Tehdään perheille pesä työelämään
Tasa-arvo kohentuu ja lisääntyy, kunhan perhevapaauudistus pistetään työpaikoilla käytäntöön. Tästä hyötyvät lapset, vanhemmat ja työnantajat.
Tämän vuoden elokuussa voimaan astuneella, vanhempainvapaiden perusteellisella mylläyksellä tavoitellaan yhdenvertaista vanhemmuutta, naisten työmarkkina-aseman kohentamista ja vain sukupuolineutraalien käsitteiden käyttöä syrjimisen estämiseksi. Vanhempainvapaita käyttävät nyt synnyttävä vanhempi ja toinen vanhempi. Selkokielellä saa tarpeen vaatiessa puhua edelleen isistä ja äideistä.
– Tärkeintä on se, että perheille on nyt annettu mahdollisuus elää tasavertaisemmin pikkulapsiperheen arkea, kunnioittaen kuitenkin perheen omia päätöksiä, alleviivaa Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kola.
– Synnyttävälle vanhemmalle on turvattu 40 raskausrahapäivää. Ansiosidonnainen korvaus on noin 90 prosenttia vuosityöansiosta. Raskausvapaan jälkeen kummallakin vanhemmalla on 160 päivää vanhempainvapaata, josta 16 ensimmäiseltä päivältä korvaus on tuo sama 90 prosenttia, sen jälkeen noin 70 prosenttia.
Kumpikin vanhempi saa luovuttaa omistaan sangen joustavasti 63 päivää lapsen huoltajalle. Kola mainitsee esimerkkinä, että päivät voi luovuttaa uudelle puolisolle, jos lapsen syntyessä vanhemmat eivät asukaan yhdessä. Yksinhuoltaja saa puolestaan kaikki 320 päivää käyttöönsä.
Työviikkoa saa myös osittaisella vanhempainvapaalla pilkkoa hyvin joustavasti vanhempien kesken, jopa päivän saa osittaa. Työsuhteessa oleva saa käyttää vanhempainvapaan neljässä eri jaksossa siihen saakka kunnes lapsi täyttää 2 vuotta, mikä mahdollistaa vapaiden paremman sovittamisen työelämään.
KAIKKI HYÖTYVÄT
Kola iloitsee siitä, että pienen lapsen hoitoon vieminen todennäköisesti lykkääntyy uudistuksen myötä, kun vanhempainvapaita on käytettävissä ja jaettavissa huoltajien kesken lapsen 2-vuotissyntymäpäivään saakka.
– Lapsella on silloin kypsyyttä siirtyä päivähoitoon ja hänellä on parempi vastustuskyky sairauksia vastaan.
Työnantajien pitäisi ymmärtää, että työntekijän antama panos työpaikalla kasvaa, kun hänen jaksamisensa turvataan.
– Sairauspoissaolot vähenevät, kun lapsen sairastelu vähenee. Isätkin saavat nyt rauhassa kokea pikkulapsiarkea. Työnantajien pitäisi ymmärtää, että työntekijän antama panos työpaikalla kasvaa, kun hänen jaksamisensa turvataan. On myös muistettava, että perhevapaauudistuksella ei ole suuria palkkakustannusvaikutuksia, Kola muistuttaa työnantajia.
KOULUTUSTA KEHIIN!
– Uskon ehdottomasti, että uudistus edistää perheen sisäisen tasa-arvon toteutumista ja että myös Teollisuusliiton miesvaltaisilla aloilla perhevapaiden käyttö lisääntyy. Mutta ilman työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta uudistuneesta laista tämä ei onnistu, Kola toteaa.
Suomalaiset pienten lasten vanhemmat ovat tutkimusten mukaan rasittuneita ja stressaantuneita. Seuraavassa sosiaaliturvauudistuksessa Kola näkisikin mielellään uudenlaisia taloudellisia kannusteita. Lapsen vanhemmilla olisi oltava todellisia mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä nykyisen toisen kouluvuoden sijasta kolmannen vuoden loppuun ja että perheen taloudellinen tilanne turvattaisiin nykyistä paremmin.
Nuivuus tasa-arvoon piilee työnantajissa
Teollisuusliittoon kuuluu enimmäkseen miesvaltaisten alojen työntekijöitä, kolme neljäsosaa liiton jäsenistöstä on miehiä, yksi neljäsosa naisia. Perhevapaauudistuksen vieminen liiton toimialojen työehtosopimuksiin koeponnistaa sen, mikä on työnantajien todellinen suhtautuminen miesten ja naisten tasa-arvoon.
– Meille perhevapaauudistus on mieluinen asia, olemme pitkään ajaneet sitä. Mutta hyvin nuivasti miesvaltaisten alojen työnantajat suhtautuvat siihen, että isät lisäisivät perhevapaiden pitämistä. He eivät halua uudistuksen hengen toteutuvan, Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen toteaa.
– Työnantajat eivät haluaisi antaa työntekijöille lisää palkallisia päiviä, vaan ottaa nykyisiäkin pois. Meidän tavoitteemme on, että äidiltä ei ainakaan otettaisi palkallisia päiviä pois ja isille saataisiin lisää. Silloin lähestyttäisiin edes teoreettisessa mielessä tasa-arvoa.
Virtanen tosin pelkää, että näillä näkymin työehtosopimukset voivat jäädä jopa syrjiviksi, millä voisi sitten olla oikeudellisia seurauksia.
MERKITSEEKÖ RAHA?
– Minulla on se käsitys, että isät eivät ole kauheasti pitäneet kaikkia tähänkään asti sallittuja vapaitaan. Tai he, jotka ovat päättäneet pitää, ovat ne pitäneet tes-kirjauksista riippumatta, Virtanen sanoo.
– Mutta me tiedämme, että raha on nuorilla perheillä nykyisin tiukassa ja velat usein niskassa. Perheissä harkitaan hyvin tarkkaan, voidaanko pitkille vapaille jäädä. Jos vapaita saisi pitää täydellä palkalla, silloin niitä varmaan pidettäisiin enemmän, sellainen merkitys työehtosopimuksilla olisi.
Teollisuusliiton sopimuksista vajaaseen kolmasosaan on saatu vietyä perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia. Virtasen mukaan lopuissa sopimuksissa ei työnantajan kanssa päästy yhteiseen näkemykseen, kun muutoksista yritettiin neuvotella sopimuksen vielä voimassa ollessa. Yksityisellä puolella on kuitenkin poikkeuksia. Virtanen kertoo, että hänen tietojensa mukaan ainakin UPM, Stora Enso ja Metsä Group toteuttavat nyt käytäntöjä, joissa perhevapaauudistuksen henki on huomioitu ja joissa kumpikin vanhempi voi pitää vanhempainvapaan tasa-arvoisesti.
Työmarkkinajohtaja sanoo, että työnantajien on nyt vain hyväksyttävä, että sopimukset vaativat tasa-arvopäivityksensä.
– Perhevapaat on ratkaistava nyt, kun työehtosopimuksista neuvotellaan.
IRTI OLETTAMISTA
– Lain muuttuessa muuttui kaikki. Enää ei pidä olettaa, että isä pitää vanhempainvapaata vain tietyn minimin verran, sanoo SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen.
– Uudistuksesta on tiedotettava työpaikalla avoimesti. Jos työntekijä ei ole itse tullut ajatelleeksi kaikkien vanhempainvapaidensa pitämistä, voi esimies itse näyttää käytännön esimerkkiä ja toimitusjohtaja voi vielä kertoa, että meillä isyysvapaan käyttö on hyväksyttävää. Ja jos työntekijä on jo itse suunnitellut vapaiden käyttöä, täytyy se tehdä hänelle käytännössä mahdolliseksi, Naukkarinen alleviivaa.
– On esimerkiksi oltava sijaisjärjestelyjä, jotta isyysvapaalle voi jäädä luottavaisin mielin.
Lain muutosten takia työehtosopimusten kirjaukset on pakkokin käydä läpi.
Naukkarinen harmittelee sitä, että uudistus ei koskenut työlainsäädäntöön vähentäen näin mahdollisuutta käyttää vanhempainvapaita joustavasti.
– Nyt sairausvakuutuslaissa sallitaan vanhempainvapaiden pitäminen melkein missä pätkissä vain, mutta työlainsäädännössä sallitaan vain neljä jaksoa. Toki työnantajan kanssa voi sopia useammastakin jaksosta. Työntekijälle jäi velvollisuus ilmoittaa vapaista työnantajalle kaksi kuukautta etukäteen. Jos työt on järjestelty hyvin, minusta lyhyempikin aika kyllä riittää.
KIRKKOKIN MENI YKSITYISISTÄ OHI
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei liene erityisen edistyksellistä tai sukupuolten ja sukupuolivähemmistöjen asiaa kiihkeästi ajavan laitoksen mainetta. Mutta valtionkirkkomme samoin kuin kunta ja valtio ovat kuitenkin jo saaneet vietyä työehtosopimuksiinsa pidennyksiä palkallisiin vapaisiin.
– Tämä onkin uudistuksen parhaimpia juttuja tähän mennessä. Toisella vanhemmalla voi olla parhaimmillaan oikeus jopa 32 vanhempainvapaan päivään täydellä palkalla, Naukkarinen iloitsee.
Nyt on SAK:n ekonomista yksityisen puolen työnantajien todellakin herättävä ja suostuttava neuvottelemaan perhevapaauudistukset työehtosopimuksiin.
– Lain muutosten takia työehtosopimusten kirjaukset on pakkokin käydä läpi.
Rinteen-Marinin hallitusohjelman mukaisesti, eli keskustapuolueen ehdoista johtuen perhevapaauudistuksessa ei koskettu kotihoidon tukeen.
– SAK:n tavoitteena on, että kotihoidontukea korotettaisiin ja sitä voisi käyttää joustavammin, mutta että sen kestoa lyhennettäisiin.
ÄITEJÄ LIIKKEELLÄ, VAATIMASSA JA SYRJÄYTYMÄSSÄ
Kansaneläkelaitoksen eli Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen kertoo, että perhevapaauudistuksen jälkeenkin isät näyttävät siirtävän hyvin trendinomaisesti kaikki siirrettävissä olevat vanhempainrahapäivänsä äidille. Tämä voi johtua tutkitusti siitäkin, että ”yllättävän paljon” äidit hamuavat kaikki mahdolliset vanhempainrahat itselleen.
Perheen kokonaistuloista on tässä yhteydessä kuitenkin liikkeellä väärää tietoa.
– Äiti jää usein ainakin muutamaksi kuukaudeksi kotihoidontuelle tai hän on lapsien saamisen välissä kotihoidontuella. Kun verotuksen progressio huomioidaan, voi olla, että isällä pitäisi olla useita tuhansia suuremmat kuukausitulot, jotta perheen kannattaisi jättää isän vapaat käyttämättä kokonaistuloja ajatellen, Aholainen toteaa.
Kaikkien on muutettava asenteitaan; isien, äitien ja työnantajien.
Kotihoidon tuen käyttävät 90-prosenttisesti äidit.
– Tämä ei ole hyvä asia. Se vaikuttaa naisten työmarkkina-asemaan, osallistumiseen ylipäänsä yhteiskuntaan, opiskeluun, Aholainen luettelee ja huomauttaa, että kotihoidontuki vaikuttaa myös naisten eläkeläisköyhyyteen.
Etuuspäällikkö odottaakin, että seuraavassa sosiaaliturvauudistuksessa tarkastellaan lastenhoidon kaikkien tukien kokonaisuutta tasa-arvovaikutukset tutkien.
Vanhempainvapausoikeuden toteuttaminen jouhevasti on Aholaisesta myös työnantajien etu. Kela yrittää auttaa siinä aktiivisella tiedottamisella ja opastuksella.
– Tämä lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta ja työhyvinvointia. Tasa-arvo on tätä päivää, työnantaja näyttäytyy ajassa kiinni olevana, Aholainen luonnehtii.
ISÄ, MUISTA OMA ETUSI
– Tiedämme, että tähän mennessä 20–25 prosenttia isistä ei ole käyttänyt lainkaan edes niitä lyhyempiä vapaitaan. Mutta kun isä ottaa itsenäisesti vastuuta lapsesta tai lapsista, on se hänen omakin etunsa, heidän välilleen syntyy vahva side.
Johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa vielä valitettavan isoista erotilastoista. Erityisesti silloin täysimääräisesti pidetyt vanhempainvapaat helpottavat yhteyden säilymistä lapsiin.
– Kaikkien on muutettava asenteitaan; isien, äitien ja työnantajien. Keskustelun tarvetta on niin perheissä kuin työpaikoilla.
Siika-aho naurahtaa, että niin sanottu vanhemmuuden riski voi kohdata nyt yhtä lailla miehiä kuin naisia. Työnantajien on valmistauduttava henkisesti mutta myös käytännön järjestelyillä isienkin pitkiin poissaoloihin.
Työehtosopimuksista neuvottelemisen sosiaali- ja terveysministeriö jättää tyystin työmarkkinaosapuolille, mutta faktat eivät muutu.
– Usein käy niin, että kun vapaa on palkallinen, sitä varmemmin se pidetään, Siika-aho toteaa.