvulla asbestille altistuvien luku kolminkertaistui.

Liitto muistuttaa, että asbestin vaarallisuus on yleisesti tunnettu asia, mutta laki ei anna kaivoksilla ja niihin liittyvillä aloilla työskenteleville lainkaan yhtä hyvää turvaa kuin rakennusalalla. Kaikkia työntekijöitä pitää suojella asbestin aiheuttamilta vaaroilta yhtäläisesti. Liiton vaatimuksena onkin, että lainsäädäntö korjataan tältä osin vaalikauden aikana tapahtuvan EU:n asbestidirektiivin päivityksen yhteydessä.

TYÖ HORJUTTAA MIELENTERVEYTTÄ

Työkyvyttömyyseläkkeiden tilastoissa mielenterveyden horjuminen on syy, jonka takia erityisesti nuoret joutuvat pois työelämästä. Vuonna 2019 mielenterveysperustein myönnetyt eläkkeet (33 %) nousivat ensimmäistä kertaa ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien (31 %) työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi.

Työtä on pidetty yhtenä hyvän mielenterveyden takaajana. Työ antaa toimeentulon ja luo ihmissuhteita, joita ilman juuri kukaan ei voi pysyä terveenä. Terveyden kannalta on erityisen edullista, että työntekijä pystyy itse vaikuttamaan työhönsä ja työaikoihinsa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että mikä tahansa työ ei tue mielenterveyttä vaan voi vaikuttaa jopa itsemurhariskiin.

Näennäisyrittäjyys ja nollatuntisopimukset ovat esimerkkejä sellaisista heikkolaatuisiksi kuvatuista työsuhteista, jotka koettelevat mielenterveyttä. Pätkätöihin pakon alla ajautuneilla on vaikeuksia toimeentulossa, ja he kärsivät stressistä ja toivottomuuden tunteista. Heillä on, ei heistä itsestään vaan työn luonteesta johtuen, muita useammin mielenterveysongelmia ja päihteiden väärinkäyttöä.

Teollisuusliitto toteaa vaalitavoitteissaan, että nykyisen, työpaikkojen määrään ja työvoiman saatavuuteen keskittyvän työelämäkeskustelun rinnalle on nostettava työsuhteiden laatu, työelämän rakenteet ja pelisääntöjen sopiminen ja niiden kunnioittaminen.

Niitä toimia, jotka lisäävät työpaikkojen valmiutta tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja kykyä hallita mielenterveyttä uhkaavia riskejä TYÖ2030-hankkeen mukaisesti, on Teollisuusliiton mielestä jatkettava. Teollisuuden työnantajien on entistä paremmin tunnistettava psykososiaalisen kuormituksen vaikutukset ihmisten arkeen ja jaksamiseen.

TASA-ARVOA TEOLLISUUTEEN

Työelämän tasa-arvoa on ensi hallituskaudella parannettava kannustamalla työnantajia luopumaan ennakkoluuloista rekrytoinnissa ja purkamalla nuorten ja työnhakijoiden keskuudessa olevia teollisuustyöhön liittyviä ennakkoluuloja.

Teollisuudessa tehtävä työ soveltuu pääsääntöisesti kenelle tahansa perusterveelle ihmiselle, eikä sukupuolella tai muilla vastaavilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla saisi olla merkitystä työssä menestymisen kannalta, Teollisuusliitto tähdentää. Silti yli 75 prosenttia teollisuustyöntekijöistä on edelleen miehiä ja vanhentuneet mielikuvat elävät tiukassa.

Tämä on merkittävä kysymys Suomessa myös naisten ja miesten taloudellisen tasa-arvon kannalta. Naisten ansiot ovat Suomessa yleisesti yli 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Naisen euro on siis 84 senttiä.

Yli 75 prosenttia teollisuustyöntekijöistä on edelleen miehiä ja vanhentuneet mielikuvat elävät tiukassa.

Teollisuuden suuret yritykset ovat usein vientiyrityksiä. Ne pärjäävät tasa-arvossa kehnosti. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2016 naisten osuus kotimarkkinoilla toimivien yritysten työntekijöistä oli yli kolmannes, noin 36 prosenttia, kun taas vientiyritysten työntekijöistä naisia oli 27 prosenttia. Naisten osuus vientiyrityksissä on lisäksi pienentynyt jonkin verran vuoden 2012 jälkeen.

Vientiyritykset maksavat työntekijöilleen muita yrityksiä parempia palkkoja, mutta naiset häviävät erityisen paljon myös vientiyritysten palkoissa. Naisten ja miesten välinen palkkaero on ollut noin 2 prosenttiyksikköä suurempi vientiyrityksissä kuin kotimarkkinayrityksissä.

VARTTUNEILLE OIKEUS OSA-AIKATYÖHÖN

Työvoimapula ja Suomen väestörakenne tekevät työllisyysasteen nostamisesta myös osatyökykyisten osalta entistä tärkeämpää, Teollisuusliitto muistuttaa.

Tulevalla hallituskaudella on kyettävä jatkamaan Marinin hallituksen työtä osatyökykyisten työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi. Teollisuusliiton mielestä osatyökykyisten työllisyyttä pitää vahvistaa kaikilla suomalaisen työelämän alueilla. Teollisuudessa on tarjolla osatyökykyisille soveltuvaa työtä, kun työnjohto ja työnkuvien määrittely toimivat oikein.

Tulevan hallituksen on sitouduttava jatkamaan Työkanava Oy:n toimintaa ja käytettävä sen työstä saatuja tuloksia ja kokemuksia osatyökykyisiä tukevien työllisyystoimien kehittämiseksi edelleen.

Ensi vaalikaudella on parannettava yli 55-vuotiaiden työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä nykyistä helpommin. Työnantajalla ei lähtökohtaisesti pidä olla oikeutta estää varttuneemmalta työntekijältä tätä mahdollisuutta, Teollisuusliitto vaatii.

Teollisuusliiton kaikki tavoitteet vaalikaudelle 2023–2027

Lue lisää: Ihmeellistä, luottamusmies estää ulkomaalaisten hyväksikäytön (16.1.2023)