Brasilian presidentiksi paluun tehnyt Luiz Inácio Lula da Silva osallistui ryhmäkuvaan maansa alkuperäisasukkaiden edustajien kanssa marraskuussa COP-27 ilmastokokouksessa Sharm el-Sheikhissä Egyptissä.

Muutok­sen tuulia Lati­na­lai­sessa Amerikassa

29.12.2022

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / AFP

Viime­ai­kai­set vaalit ovat tuoneet eri vasem­mis­to­vir­tauk­sia valtaan Lati­na­lai­sessa Ameri­kassa. Tuorein saavu­tus on Luiz Inácio Lula da Silvan eli Lulan voitto Brasi­lian presidentinvaaleissa.

Vasem­mis­topre­si­dent­tejä ovat nyt muun muassa Gabriel Boric (Chile), Xiomara Castro (Hondu­ras), Gustavo Petro (Kolum­bia), Andres Manuel Lopez Obra­dor (Meksiko) ja Pedro Castillo (Peru).

Yhdis­tä­vänä teki­jänä heillä on enem­män­kin talou­del­li­sen uusli­be­ra­lis­min vastus­ta­mi­nen kuin tark­ka­ra­jai­nen vasem­mis­to­lai­suus. Heidän linjansa eriä­vät, mutta työelä­män kysy­myk­sissä he ovat selvem­min työn­te­ki­jöi­den kuin yritys­ten omis­ta­jien puolella.

Meksi­kon Andres Manuel Lopez Obra­dor on arvaa­ma­ton popu­listi, mutta hän on pitkälti toteut­ta­nut vaali­lu­pauk­sensa aito­jen ammat­ti­lii­to­jen toimin­nan mahdol­lis­ta­mi­sesta. Yritys­ten hallit­se­mat vale­lii­tot ovat osin hävin­neet työn­te­ki­jöi­den itsensä johta­mien liit­to­jen tieltä.

Chilen Gabriel Boric on vahvasti työelä­män ehto­jen paran­ta­mi­sen kannalla. Paran­nuk­sia yritet­tiin saada läpi uudessa perus­tus­laissa, mutta liian pitkänä ja vaikea­sel­koi­sena se kaatui kansa­nää­nes­tyk­sessä syys­kuussa 2022.

Työeh­to­so­pi­muk­set katta­vat prosen­tin väes­töstä ja järjes­täy­ty­mi­nen on hanka­laa sekä vaarallista.

Perun Pedro Castillo johti opet­ta­jien ammat­ti­liit­toa vuoden 2017 lakossa. Se vei hänet liit­to­jen tuella poli­tiik­kaan ja presi­den­tiksi heinä­kuusta 2021. Castillo lisäsi heti apua maaseu­dun köyhille ja nosti vähimmäispalkkaa.

Oikeisto vastus­taa Castil­loa lujasti. Häntä vastaan on nostettu syyt­teitä ja yritetty erot­taa. Media paljasti jopa, että kulje­tusa­lan työnan­ta­jat suun­nit­te­li­vat kulje­tus­työ­läis­ten lakko­jen tuke­mista presi­den­tin aseman horjuttamiseksi.

Kolum­bian Gustavo Petro on maan ensim­mäi­nen vasem­mis­to­lai­nen presi­dentti. Maata repii jatkuva väki­valta. Vuodesta 1977 on murhattu aina­kin 3 062 ay-aktii­via ja murhat jatku­vat yhä.

Työeh­to­so­pi­muk­set katta­vat prosen­tin väes­töstä ja järjes­täy­ty­mi­nen on hanka­laa sekä vaaral­lista. Työn­te­ki­jöistä liki puolet toimii viral­li­sen talou­den ulko­puo­lella. Ammat­ti­lii­tot tuke­vat vankasti Petroa, jolla on kattava uudis­tus­oh­jelma jyrk­kien tulo- ja luok­kae­ro­jen maalle.

Brasi­lian Lula aloitti uransa metal­li­työ­väen liitosta. Hän lupasi korjata oikeis­ton vuoden 2017 työre­for­min, joka vei työn­te­ki­jöiltä useita oikeuk­sia ja leik­kasi 97 prosent­tia liit­to­jen tuloista.

Erityi­sesti hän haluaa paran­taa vuokra­työ­läis­ten ja alus­ta­työn teki­jöi­den oikeuk­sia sekä kohen­taa oikeutta työehtosopimuksiin.

Presi­dent­tien ei ole help­poa toteut­taa ohjel­maansa. Enem­mistö parla­men­tissa voi puut­tua, eikä syvään juur­tu­neista syrji­vistä raken­teista pääse hetkessä eroon.