Liitto vaatii laatua työelämään

Työn­teko ei Suomen lain mukaan saisi aiheut­taa työn­te­ki­jälle tervey­den tai toimin­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mistä. Lain kirjain ei toteudu varsin­kaan duunariammateissa.

Työter­veys­lai­tok­sen taan­noi­sen arvion mukaan kolme neljäs­osaa ammat­ti­tau­deista tai niiden epäi­lyistä jää ilmoit­ta­matta alue­hal­lin­to­vi­ras­toon, vaikka lääkä­rin ilmoi­tus­vel­vol­li­suus on laki­sää­tei­nen. Ilmoi­tus olisi tärkeä eten­kin tilan­teissa, jossa työpe­räi­siä sairas­tu­mi­sia esiin­tyy yksit­täi­sellä työpai­kalla runsaasti.

Viimei­sin ammat­ti­tau­ti­ti­lasto, eli työpe­räis­ten sairauk­sien rekis­te­röin­ti­luku, on vuodelta 2018. Rekis­te­riin tuli 2 872 ammat­ti­tauti- tai ammat­ti­tau­tie­päi­ly­ta­pausta, joista vahvis­tet­tiin ammat­ti­tau­ti­ta­pauk­siksi 1 067. Työi­käis­ten ylei­sin ammat­ti­tauti oli melu­vamma. Seuraa­vaksi ylei­sim­mät olivat aller­gi­nen koske­tusi­hot­tuma, ärsy­tys­kos­ke­tusi­hot­tuma, ammat­tiastma ja asbestiplakkitauti.

Liitto vaatii, että työtur­val­li­suutta teol­li­suus­aloilla on edel­leen paran­net­tava lisää­mällä työsuo­je­lu­vi­ran­omais­ten resurs­seja ja vahvis­ta­malla työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tu­jen asemaa myös lain­sää­dän­nön kautta.

ASBESTI KURIIN MYÖS KAIVOKSISSA

Yli 65-vuotiailla ylei­sim­pien ammat­ti­tau­tien joukossa ovat asbes­tiplak­ki­tauti, asbes­toosi ja meso­te­liooma, joka sekin johtuu asbes­tille altistumisesta.

Työter­veys­lai­tok­sen tilas­tot kerto­vat, että 2010-luvulla asbes­tille altis­tu­vien luku kolmin­ker­tais­tui 4 000:een. Nousu johtuu Pohjois-Suomen kaivos­teol­li­suu­den työn­te­ki­jä­mää­rän kasvusta.

2010-luvulla asbes­tille altis­tu­vien luku kolminkertaistui.

Liitto muis­tut­taa, että asbes­tin vaaral­li­suus on ylei­sesti tunnettu asia, mutta laki ei anna kaivok­silla ja niihin liit­ty­villä aloilla työs­ken­te­le­ville lain­kaan yhtä hyvää turvaa kuin raken­nusa­lalla. Kaik­kia työn­te­ki­jöitä pitää suojella asbes­tin aiheut­ta­milta vaaroilta yhtä­läi­sesti. Liiton vaati­muk­sena onkin, että lain­sää­däntö korja­taan tältä osin vaali­kau­den aikana tapah­tu­van EU:n asbes­ti­di­rek­tii­vin päivi­tyk­sen yhteydessä.

TYÖ HORJUTTAA MIELENTERVEYTTÄ

Työky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den tilas­toissa mielen­ter­vey­den horju­mi­nen on syy, jonka takia erityi­sesti nuoret joutu­vat pois työelä­mästä. Vuonna 2019 mielen­ter­veys­pe­rus­tein myön­ne­tyt eläk­keet (33 %) nousi­vat ensim­mäistä kertaa ohi tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauk­sien (31 %) työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle siir­ty­mi­sen ylei­sim­mäksi syyksi.

Työtä on pidetty yhtenä hyvän mielen­ter­vey­den takaa­jana. Työ antaa toimeen­tu­lon ja luo ihmis­suh­teita, joita ilman juuri kukaan ei voi pysyä terveenä. Tervey­den kannalta on erityi­sen edul­lista, että työn­tekijä pystyy itse vaikut­ta­maan työhönsä ja työai­koi­hinsa. Viime­ai­kai­set tutki­muk­set ovat kuiten­kin osoit­ta­neet, että mikä tahansa työ ei tue mielen­ter­veyttä vaan voi vaikut­taa jopa itsemurhariskiin.

Näen­näis­yrit­tä­jyys ja nolla­tun­ti­so­pi­muk­set ovat esimerk­kejä sellai­sista heik­ko­laa­tui­siksi kuva­tuista työsuh­teista, jotka koet­te­le­vat mielen­ter­veyttä. Pätkä­töi­hin pakon alla ajau­tu­neilla on vaikeuk­sia toimeen­tu­lossa, ja he kärsi­vät stres­sistä ja toivot­to­muu­den tunteista. Heillä on, ei heistä itses­tään vaan työn luon­teesta johtuen, muita useam­min mielen­ter­vey­son­gel­mia ja päih­tei­den väärinkäyttöä.

Teol­li­suus­liitto toteaa vaali­ta­voit­teis­saan, että nykyi­sen, työpaik­ko­jen määrään ja työvoi­man saata­vuu­teen keskit­ty­vän työelä­mä­kes­kus­te­lun rinnalle on nostet­tava työsuh­tei­den laatu, työelä­män raken­teet ja peli­sään­tö­jen sopi­mi­nen ja niiden kunnioittaminen.

Niitä toimia, jotka lisää­vät työpaik­ko­jen valmiutta tukea työn­te­ki­jöi­den mielen­ter­veyttä ja kykyä hallita mielen­ter­veyttä uhkaa­via riskejä TYÖ2030-hank­keen mukai­sesti, on Teol­li­suus­lii­ton mielestä jatket­tava. Teol­li­suu­den työnan­ta­jien on entistä parem­min tunnis­tet­tava psyko­so­si­aa­li­sen kuor­mi­tuk­sen vaiku­tuk­set ihmis­ten arkeen ja jaksamiseen.

TASA-ARVOA TEOLLISUUTEEN

Työelä­män tasa-arvoa on ensi halli­tus­kau­della paran­net­tava kannus­ta­malla työnan­ta­jia luopu­maan ennak­ko­luu­loista rekry­toin­nissa ja purka­malla nuor­ten ja työn­ha­ki­joi­den keskuu­dessa olevia teol­li­suus­työ­hön liit­ty­viä ennakkoluuloja.

Teol­li­suu­dessa tehtävä työ sovel­tuu pääsään­töi­sesti kenelle tahansa perus­ter­veelle ihmi­selle, eikä suku­puo­lella tai muilla vastaa­villa henki­lö­koh­tai­silla ominai­suuk­silla saisi olla merki­tystä työssä menes­ty­mi­sen kannalta, Teol­li­suus­liitto tähden­tää. Silti yli 75 prosent­tia teol­li­suus­työn­te­ki­jöistä on edel­leen miehiä ja vanhen­tu­neet mieli­ku­vat elävät tiukassa.

Tämä on merkit­tävä kysy­mys Suomessa myös nais­ten ja mies­ten talou­del­li­sen tasa-arvon kannalta. Nais­ten ansiot ovat Suomessa ylei­sesti yli 16 prosent­tia mies­ten ansioita pienem­mät. Naisen euro on siis 84 senttiä.

Yli 75 prosent­tia teol­li­suus­työn­te­ki­jöistä on edel­leen miehiä ja vanhen­tu­neet mieli­ku­vat elävät tiukassa.

Teol­li­suu­den suuret yrityk­set ovat usein vien­tiy­ri­tyk­siä. Ne pärjää­vät tasa-arvossa kehnosti. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan esimer­kiksi vuonna 2016 nais­ten osuus koti­mark­ki­noilla toimi­vien yritys­ten työn­te­ki­jöistä oli yli kolman­nes, noin 36 prosent­tia, kun taas vien­tiy­ri­tys­ten työn­te­ki­jöistä naisia oli 27 prosent­tia. Nais­ten osuus vien­tiy­ri­tyk­sissä on lisäksi pienen­ty­nyt jonkin verran vuoden 2012 jälkeen.

Vien­tiy­ri­tyk­set maksa­vat työn­te­ki­jöil­leen muita yrityk­siä parem­pia palk­koja, mutta naiset häviä­vät erityi­sen paljon myös vien­tiy­ri­tys­ten palkoissa. Nais­ten ja mies­ten väli­nen palk­kaero on ollut noin 2 prosent­tiyk­sik­köä suurempi vien­tiy­ri­tyk­sissä kuin kotimarkkinayrityksissä.

VARTTUNEILLE OIKEUS OSA-AIKATYÖHÖN

Työvoi­ma­pula ja Suomen väes­tö­ra­kenne teke­vät työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­sesta myös osatyö­ky­kyis­ten osalta entistä tärkeäm­pää, Teol­li­suus­liitto muistuttaa.

Tule­valla halli­tus­kau­della on kyet­tävä jatka­maan Mari­nin halli­tuk­sen työtä osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mi­sen edel­ly­tys­ten vahvis­ta­mi­seksi. Teol­li­suus­lii­ton mielestä osatyö­ky­kyis­ten työl­li­syyttä pitää vahvis­taa kaikilla suoma­lai­sen työelä­män alueilla. Teol­li­suu­dessa on tarjolla osatyö­ky­kyi­sille sovel­tu­vaa työtä, kun työn­johto ja työn­ku­vien määrit­tely toimi­vat oikein.

Tule­van halli­tuk­sen on sitou­dut­tava jatka­maan Työka­nava Oy:n toimin­taa ja käytet­tävä sen työstä saatuja tulok­sia ja koke­muk­sia osatyö­ky­kyi­siä tuke­vien työl­li­syys­toi­mien kehit­tä­mi­seksi edelleen.

Ensi vaali­kau­della on paran­net­tava yli 55-vuotiai­den työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suuk­sia tehdä osa-aika­työtä nykyistä helpom­min. Työnan­ta­jalla ei lähtö­koh­tai­sesti pidä olla oikeutta estää vart­tu­neem­malta työn­te­ki­jältä tätä mahdol­li­suutta, Teol­li­suus­liitto vaatii.

Teol­li­suus­lii­ton kaikki tavoit­teet vaali­kau­delle 2023–2027

Lue lisää: Ihmeel­listä, luot­ta­mus­mies estää ulko­maa­lais­ten hyväk­si­käy­tön (16.1.2023)